Mikä on ensimmäinen mikä pyörii mielessä kun heräät?
siihen asiaan ei aina kiinnitä huomiota, koska yleensä se on joku arkinen "paska, haluun nukkua"
mutta kun ensimmäisenä mielessä on "voi vittu, miksi tää on näin", niin sen muistaa koko päivän.
ja kun se on sama ajatus joka aamu...se syö miestä.
miksi asiat sitten on näin? miten tästä tuli tällaista, miksen vaan voi olla onnellinen niinko...tai turha sitä on miettiä. ei asialle voi enää mitään. Pahinta on se että ollessaan onnellinen uskoo sen kestävän ikuisuuden. uskoo että on ansainnut onnensa. mutta elämähän on oikeudenmukainen?
eli lähimmäs osuu kun miettii mitä teki väärin? voi virheensä korjata?
aina pääsen samaan lopputulokseen:
en ole tarpeeksi hyvä siihen että asiat olisi toisin. tai paremminkin; joku muu on parempi.
mutta se että joku muu on parempi tukee vaan entistä enemmän sitä etten ole tarpeeksi hyvä. sama asia, mutta eri merkitys.
ikävä on paska olotila, mutta ei pärjää sille fiilikselle joka tulee kun joutuu hylätyksi.
se mitä yritän kai sanoa on, että ratkaisuista joita minä teen ei saa syyttää ketään muuta, minä olen asiat tähän tilanteeseen saanut. ja kun paskaan on hypännyt niin sieltä on itse uitava poiskin, kukaan ei halua hypätä sekaan pelastamaan.
ratkaisuilla tarkoitan asioita joilla saatan satuttaa toisia ihmisiä. mutta se on joskus välttämätöntä.