IRC-Galleria

Juhani Mykkänen kirjoitti q-kirjaimesta loistavan artikkelin. Tässä pieni lainaus jutusta. Lopussa linkki.
___________

Q

Yhdet meistä ääntävät sen koolla: kuu.

Toiset ääntävät sen geellä: guu.

Vain toiset ovat oikeassa.

Kyseessä ei ole mielipideasia, murreasia tai varsinkaan makuasia. Q:sta ei ole väitelty virallisilla foorumeilla kuten Kielitoimistossa tai eduskunnassa.

Q on ja on aina ollut kuu – ei guu. Asian voi tarkistaa Nykysuomen sanakirjasta ja Wikipediasta.

Suomessa on uskoakseni silti vähintään satojatuhansia sivistyneitä, ihania ihmisiä, jotka puhuvat guusta. Eivät tahallaan väärin vaan siksi, että he ovat joskus oppineet kirjaimen niin.

Googlaamalla – kooklaamalla! – löytää esimerkiksi Meidän perhe -sivuston ja Vauva-lehden verkkokeskusteluja, joissa ihmiset puolustavat guu-ääntämystään.

Lue lisää:
http://nyt.fi/a1305857634001

http://yle.fi/uutiset/q_on_aakkosten_vahakayttoisin_kirjain__osaatko_aantaa_sen/7339037
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1616
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1322

Viime viikolla kysyin Puolen hehtaarin metsän mittoja.

Englanninkielinen nimi metsälle on The Hundred Acre Wood, eli Sadan eekkerin metsä. Yksi eekkeri on 0,4 hehtaaria, joten suomalainen Puolen hehtaarin metsä on aika paljon pienempi kuin Sadan eekkerin metsä.

Kysymyksessä ei kuitenkaan viitattu tähän mysteeriin, vaan kyseessä oli suoraviivainen laskutehtävä.

Suorakulmion pinta-ala lasketaan "kanta kertaa korkeus". Kun kyseessä on metrejä ja ne kerrotaan keskenään, saadaan metriä toiseen potenssiin, eli neliömetrejä. Neliössä jokainen sivu on yhtä pitkä, jolloin voidaan laskea samalla tavalla kertolaskuna tai korottaa yksi sivun mitta suoraan toiseen potenssiin.



Jos tiedetään neliön pinta-ala, saadaan sivujen mitta käänteisellä laskutoimituksella, neliöjuurella.



Yksi hehtaari on 100 • 100 metriä, eli 10 000 neliömetriä. Puoli hehtaaria on siitä puolet, eli 5 000 neliömetriä. Sivujen mittaa ei kuitenkaan voi samalla tavalla puolittaa. Seuraava kuva kertoo, mitä tapahtuu jos niin tekee.



Jos sivujen mitta on 50 metriä, tuloksena on 2 500 neliömetrin, eli neljäsosahehtaarin metsä.

Oikea vastaus saadaan ottamalla neliöjuuri puolesta hehtaarista eli 5 000 neliömetristä.

Yö-paitaan.

Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -sivustolla on esitetty kysymys:
Ylioppilaskoevihkoissa lukee aina "kokeen pisteitys". Kumpi on oikein suomen kieliopin mukaan? Pisteitys vai pisteytys?

Suomen kielen sanakirjoissa sana esiintyy muodossa pisteitys.

Vertaa pisteittää, joka tarkoittaa

1. tehdä pisteitä, merkitä pisteillä. Pisteitetty alue kartassa.
2. antaa jllek pistearvot, pisteyttää. Pisteittää testisuoritukset.

Lähteet:
Kielitoimiston sanakirja, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006.
Suomen kielen perussanakirja, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992.

03.10.2009 Helsingin kaupunginkirjasto



Kielitoimiston sanakirjan (1. painos v. 2006) mukaan molemmat ovat oikein merkityksessä 'antaa jllek pistearvot', esim. "Pisteittää testisuoritukset", eikä sanakirjassa aseteta näitä kahta kirjoitusasua paremmuusjärjestykseen. Voisi siis yhtä hyvin kirjoittaa "Pisteyttää testisuoritukset". Pisteittää-sanalla on toinenkin, vanhempi merkitys 'tehdä pisteitä, merkitä pisteillä', esim. "Pisteitetty alue kartassa". Tässä merkityksessä ei pisteyttää-muoto kävisi.

Kielitoimiston sanakirja on uudistettu ja laajennettu versio Suomen kielen perussanakirjasta (1992), joka esittelee 1990-luvun alussa voimassa olleita suosituksia. Vuonna 2001 ilmestynyt nidottu laitos on sisällöltään muuttamaton.

"Pisteyttää" mainitaan jo Perussanakirjassa, mutta sen kohdalla on viittaus silloin parempana pidettyyn asuun "pisteittää".

Perussanakirjallakin oli edeltäjänsä: Nykysuomen sanakirja. Sen IV osassa on hakusana pisteit/tää (verbi), -ys (teonnimi) ainoastaan merkityksessä 'tehdä pisteitä jhk, varustaa pisteillä, punkteerata', esim. "Pisteittämällä kartalle merkitty alue". Teos ilmestyi vuonna 1956, ja kaikki myöhemmät laitokset aina 2000-luvun alkuun asti ovat muuttamattomia kopioita. Näyttää siltä, että sanaa ei tunnettu 1950-luvun alussa lainkaan siinä merkityksessä, jonka kysyjä esittää, tai se ei ainakaan ollut niin yleinen, että se olisi valittu sanakirjaan.

http://yle.fi/abitreenit/Abitreenit_vanha_keskustelupalsta/yle.fi/abitreenit/keskustele/viewtopic90c5.html
http://www.kysy.fi/kysymys/ylioppilaskoevihkoissa-lukee-aina-kokeen-pisteitys-kumpi-oikein-suomen
http://www.uef.fi/fi/opiskelu/pisteitys

- Kyllä on vahvempi sana!
- Kyllä ei ole!



Riippuu tietysti siitä, miltä kannalta asiaa katsoo. Lauseen sisällä ei näyttäisi kuitenkin olevan aina vahvempi. Samaa mieltä vahvuudesta on ollut myös suurin osa vastaajista. Ei määrää lauseen merkityksen. Kyllä vain korostaa kielteisyyttä.

Esim.

Kaveri ei tule käymään tänään. (Kielteinen merkitys)
Kaveri tulee käymään tänään. (Myönteinen merkitys)
Kaveri kyllä tulee käymään tänään. (Myönteinen/toiveikas merkitys)
Kaveri ei kyllä tule käymään tänään. (Korostetun kielteinen/negatiivinen merkitys)

Sanojen järjestyksellä ei ole merkitystä, ei muuttaa paikastaan riippumatta koko lauseen kielteiseksi.

Esim.

Ei kyllä pidä mennä järven jäälle enää.
Kyllä ei pidä mennä järven jäälle enää.

Yksinkertaisimmillaan lause muodostuu vain kahdesta sanasta.

Esim.

- Onko Ruotsi kaikkien aikojen paras maa jääkiekossa?
- Ei kyllä! (Kielteinen merkitys)

- Onko Ruotsi kaikkien aikojen paras maa jääkiekossa?
- Kyllä ei! (Kielteinen merkitys)


Jos keksit päinvastaisia esimerkkejä tai sinulla on omia näkemyksiä aiheesta, kirjoita kommentti!

Suomen kielen lautakunta: "Alkaa tekemään" on nyt hyvää suomen kieltä.

Lautakunnan mukaan kieliopin vastainen ilmaisu päätettiin sallia, koska niin monet suomalaiset käyttävät sitä itsepintaisesti.

Suomen kielen lautakunta on päättänyt taipua joukkovoiman edessä ja luopua taistelusta alkaa tekemään -ilmaisua vastaan.

– Pitkän keskustelun jälkeen lautakunta päätti, että myös muoto alkaa tekemään voidaan nykyisin katsoa yleiskielessä hyväksyttäväksi, lautakunta kirjoittaa lähettämässään tiedotteessa.

Suomen kielen lautakunta perustelee oikeakielisyyden vaalijoita järkyttävää päätöstään sillä, että yritykset karsia kieliopin vastainen ilmaisu eivät ole tuottaneet tulosta.

– On suuri ja kasvava joukko suomalaisia, joiden mielestä alkaa tekemään -muoto on tyyliltään neutraali. Kouluopetuksesta huolimatta he eivät ole omaksuneet kirjoitetun kielen normia, ja siksi alkaa tekemään -rakenteita näkee jatkuvasti myös huolitelluiksi tarkoitetuissa teksteissä, tiedotteessa perustellaan sitä, että alkaa tehdä -ilmaisun ohella hyväksytään nyt aiemmin murteellisena ja puhekielisenä pidetty ilmaisu.

Lähde: http://yle.fi/uutiset/suomen_kielen_lautakunta_alkaa_tekemaan_on_nyt_hyvaa_suomen_kielta/7070427


Moni koululainen ja opiskelija on tässä tilanteessa ihmeissään, ja opettajat pettyneitä. Kaikki opetus on mennytkin hukkaan.

Miksi piti luovuttaa? Missä on se enemmistö? Koululaiset tekevät virheitä, se on luonnollista. Jotkut tekevät virheitä ja rikkovat sääntöjä aivan kiusallaan. Sitten yhtäkkiä virhe ei olekaan enää virhe - sääntö kumotaan. Oppilas ajattelee herkästi: onko muillakaan virheillä sitten niin väliä? Voiko muitakin sääntöjä muuttaa, jos jättää noudattamatta niitä?

Ketä tämä uudistus palvelee? (Muuta kuin tietenkin kirjoitustaidottomia toimittajia, jotka saavat pienen helpotuksen työhönsä.)

Kerro mielipiteesi kommentilla tai äänestä.

Kysyin ennen joulua, mitä haluaisit mieluiten.

Tässä tulokset:


Galleriakyselyn lisäksi kysyin saman kysymyksen eräässä toisessa sosiaalisessa mediassa. Erona näissä kahdessa oli se, että täällä galleriassa kaikki vastaajat ovat vapaaehtoisesti, oma-aloitteisesti ja anonyymisti käyneet vastaamassa galluppiin, kun taas siellä toisessa paikassa jokainen vastasi henkilökohtaisesti juuri hänelle sattumanvaraisesti osoitettuun kysymykseen. Toki vastaamatta jättäminen oli myös mahdollista.

Ja tulokset:


Vastaajat ovat kummassakin sosiaalisessa mediassa arviolta keskimäärin saman ikäisiä, vastaajia on suunnilleen sama määrä ja kysely on toteutettu samaan aikaan molemmissa paikoissa. Mitä voidaan päätellä? Ehkä ei mitään, tai sitten se, että anonyymisti/julkisesti vastaamisella on jotain merkitystä. Ehkä myös sillä, vastaako henkilö oma-aloitteisesti vai toimitetaanko kysymys hänelle nenän eteen. Tämä kannattaa muistaa, kun tulkitsee yleisiä mielipidemittauksia tai lehtien gallupeja ja vertaa niitä vaikkapa eduskunnan äänestystuloksiin.

Järjestin perinteiseen tapaan ilotulituksen naapuruston riemuksi/kiusaksi.

Ammusten määrä: n. 460 kpl
Hinta: n. 1,90 €/sekunti

YouTubesta löytyy kolme eri kameralla kuvattua versiota


Laaja pystykuva:



Tiukka laajakuva:



Kehno kuvakulma kentän laidalta:
http://www.youtube.com/watch?v=DC0O4hny8_Q

Harmi, kun kukaan ei vastannut kryptoniitti. Turmaliinia sentään ehdotettiin.

Smaragdista tässä kuitenkin oli kyse. Oikeiden vastauksien määrä lämmittää lapsuudessaan kiviäkin keräilleen kielioppinatsin mieltä. :)

Ryynätä on mielenkiintoinen verbi. Kyselyni perusteella suurin osa käsittää ryynäämisen olevan oksentamista. Tuo merkitys saattaa olla ehkä peräisin jostain murteesta, kun muut vaikuttaisivat liittyvän lähtökohtaisesti armeijaslangiin.

Mitään selkeää murrelähdettä ei kuitenkaan löytynyt. Joissakin murteissa ryynääminen tai rynääminen on kaatumista ja jossakin toisaalla, erimerkiksi Raahessa, ryynääminen on ruuan ruskistamista paistinpannussa.

Google-haulla löytyy viitteitä eniten armeijaslangiin, jossa ryynääminen on ryömimistä (varsinkin taisteluharjoituksissa ryömimistä). Myös Irc-galleriassa on yhteisö Ryynääminen, jonka kuvaus viittaa armeijatouhuihin.

Sana ryynätä on muodoltaan lähellä sanaa rynnätä. Ehkä inttijätkien puheita kuunnelleet nuoremmat pojat tulkitsivat ryynäämisen olevan jonkinlaista rynnistämistä tai rynnäköintiä, ja sitä kautta siviilipuolelle muodostui ryynäämiselle hieman toisenlainen merkitys: rynnistää, tungeksia.

Miksi sitten yleisin merkitys vaikuttaisi olevan oksentaminen? En tiedä!

LÄHTEET:

http://urbaanisanakirja.com/word/ryynata/
http://fi.wiktionary.org/wiki/Liite:Armeijaslangi
http://hommaforum.org/index.php?topic=7.2425;imode
http://keskustelu.jatkoaika.com/showthread.php?p=2286780
http://edu.raahe.fi/yhdistykset/matkailuoppaat/Murresanat.html

Jos sinulla on teoria, arvaus tai tieto siitä, miksi ryynääminen on oksentamista, kerro se kommentissasi.

Deeveri 2013