IRC-Galleria

Ei kannata kattoa L -koodia jos satut itse olemaan rakastunu naiseen. Tulee ihan järkyttävä ikävä. Ja muutenkin..krhm..jännä fiilis. >8D

Jestas mikä päivä. Ja fiilis. Melkeen meinas tulla tosissaan oman jaksamisen rajat vastaan, mut onneks pohjalta ainoo suunta on ylöspäin (typerä sanonta sinänsä, toki sivuillekin pääsee ellei ole täysidiootti o.o :'D).

Niin, että ei tässä oikeen muuta voi sanoa kun että kiitos Emmakulta kun jaksat mua.<3 ja kiitos Maija kivasta päivästä muuten.^^

If you only could see these tears
Runnin' down my face
You'd understand
So why won't I even give you a chance ?

Että osaa olla kurja olo.

Myönnettäköön että lähes koko päivän olen vaan halunnu itkeä. Tietämättä itsekään mikä vaivaa.

Kurja fiilis. Vois vaan nukkua pari viikkoa putkeen.

Joo, tämä ei ole mun päiväni.

Kunpa vaan vois lakata elämästä jatkuvassa stressissä, pelossa ja epävarmuudessa. Pää hajoaa.

Mä taidan taas sortua lähtemään omille teilleni (Poriin aikaani kuluttamaan).

Enkä oikeen tiedä taas mitä sanoa. Tää alkaa olla aika vaikeeta mulle.

Takasin Nakkimaahannnn<3

Ehkä se sittenkin on liian hyvää ollakseen totta ?
Ja ehkä mä olen vähän liian epävarma.
Tai niin, joo. Olis miljoona asiaa mitä haluaisin sanoa, mut ei sellasta sanota täällä. Eikä kyllä missään muuallakaan.

...emmätiedä mikä mua taas vaivaa. Muutakun tää flunssa.

Mä tulen hulluks jos joudun istuun vielä yhdenkin päivän yksikseni neljän seinän sisällä ilman järjellistä seuraa tai tekemistä ! Eikä nää kivut/lämpötilanvaihtelutkaan kovin kivoja ole.

Olo on sanalla sanoen kamala. Päivällä ei ollu yhtään kuumetta, mut sit illalla se suorastaan räjähti nousuun, puolessatunnissa 36,9'stä 38,4. Yöllä oli taas tärinäjäätymiskylmä vaikka oli ihan simona vaatteita päällä ja peitto käärittynä ympärille.
No, sit heräilin siinä puolkahden maissa ja tajusin et hehkun ku paraski patteri. Ei ollu sellanen hikikuuma, mut olin kokonaan ihan hirveen lämmin. Otin vaatteita pois, mittasin kuumeen ja tyrmistyin. 39,5. Mulla ei oo IKINÄ ollu niin korkeeta kuumetta. Möngin ottamaan lisää särkylääkettä, seittemän metrin matkalla sängystä vessaan meinasin kaatua ja pyörtyä ties miten monta kertaa. Kävin hakemassa vettä ja rupesin melkeen itkemään ku tajusin et lääkkeet on omassa huoneessa. Lasi ei meinannu ollenkaan pysyä kädessä ku kädet tärisi niin hirveesti.

Lopulta sain lääkkeen alas ja möngin takas sänkyyn. Aamulla heräsin puolkasi, meinasin et jos oon paremmassa kunnossa, meen kouluun. No, kuumetta 39,3. Niin että enpähän sitten vaivautunu edes nousemaan ylös.

Äiti soitti tossa tunti sitten. Tulee hakemaan mua. Lähden Raumalle kipeilemään. Yhyy. Perjantaina oon kyllä kunnossa, makso mitä makso. :'D