Oltiin tänään leikkimässä tossa meijän lähi puistossa, ja seurasin sivusilmällä kun sielä oli semmonen aika levottoman olonen isompi poika, about joku 10wee. Repi kaikkien pienempien käsistä leluja ja kamppaili toista poikaa ja usutti tappeleen koko ajan. Kattelin et hohhoijjaa taas joku saa olla ylpee pojastaan, ja siis oletin et poika oli yksin siellä. No siinä puiston reunalla istu korkeintaan 30w tytsy viimesillään raskaana, ja sillä oli joku 3 w poika mukana. Noh sitten siinä selviskin että se isokin poika oli sen naisen lapsi myös. No sitten se isompi poika hajotti yhen auton ja vei sen siihen äitinsä viereen ja jatko kohellusta, ja siis missään vaiheessa tää nainen ei sanonu sille pojalle yhtään mitään mistään. No sitten sen nainen huusi sille pojalle et kun tää auto on rikki ni saako hän laittaa ton tohon roskikseen, et turha sitä on enään kotiin kantaa. Ni tää poika huusi äidilleen et VITTU, JOS HEITÄT SEN POIS NI MÄ TAPAN SUT!! no se nainen ei sanonu sille sillonkaan mitään. Mä olisin jo pikkusen nopeesti menny hakeen sen niskaperse otteella kotiin jos olis mun kakara! no sitten se poika vaan jatko ja jatko sen yhen pojan kiusaamista, ja sit otti yhen auton millä heitti sitä toista. Ni sit se äiti jopa sano et ei saa heittää et sattuu, ja mun mielestä noin ison pitäs kyllä jo tajuta et toisia ei hakata eikä heitellä leluilla. No siihen tää poika sitten vastas, huusi oikeen ylimielisesti et JOO JOO LUTKA!! ja sillonkaan se äiti ei sanonu mitään, katteli vaan toiseen suuntaan. aika surullista. niin lapsen ku aikuisen kannalta. mut tuli vaan mieleen et mitä sielä kotona tapahtuu, et mistä se lapsi on noi kaikki oppinu... mun mielestä lapsella pitää olla kunnioitusta vanhempiaan kohtaan sen verran ettei tollasia puhuta omalle äidilleen, tai kenellekkään aikuiselle, eikä lapsellekkaan..
sitä kolmatta ootellessa..