on 9.11 ja on kulunut yli kaksi vuorokautta koko maata järkyttäneestä tapauksesta jonka varmasti tulemme kaikki muistamaan, siitä pitää viimeistään keltainen media huolen.
Tärkein asia kuitenkin on suru jota kaikki paikalla olleet ja heidän omaisensa joutuivat kokemaan, mutta ihmiskuntaa ei ole rakennettu surulla ja tekopyhyydellä. En toki tarkoita etteikö jokainen saisi surra tätä tragediaa mutta aina kun tapahtuu jotain mikä muuttaa järkyttävästi käsitystämme ihmisistä ympärillämme se myös vahvistaa meitä kansakuntana ja saa meidät ymmärtämään paremmin ihmismieltä ja sen monimuotoisuutta. Tärkein asia mitä tästä voimme oppia on sama kuin mitä on opiskeltu jo vuosia ison rapakon toisella puolella ja se on profilointi ja ennalta ehkäiseminen, voin
vaikka lyödä vetoa että monet tahot tulevat jälleen kerran syyttämään tässäkin tapauksessa pelejä joita murhaaja pelasi ja musiikkia jota hän kuunteli. Tosin katsottuani hetken murhaajan tekemää listaa hänen nauttimistaan asioista pystyin sieltä löytämään hämmästyttävän paljon samoja asioita joista itsekin nautin, tekeekö tämä siis minusta mahdollisen murhaajan? Ehkä kukkahattutätien bingoseuroissa mutta tuskinpa kenenkään rationaalisesti ajattelevan mielestä joka ymmärtää ottaa KAIKKI faktat huomioon ja etsiä muunkin tiedon kuin sen jonka näkee lööpissä tai korkeintaan sisäsivun väliotsikoissa. Toivon kaikkien tätä lukevien ymmärtävän tämän tekstin tarkoituksen eivätkä suinkaan luulisi minun haluavan lakaista koko tapausta maton alle.