Heippa! :)
Perjantai-iltana puolenyon maissa lahdimme bussilla kohti Sao Pauloa, maailman kolmanneksi suurinta kaupunkia (noin 17 miljoonaa asukasta). Lahtomme meinasti kyllakin tyssata heti kattelyssa, koska meille ei kukaan ollut kertonut, etta toiseen osavaltioon mennessa tulee olla passi mukana. Kopio ei riittanyt, vaikka joka paikassa niin vaitetaan. Ei auttanut kuin lahtea autolla takaisin eka meidan passit hakemaan ja viela Elisan passi toiselta puolen saarta. Kukaan ei kuitenkaan ollut vihainen, vaikka lahto viivastyikin meidan vuoksi 40 minuuttia. Bussimatka sujui hyvin ja mulla ei ollut koko aikana selka kipeena! Bussin penkit menivat taysin makuuasentoon ja jaloillekin oli sellaset tuet, etta nukuin koko menomatkan, 8h kuin tukki.
Aamulla lauantaina menimme suoraan hotellille ja olipas hieno hotelli! Meilla (Sanna, mie ja Elisa) oli kuin hieno kaksio. Kavimme suihkussa, kaupassa ostaan evasta ja suuntasimme yhdessa kahden englantilaisen ystavamme kanssa kohti Parque Ibirapuera -puistoa. Olipas vaan hieno! Koko paivan paistoi aurinko ja saimme varmaan vahan variakin naamoihimme. Kavelimme lauantaina ehka viisi tuntia ja illalla jalat tuntuivatkin juuri silta! Vielakin ovat pohkeet ihan muusina. Sao Paulo ei oo mikaan lattana kaupunki... makia loytyy.
Illalla paivallisen jalkeen Sanna ja mie oltiin niiiiin vasyneita, ettemme jaksaneet lahtea baariin, mutta Elisa, Farzana ja Amod lahtivat urheasti Sao Paulon yohon. He olivat paatyneet meksikolaiseen baariin, missa miehet olivat kiertaneet meksikolaishatut paassa soittelemassa kitaraa poydasta poytaan. Mukavuuden illasta oli vienyt kuitenkin kaduilla nakyneet yksinaiset kodittomat lapset ja muutamat muut horhot, jotka olivat kiinteasti seuranneet turistiporukkaa katseillaan.
Sunnuntaina menimme yhdeksalta aamupalalle ja heti sen jalkeen lahdimme kokeilemaan mun ja Sannan taitoja matkaoppaina. Lahdimme tutulla viiden hengen porukallamme seikkailemaan metrolla ympari kaupunkia ja loysimme perille Market Placelle, yhdelle suurimmista turistinahtavyyksista kaupungissa. Kokonaisuudessaan metroreissu kesti nelja tuntia, mutta emme eksyneet kertaakaan, vaan opastuksemme sujui mainiosti! Hyva me!!! :) Taman jalkeen menimme kaupungin paaostoskatua pitkin, mika on tunnettu erityisesti homojen kohtaamispaikkana (ei taalla paase niita piiloon missaan). Siella oli menossa markkinat ja loysimme kaikki jotain ostettavaa kotiin viemisiksi. Kuudelta haimme tavarat hotellilta ja lahdimme takaisin Florianopolista kohti. Matkan varrella kavimme syomassa illallista eraassa barbeque paikassa ja jatkoimme matkaa. Oli ihan hervoton ilta, koska tutustuimme bussimatkalla myos eraaseen paikalliseen "prinssiin", Guillermiin. Han kutsui muun muassa mua Barbiksi ja vitsaili koko matkan niin, etta me muut saimme nauraa aivan kippurassa. Jossain vaiheessa sammuimme kuin saunalyhdyt ja herasimme vasta aamulla puoli kuudelta, kun bussi saapui Florianopolisiin. Aitimme haki meidat autolla kotiin ja paasimme jatkamaan unia omaan sankyymme. Lucila oli vahan hermoillut, koska uutisissa oli naytetty (taas) kuinka Sao Paulossa oli rajaytelty ja poltettu busseja (yhden viikonlopun aikana 72 bussia!). Onneksi me osasimme valttaa niita ja kuljimme metrolla.
Herasimme lopulta tanaan puoli kahdeltatoista ja menimme parvekkeelle ottaan aurinkoa pariksi tunniksi. Taman jalkeen kavimme lounaalla, katoimme kuvat koneelta ja tulimme tanne joogakoululle nettiin. Soitin myos aitille ja Sampolle. Olipa kiva kuulla tean aanet! Itku tuli, ku puhelu loppui :(. Soitin myos esalle, mutta sun puhelin oli kiinni ja sain puhua vain vastaajalle, nyyh. No, yritan huomenna tai ylihuomenna uudelleen. IKAVA ON!!!
Kahden viikon paasta olemme jo Atlantin paalla.... Sita odotellessa vietamme viela mahtavat 2 lomaviikkoa taalla. Terveiset kaikille teille ihanaisille! :)
Elina
p.s. Uusia kuvia arkistossa...