yhä hengitän
yhä sydämeni lyö
tunnen veren virtaavan suonissain
yhä sade kastelee mut päästä varpaisiin
vaikket ole enää mun tänään
kuin nukke mä hymyilen, vaikka käännyt pois
ja hetken vielä pidätän kyyneleet
vaikka hiljaa putoaa sirpaleet
mun särkyneen sydämen palaset
kerään pois, kokoan, uudelleen
jalat pakotan liikkumaan
kädet hyvästelemään
tahdon piiloutua pois sinun katseelta
matka kulman taa, on liian pitkä taas
et ole enää mun tänään
ja viimeisen kerran sun hahmosi katoaa
ja hetken vielä pidätän kyyneleet
vaikka hiljaa putoaa sirpaleet
mun särkyneen sydämen palaset
kerään pois, kokoan, uudelleen