Mun ei tarvi kun nähdä sut,
ja sä saat mut aina itkemään,
ikävästä.
Sä saat mulle aina paremman olon kuin kukaan,
miks?
miks ihminen ei tajua silloin kun kultaa on kainalossa?
vaan vasta kun sen menettää.
Mä en hetkeekään vaihtais sun kanssa pois, ikinä.
Vaikka se kaikki oli vaikeinta kuin koskaan mikään.
Ja silti mä vaan rakastan sua joka päivä enemmän.
Ja sä mua vähemmän.
Sattuu, mut enään ei jaksa huutaa, ei enään..
Joskus on vain tajuttava antaa olla, irrottaa..
Vaikka ei haluaisi..
joskus vain vaikeimmat ratkaisut on niitä parhaimpia.