IRC-Galleria

TÄH? kuvaa mun tän hetkistä olotilaani aika loistavasti. Kello kun on kolme yöllä ja oon ollu koneella taas ihan liian kauan tänä yönä, mut kun en enää osaa olla olematta koneella joka yö. Koska koulun alkuun on vielä 1,5 viikkoa ei mulla ole mitään muuta tekemistä ku vaan datailla.

Kun datailu loppuu alan lukemaan Eddingsin Mallorean tarua ja onnistun pääsemään nukkumaan noin puol viiden ja kuuden välillä. Se on ollu mun normaali yörytmi viimeiset... ööö... 4 tai 5 yötä.

Hassua on, että mulla alkaa iltavuoro töissä n. 12 tunnin päästä. Varttia yli kolme pitäis olla töissä ja sehän loppuu vasta 21.15. Ainakin virallisesti. Koska se on uus duunipaikka niin kiskan sulkemisessa menee ainakin puol kymmeneen tai jos huono onni tulee vieraisille niin sulkeminen kestää varttia vaille kymmeneen. Fuck...

Opiskelijana ei vaan ole paljon vaihtoehtoja. Joko valitsee vapaa-ajan ja hauskuudet tai työvelvollisuudet ja varallisuuden. Huominen työvuoro on onneks ainoo koko viikkona. Rahallisesti huono, mut loman kannalta hyvä.

Luulen kyllä, että huomenna on illalla aika lailla väsynyt olo kun tulee töistä ja sit pitäis vielä mennä perjantaina kello 12 salille BodyCombat -tunnille... Lomat on syvältä... Ne laiskistaa... En jaksais tehdä edes noita kahta asiaa. Olis vaan niin kivaa ku vois vaan olla ja... olla. =)

öitä.

Luulis, että jokin muuttuis kun vuosi vaihtuu. Ei kyl ainakaan oo tapahtunu mun kohalle. Samaa vanhaa tää silti on. Ainoa asia, mikä eroaa viime vuodesta on se, että ekan kerran meinaan äänestään yhtään missään ku noi pressanvaalit kerta on tulossa. Oon sangen hämmentyny, että mulla ylipäätänsä on jonkinlainen poliittinen kanta mihinkääntollaseen. Mulla ei ainoastaan ole poliittista kantaa vaan mulla on myös perustelut, miksi äänestän juuri sitä henkilöä, jota aion äänestää.

Hämmästyttävää... Oli niin laimee uuden vuoden vaihdos mulla, etten edes jaksanut luvata mitään tulevalle vuodelle... Jonkinlaisia ajatuksia kyllä oli sen tapaisesta, mutta ne jäi vaan ajatuksiksi... Samapa tuo, eipä ainakaan tarvii sit potee huonoo omaatuntoo ku on pettäny itelleen antamansa lupaukset.

Totesin just itselleni, että elämä on perseestä. Tää ainainen oleminen on perseestä. Olis kiva, jos kaikkia hetkiä ei tarvis elää, saattais silloin se elämäkin tuntua vähemmän perseeltä.

AAARRRRRRRRRRGGGGGGGGGGGHHHHHHHH!!!!!!!!!!!!

Kiitos ku sain avautua taas. Nyt helpotti.

Kuka estäis mua tekemästä tyhmiä juttuja?!?!?! Vois ilmoittautua mulle aika pikaisesti, sillä nyt sitä tyyppiä tarvittais.

Entä kuka vois hankkia mulle elämän?!?!?! Tai siis, onhan mulla elämä, koska jos en olis elossa, en vois myöskään ollaan just nyt kirjoittamassa tätä juttua, mut tajuutte varmaan... Mulla on elämä, kyllä, mutta se ei ole sellainen kun toivon.

Mä luulin jo hetken, että mulla olis elämä. Ja mulla olikin, mutta se oli pelkkää harhaa... Mä elin univiidakossa ja kuvittelin, että mun elämäkin oli siellä mun kanssa, mutta taisin erehtyä... Vaikka kuinka väittäisin, etten enää kaipaa sitä niin se ei taida olla ihan totta. Varsinkin kun univiidakko aina välillä lähestyy mua ja yrittää saada mut mukaansa...

"Sinne kaivannut oon, univiidakkoon..."

Ärsyttää ihan älyttömästi kun jotkut ihmiset on vaan niin idiootteja eikä ne ajattele ketään muuta ku itteään! Itsekeskeisiä pas**ja, jotka tekee niin ku niistä tuntuu kivalta ja jos se ei sovi sulle niin HV. Olis oikeesti ihan kiva, et joskus katottais omaa nokkaansa pidemmälle...

Mistä mahtaa johtua, että vasta yöllä alan tekemään asioita, joita kannattaisi tehdä jo päivällä, että saisi seuraavana päivänä herätä suht normaaliin aikaan. Mutta kun ei. Se ei vaan taida toimia niin. Ainakaan mun kohdalla. Nyttenkin teen tässä samalla koristeita ID -gaalaan. En tosin siksi, että olisi pakko, muttakun haluan. Onpahan puuhaa käsille...

Mun mieli ei vaan taida toimia mitenään normaalisti sillä mä oon aina ollu "yöeläjä", ainakin enemmän ku aamueläjä. Nytkin mietiskelen sitä kun pitäis tossa ensi vuoden alussa laittaa asuntohakemus vireille kaverin kanssa, että päästäis muuttamaan ennen ku se menee inttiin heinäkuussa, joten saattaa olla, että ihan piakkoin muutan omaan kotiin ja se pistää miettimään asioita. Esim. TV-lupa -maksu. Imuri. Huuhteluaine. Autoveron yms. maksaminen. Kaikki asioita, joita olen pitänyt aikaisemmin melkein itsestään selvyyksinä, koska niitä ei ole tarvinnut miettiä.

Mutta ei kai siin sit mitään. Mä jatkan yöllisiä pohdintojani ja askartelua.

Oon viime aikoina nähny todella häiritsevää unta. Uni vaihtuu, mut unessa on aina mukana minä ja joku henkilö, jota en tunne. On muitakin, mutta unet keskittyy vaan muhun ja tähän toiseen. Ihan kun se toinen olisi mun kaveri, mutta en ole kyllä ikinä eläessäni nähnyt sen näköistä ihmistä. En välttämättä usko enneuniin, mutta eihän sitä koskaan tiedä... Se henkilö on aika mielenkiintoinen tapaus...

Tyhjää ja pimeää.
Ihmisiä ympärillä,
Aurinko taivaalla.
Silti tyhjää ja pimeää.
Olen yksin,
kyyneleet valuvat poskille.
Ei toivoa,
Ei aurinkoa.
Vain tyhjää ja pimeää.

Käännän pääni pois
enkä silti pääse pakoon.
Se saavuttaa ja
kiertyy tiukasti ympärilleni.
Se ei anna armoa vaan
tukehduttaa minua hiljalleen.
Kaikki mustenee,
en enää hengitä.
Lopulta se sai mitä halusikin,
kuoleman.