IRC-Galleria

Hitto soikoon. En oo täydellisen varma että lähteekö se saakelinn bussi nyt sitte kaheltatoista vai puolelta. Hitto.

Hmmjoo. Taas ankaraa keskustelua musiikin tyylilajeista. "Hei, mitä tyylii sä laulat? Mä laulan gospelii!" Siis joo, tuo nyt oli esimerkki...
Mutta siis, eräs nainen(oikeen mukava...)epäilee olevansa väärällä kurssilla koska laulaa gospelia, ja opettaja sanoi että gospel on nykyään todella epämääräistä.

Voi Ernesti. Onkohan tuolla yläkerran luokassa hometta tai jotain...?! Tulee niin hemmetin huono olo siellä. Muutenkaan en ole voinut mitenkään loistavasti. Varmaan vieläkin väsyttää se mun sairas lenkkini toissailtana. Eksyin ku olin tulossa Kauhajoen keskustasta(Ja eilen oltiin kiertoajelulla ja opettaja julisti että paikka on niin simppeli että sinne nyt vaan Ei Voi eksyä.) Kävelin noin 30km ja kun vihdoin(Huoltoaseman löydettyäni ja sieltä reittiä kysyttyäni) palasin takaisin, havaitsin kolme rakkoa jalkapohjassani. Great.
Ja ensimmäisenä aamuna eli Maanantaina (tai siis joskus aamuyöllä) harrastin kyllä tähän mennessä kiintoisinta tajunnan tilaa koko elämäni aikana. Nukuin mutta tajusin täydellisesti missä olin ja kuka olin. Mutta en osannu oikein tehdä mitään. En tiedä mistä se johtui.

Hahhah, kämppikseni muutti pois. En ole varma mutta käsitin asian niin, että se ihastui siihen johonkin naapuriin jonka nimeä(vaihteeksi) en tiedä. Nojoo, olen tässä tauolla ja mietin että josko tässä kohta vääntäytyisi luokkaan. No, ehkä ei vielä. Odotan tiettyä kilinää.

Minkähän takia kukaan ei koskaan kieltänyt Harpo Marxia olemasta niin hyvännäköinen?
Se muistuttaa jotain mitä en aivan saa päähäni. Se sekopäinen ilme on niin hem-metin suloinen että tekisi mieli alkaa keksimään aikakonetta.
Ja eipä siinä mitään. Groucho ja -Chico Marx ovat myöskin sangen sympaattisia. Ja jälkimmäinen on lähestulkoon yhtä söötti kuin Harpo, paitsi että sillä ei ole Harpon ihanaa ilmettä.

Jeejee, Satu pääsi kouluun. Ja jeejee, nukuin melkeen koko yön. Tiesin toki, että näin kävisi(mitenkään liittymättä edelliseen) mutta siltikin kyrsii etten saanut eilen pakattua yhtään mitään.

Heräsin tänä aamuna varmaan neljä erillistä kertaa. Jokaisella kerralla oli huonompi olo. Kun sitten lopulta nousin ylös, en päässy kauemmaks ku siihen tuoliin joka oli siinä noin metrin päässä.
Tämä olis ihan kivaa jos tietäisin mikä mua vaivaa, mutta verikokeissa kaikki tulokset on aina loistavat. Huohh.

Yleishyvät

...kohtalosta jonka tarkoituksena oli jauhaa maailmankaikkeuden suurilla myllynkivillä avuttomista kuolevaisista jauhoja jotain tuntematonta leipää varten.

"Floyd voi vaikka paskantaa hattuunsa ja pitää sitä väärinpäin minun puolestani."

Ainiin, Potterin poika sai surmansa Vietnamissa.

Charlie tiesi mitä lapset hänestä ajattelivat, ja hänellä oli aika hyvä käsitys siitä miksi he häntä kutsuivat hänen selkänsä takana. Mutta se ei haitannut yhtään. Hän ei aikonut sallia bussissaan mitään hölmöilyä. Säästäkööt sen selkärangattomille opettajilleen.

Dud huijasi kauppiaita ja kauppiaat puolestaan huijasivat kesäasukkaita, ja eikö ollutkin hienoa kuinka maailma toimi.

Hän oli aina pitänyt keskeneräistä työtä lapsena, heikkona lapsena jota piti suojella ja helliä. Liian kovakouraisessa käsittelyssä se kuolisi.

Eifelit

Se mikä talossa käveli, käveli yksin.

Silmät olivat kuin mustat timantit.

Ben puristi ohjauspyörää hyvin tiukasti. Keveys oli kadonnut hänen äänestään. Hänen muistojensa intensiivisyys pelotti Susania hiukan. Hänen kojelaudan loisteessa näkyvät kasvonsa olivat uurtuneet kuin miehellä joka matkustaa vihatussa maassa, jota ei ole kokonaan kyennyt jättämään.

Hänen silmänsä kavalsivat harvoin hänen ajatuksensa.

Benin huulet olivat kiinteät tasaisten hampaiden puristuksesta ja ilmassa tuntui heikko rommin ja tupakan tuoksu.

Miehen silmien ilmettä oli mahdoton lukea, ja se vaivasi Larrya.

Sanat "Ja minä tuhoan teidät" oli lausuttu aivan yhtä ilmeettömästi kuin "Kuinka voitte tänään".

"Tulitteko te tänne piristämään minua?" Ben kysyi hymyillen.

"Minulla ei ole tilanne hallussa."

Hänen kasvonsa pysyivät täysin ilmeettöminä kun hän mittasi alkoholia ryyppylaseihin, kaatoi sen hopeiseen sekoittimeen ja lisäsi mitä juomaan sitten kuuluikin.

Silmät. Tyynet ja ilmeettömät. Tarkkailevat.

"Se on hyvä tietää", Ben sanoi tyynesti.

Ja ennen kuin Susan ehti väittää vastaan, hän oli noussut tuoliltaan ja kulki kohti portaita lähes ällistyttävän sulavasti.

"Hetki vain", Jimmy mutisi. "odota. Se ei taida olla enää niin paha. Odota, odota vähän -"

Jimmy värähti kun hän painoi siteen lempeästi paikalleen.

Mark potkaisi molemmilla jaloillaan Strakeria haaroihin, mutta hän astui syrjään sulavasti kuin tanssija. Jo väistäessään hän potkaisi omalla jalallaan ja osui Markia suoraan munuaisiin.

Mutta minä olen elänyt kauemmin kuin te. Minä olen ovela.

Hänen itsetuntonsa on kasvanut niin kuin helmi, kerros kerrokselta, kunnes siitä on tullut valtava ja myrkyllinen.

Paina nappia A ja Johnny herää, paina nappia B ja Johnny tappaa muutamia vinosilmiä.

"Minä olen peloissani", Ben sanoi, "mutta olen myös vihainen."

Flamiet

Kasvot näyttivät poikamaisilta ja pelottavan vakavamielisiltä.

"Ei, ei tietenkään." Strakerin ääntä sävytti hyvinkasvatettu ylenkatse.

Pelkästään häntä katsomalla tiesi, että hän osaisi tilata ranskankielisestä ruokalistasta ja tietäisi mikä viini kuuluu minkäkin ruoan kanssa, ei vain puna- tai valkoviini, vaan myös mikä vuosikerta ja jopa viinitarha.

Luulen että vaistosin pinnan alla tiettyä ylenkatsetta, kyynisyyttä. Ikään kuin hän olisi näytellyt jotakin osaa, ja näytellyt hyvin, mutta tiennyt ettei hänen tarvitsisi käyttää kaikkia temppujaan meidän huijaamiseksemme. Häivähdys alentuvuutta."

Hänen mielensä, joka oli yhä lukemattomin tavoin lapsen mieli, teki parissa sekunnissa täsmällisen arvion tilanteesta.

Hänen otsansa oli kalpea mutta virheetön, iho kuin kermaa. Hänen silmänsä olivat kiinni ja ripset erottuivat noenmustina hänen poskiaan vasten. Toinen käsi oli hänen sivullaan ja toinen kevyesti hänen vyötärönsä päällä. Kuitenkaan hänen kauneutensa ei ollut enkelimäistä, vaan kylmää ja etäistä.

Epämiellyttävät

Pesussa haalistuneisiin potkuhousuihin puettu pieni ruumis oli paiskattu välinpitämättömästi huoneen nurkkaan. Toinen jalka sojotti irvokkaasti ylöspäin, kuin ylösalaisin käännetty huutomerkki.

Hän veti pois purkin kannen ja otti lusikkaan vähän suklaanmakuista vanukasta. Hänen kätensä, joka jo tiesi totuuden, vapisi niin pahoin että suurin osa vanukkaasta putosi maahan. Jäljelle jääneen vanukkaan hän työnsi pienten velttojen huulten väliin, ja vanukasta putosi pöytälevylle kammottavan lässähtävän äänen saattelemana. Lusikka osui vauvan hampaisiin.

Hmm jaa(huoh)jaa. Kylläpäs nukuttaaa. Nörttäsin eilen melkeen kahteen. Simppa oli paskonu kahteen läjään matolle. Se on varmasti hankala saada aamulla pihalle.
En tiedä yhtään mitä tekisin tänään.

Joillakin asioilla on sitten ihan mitätön ero.

O ja I-kirjaimet eivät ole kovin kaukana toisistaan...

Shot in the stomach.

Shit in the stomach.

Allekirjoittanut ei suinkaan tyrskinyt epäilyttävästi suorittaessaan kyseisen kirjoitusvirheen.

Ja loppukevennys...

Yleisin hakuni huuto.netissä:

S hame

Ja elämä on ihanaa. Oon kyllä kaikesta päätellen tehnyt ennätyksen. Elämäni kärttyisin päivä.
Ja erehdyin vielä syömään neljä Snickersiä. Neljä! Ja vielä mun mahalla. Joo, tiedän erään joka herää yöllä. Sikäli kun edes saan nukuttua. Meinaa olla huono olo. Aag.H.