Tulin kotiin luulin sinut löydän, kirjees näin päällä peili pöydän, lause vain tää niin lohduton ¨Sori nyt mun mentävä on¨ Vain valokuvas piirongin päällä, tunnu ei sun tuoksusi täällä, kylmä niin kun marraskuu on, ilman sua mun sydämmein. Sinne ei, ei koskaan ei valopääse ei auringon.
Myrsky repi puita taivas salamoi, myrsky samanlainen sydämmessäin soi, elämääni muita tulla ei vain voi, siks revin kirjees tuleen heitin sen.
Sun kuvas haihtui sun tuoksusi lailla, kohta on jo muistoja vailla. Kylmä niin kuin marraskuu on, ilman sua mun sydämmein. Sinne ei, ei koskaan ei, valo pääse ei auringon.
Myrsky repi puita taivas salamoi, myrsky samanlainen sydämmessäin soi, elämääni muita tulla ei vain voi, siks revin kirjees tuleen heitin sen.
Myrsky repi puita taivas salamoi, myrsky samanlainen sydämmessäin soi, elämääni muita tulla ei vain voi, siks revin kirjees tuleen heitin sen.
Myrsky repi puita taivas salamoi, myrsky samanlainen sydämmessäin soi, elämääni muita tulla ei vain voi, siks revin kirjees tuleen heitin sen