IRC-Galleria

Kun voi vaan olla paska päivä, silloin sit kaikki on huonosti. Onneks nyt on jo parempi. Kylläpä helpotti kun on nyt saanut asiat pakettiin siellä toisessa päin maailmaa ja voi taas keskittyä kunnolla elämäänsä. tai siis alkaa "katteleen" ja hankkiin elämää....

lainaten perjantaista termiä: me ollaan sankareita kaikki!

uus viikko, uudet kujeet

ei se elämä nyt niiiin kamalaa oo! Ihanaa et on ihania ystäviä, joskus vaan ajoitukset (tai itseasiassa on pidemmän aikavälin kokemusta huonosta ajotuksesta) menee päin prinkkalaa...

Hassua kuinka pienet kohteliaisuudet nostaa tunnelmaa :) Ne kun ei tunnu ollenkaan niin pieniltä. Kiitos !

kurjaa...surkeaa..apeaa....kyllä se siitä parantuu kohta, mutta nämä viime hetket on aina niitä pahimpia...kurjuuksien kurjuus....paskamainen olo. anteeks.

on se täyttä ihmisen elämä, kun vaan jo sunnuntaista asti odottaa sitä seuraavaa lauantaita! No, kyllä toi perjantaikin pitää välissä testata, mutta se on se Saturday Night Fever joka mut saa valtaansa!!!

Hei parkettien partaveitset, viekää tämä tyttö tanssimaan!!!

ja lupaan heiluttaa sitä mitä äiti antoi ;)

heheheh! Oli kyllä hullu viikonoppu! Ja aivan ihana kun näki taas Jarnoa piiiiitkästä aikaa! Olikin jo ikävä! Lähettiin sit totta kai kartsalle hummaileen sekalaisessa seurueessa. ilta oli aikas hauska, yllättävä, alkoholipitoinen ja loistava!

Sunnuntai oli ultimate krapulapäivä. Jarnon faijan mersulla mentiin vaakon nakille lounaalle (muut söi ne hirvittävät kuumat koirat ja itse tyydyin vain chilihodariin) ja sieltä sit finnhitsien tahdittamana kohti maaseudun rauhaa. Aivan älyttömän huonoa (=hauskaa) läppää, mummovibratoita ja esson kahvia!

ihanaa!!! mä sit rakastan mun ihania huippuloisto kavereita!

jahas...kotona perjantaina...ja kohta menossa nukkumaan. Onneks eilen oli jotain ja huomenna kans ettei ihan surkeeta nössötystä tule olemaan tämä viikonloppu. Pitäis varmaan liittyä siihen läheisriiippuvaisten yhteisöön...kotona olo on tylsää.

väsyttää...

taidan mennä unten maille. Espero dormir con mi Paquito. Ojala... <3

Jaha...onko tää sit toinen askel teknologian aikakaudelle vai todellinen todistus siitä, että olen nörtti? No, ainakin on suuri vertaistukiryhmä ;)
Kotona tässä säätelen, järjestelen, sähellän, ennen kuin lähden Lemmenpyssyjen keikalle! Ihan hauskaa kun on paljon ohjelmaa Meksikosta paluun jälkeen.

Ville Leinosen Lumiaurojen laulu soi taustalla. Pacon lempilaulu Leinosen levyltä. Kaunis, mutta niin talvinen...