IRC-Galleria

Olen tässä viime aikoina pohdiskellut paljon kuolemaa ja kuolleita ihmisiä. Taitaa johtua ohimenneestä Halloweenista, Kuolleiden Yöstä.

Miksi sitä aina nuorena kuolee ne ihmiset keillä on arvot kohdillaan ja paljon saavutettavaa elämässä? Miksi ei koskaan pahasta päästäisi pois? Ilmeisesti hyvyys onkin jotenkin pahaa. Ehkä nuorena kuolleet eivät olisi valmiita kohtaamaan elämän eteen tuomia vastoinkäymisiä.

Mutta miksi sitten ihmiselle työnnetään niin pirun paljon vastoinkäymisiä? Sanotaan aina että niitä ei olisi enempää kuin mitä ihminen jaksaa kantaa. Juu, niin kuin oliskin. Onko se sitten jaksamista, kun mielenterveys järkkyy, koska ympärillä korttitalot romahtelevat oikein huolella?

Voiko kuolleen ihmisen tuntea? Kait sen sellaisessa tapauksessa voi, että on jo eläessään tuntenut. Mihinkäs se tunteminen kuoleman myötä häviäisi. Mutta miten sitä voi tutustua kuolleeseen ihmiseen? Matkustamalla rajan toiselle puolelle ja palaamalla takaisin? Vai onko se jo kuolleen kohdalla tuntemista jos tiedät missä on hautakivi? En vaan kertakaikkiaan pysty ymmärtää kuinka tutustua kuolleeseen ihmiseen... Kertokaahan mulle jos teillä on jotain mahtavia näkemyksiä asiasta!!

Välillä tuntuu että joihinkin eläviin ihmisiin tutustuminenkin on todella vaikeaa! Saati sitten vaeltavaan sieluun tutustuminen. Voin vain kuvitella!

Ja toisekseen voitko tuntea ja tietää mitä ihminen jota et koskaan ole tavannut tuntee tai ajattelee? Kait sitä vois jos olisi jotenkin ihmiseen tutustunut, muuten kuin irl. Mutta jos tutustumista ei ole tapahtunut kuinka voi kuvitella tietävänsä mitä toinen tuntee tai ajattelee asioista?

Tälläisiä olen pohdiskellut viime aikoina

~~Dusky~~

Meillä oli oikein mukava isänpäivä-juhla äitini luona. Paikalle oli kokoontunut 3 siskosta (mä, cryfairy ja tikru-82-, vanhemmat ja isovanhemmat, sekä tietty poikani.

Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Possunlihapataa höystettynä kasviksilla, fetasalaattia ja jälkkäriksi cryfairy teki mokkapaloja ja omenapannukakkua. NAM!

Äitini on kyllä maailman paras kokki! Ja siskostani (cryfairy) on kehittymässä varsin hyvä leipuri, vielä kun oppii jälkityöt hoitamaan ;)

Kiitokset kaikille osallistuneille mahtavasta seurasta!

Monellako hypittiin kylpytakin narulla "hyppynarua" isänpäivä aterian jälkeen? Meillä hypittiin :)))