Enpä tiedä....jossain luki että kriisi on aina paremman alku. Ja kyllä kun (häpeän tunnetta lukuunottamatta) vertaa vointiani ennen ja jälkeen pienen yritelmäni(kyllä, myönnän nyt että oli tarkoitus melkein tappaa itseni, mutta ei aivan. Halusin kunnollisen verenvuodon...!)Niin, nyt on kyllä huomattavasti vapautuneempi olo.
Paitsi ku ei näe yhtään mitään. Rillit on hajalla. Jeah.
Iskä hankkii nyt siis ilmeisesti sen mesen mistä puhuttiin joskus muinoin. Vihdoin ja viimein. Ja ei saakeli mulla on nälkä. Tekee mieli jotain oikeen ihanaa. Niinku vaikka homejuustoa. Ja eilen söin niin nautinnolla etten muista millon viimeksi.
Ensin söin sellasen ihanan porkkanakarjalanpiirakan ja sitten kunnon heseaterian josta loppui ranskalaiset kesken. Niitä pitäis ottaa aina iso annos. Ja sitten söin illalla marjapaistosta joka oli ihanaa ja jota söin kyllä hieman liikaa.
Joo, olen siis sairaslomalla, jee. Ja lomani luonnollisesti jatkuu syyslomana. Hah.