mä olin tänään ihan ekaa kertaa kassalla töissä, ja mua jännitti niin et kädet tärisi. Heti alussa tuli semmonen ruuhka et olin ihan sekasin, mut onneks Jutta sano sitte jossain vaiheessa että "vedä sä vaan henkeä nyt hetki" ja hoiti homman loppuun ennenku panikoiduin ihan täysin. Ihan hyvin se meni, vaikka tuli englantiakin puhuva asiakas ja unohtelin juttuja. Emmää kertaakaan mokannu pahasti, semmoi pienesti vaan. onneks oli aika hiljaista.
Nyt mua sitte jännittää taas joka päivä mennä töihin ku pelkään et joudun kassalle. Ei se ollu niin kauheeta sitte ku olin siellä mut ajatus on niin hermostuttava.
nyt mua väsyttää ja harmittaaki niin ettei mitään rajaa oikeesti. univelka + yheksän tunnin työpäivä + stressijännitys = ei hyvä. paha mieli ja silmiä kirvelee oikeen ku väsyttää. mun piti kirjottaa sitä yhtä tarinaa lisää tänään mut eihän siitä mitään tullu.
mut viikonloppu oli ihan sairaan kiva ja meil on hyvä isostiimi ja riparilaisetki on kivoja ja ne moikkaa mulle kaupungilla ja aaaa en malta odottaa et leiri tulee. Toivottavasti paistaa aurinko paljon.