IRC-Galleria

What Are You?

There are some
Who have a leaderÂ’s role.
To be quick of mind
and strong in spirit.
They lead their followers
to places unknown
and guide them through
troubles with friends and foe.

There are some
who have a warriorÂ’s soul.
With fearless hearts
and spirits bold.
They fight their enemies
with unknown strength
to help their friends
protect their own.

There are some
with a maidensÂ’ heart.
With gentle hands and
a soothing voice
they heal the wounds
to the body and soul.

There are some
fit to be guardians.
With a fierce loyalty
And a strong will
they prevent all harm
to their friends.

There are some
who become incredible mages.
With common sense
and the strength of magics.
The use their powers
to make things possible
and provide us with advice.

There are some
Who have the brains of scholars.
with the powers of persuasion
and the love of learning.
They make speeches
to rally the crowds
and then use words
to confuse them.

And last
There are some
who are just there.
They are companions
to the warrior
and a leaderÂ’s quiet follower.
They are healed
By the maiden
and protected by
the guardian.
They listen
to the mage
and learn from
the scholar.
they have no craft
but are important indeed
for they are the friends
of everyone.

What am I you ask.
Well listen and see.

To tell the truth
I am not listed.
I am not of these groups
instead I remain separate
with very few others.
Yes I am an artist
of written words.
I create stories of
dragons, and fairies,
and many more.

There are others
who do what I do
but they may
express it in
many different ways.
Some paint,
some draw.
Some sculpt,
some even dance
while others sing.

Now that IÂ’ve
told you of the
things people are
I ask you this question
Which one are you?

_________

Ei, en kirjoittanut tätä. http://dmbh.org/portal/dragonarticles/2006/09/10/what-are-you/#more-106

Tuossa on se osoite, josta se löytyy. Mikä sopii sinun parhaiten?

Tiedättekö, minä kirjoitan hyvin harvoin mitään. Mutta jos kirjoitan, niin en juurikaan laita nettiin tai muuallekaan niitä kirjoitelmiani. Mutta tässä on eräs, jonka tahdon teidän *huiskaisee epämääräisesti kädellään* lukea. Ja älkää ottako kaikkea liian kirjaimellisesti...
______


“Mikä on tuomio?” eräs vangeista kysyy omasta sellistään. Sellit ovat vastakkain, leveä käytävä muistuttamassa välimatkasta. Toinen vanki, joka makaa ankeassa punkassaan, pää seinää kohti, liikahtaa hieman vavahtaen. “Elinkautinen”, hän vastaa.

Ensimmäinen nyökkää omassa sellissään murheellisen näköisenä. “Niin, sellaista sattuu nykyään vain harvemmin. En tunne kovinkaan montaa, jotka olisivat saaneet elinkautisen. Se on niin väärin.”

Jälkimmäinen nousee istumaan hitaasti sängylleen ja kääntää kyyneleiset kasvonsa katsoen vastapäisessä sellissä olevaa vankia vakaasti. “Tuolla on monia muita, jotka ansaitsevat sen. Ja minä en kuulu siihen joukkoon. Ei, en minä.”

Toinen hymyilee lempeästi, katsoen kyyneleet silmissään toista, mutta silti vakaasti. “Ansaitset sinä. En tunne ketään muutakaan, joka sen ansaitsisi. Ei, kovin harva saa sen ja harvempi sen ansaitsee. Sinä ansaitset sen. Minä tiedän sen.” Sanat särähtelevät ja särkyvät, lopulta hiipuvat pois kaikuen käytävällä.

“Niin kai sitten.” Toinen hymähtää niin ikään kyyneleet silmissään. “Ja niin ansaitset sinäkin. Sinä jos kuka. Ei kukaan muu, jonka voisin sanoa tuntevani. Ei, ei kukaan muu.” Molemmat nyökkäävät yhtä aikaa, silmäillen toisiaan yhä itkien. Käytävällä ei liiku ketään, on hiljaista.

“Sitä paitsi, en aikoisi valittaa tästä tuomiosta kuitenkaan. Ei ole mitään syytä. Vastapuolen asianajajat olivat selvästi parempia kuin omamme. Ei siitä olisi enää apua. Ja me jaksamme, koska meillä on elinkautinen. Elinkautinen ystävyys.”