IRC-Galleria

Eilinen meni ihan hukkaan koko päivä. Oulaskankaalla. Nyt jo paljon parempi olo. Neiti alkanu liikkuu tuolla sängyssäkin. Nytkin kun ollaan täällä mummulla ja sänky tässä tietokoneen vieressä nii just äsken heräs ja on jo poikittain tuolla sängyssä :D Ihan rauhallisena makaa ja mönkii :) Juu jos lähtis käymään Villeä moikkaamassa Nivalassa. Tässä ko joutaa ja jaksaa. Varmaanki kohtapuolin... Ku täälläki on tylsää ko mamma nukkuu ja iskä ja miksu on metässä ja ellu lähti kaverinsa mukaan mökille viikoksi.

Meea mönkii tuolla lattialla eteenpäin. Jaloilla puskee ihan hulluna mahallaan ja liikkuuki hitaasti välillä :D Eiks ryömiessä pitäs kuitenki käsille vetää itteään eteenpäin? Meiän neiti se vaan nostaa pyllyn ylös ja potkii jaloilla itteään eteenpäin xD

Oispa kiva lähtä käymään yhellä oluella terassilla tänään... Oisko halukkaita lapsenvahteja siksi hetkeksi??

Tuntuu hieman yksinäiseltä. Kun ei ole oikeen ketään kelle edes puhua näistä tuntemuksista. Ja vituttaa tuo toisen pärstävärkki tuossa sohvalla. No jospa sitä vielä muutaman päivän jaksaisi. Onneks sil on viel huomen aamu ja sit kaks iltaa töissä nii ei tarvi nähä niin paljon. Aion pistää aikanaan nukkuu niin menee melkeen kaks päivää ettei tartte nähäkään.

Välillä tulee niin helkutin kiukkunen olo et tekis mieli heitellä kaikki tavarat mitä eteen sattuu seinille! No enpä oo viel mitään heittäny. Koittanu olla ihan rauhassa. Tänään saanu jo jotain asioita järjestettyä...

Eilen vielä halusit minut viereesi ja tänään olen kuin ilmaa. Niin ne ajatukset muuttuu. Mutta parempi ettet roikkuisikaan minussa. Paljon helpompi päästää irti kun molemmat tekevät sen yhtäaikaa. Kyllähän tää hieman sattuu varsinkin kun toinen jo juoksee uuden perässä. Mä en aio vilkasta kehenkään pitkään aikaan. Keskityn vaan tytöstä huolehtimiseen ja omaan hyvinvointiin. Luultavasti alkaa itellekin elämä maistuu paremmin ja helpottuu paljon. Viikko niin olet silmistäni poissa. Ei tarvitse enää haikailla toista viereen kun se ei saman katon alla ole. Pelottaa vähän että mitenhän sitä pärjätään mutta eiköhän se tästä. Varsinkin nyt kun neiti on alkanut juomaan myös pullosta maitoa niin pystyy jättämään hoitoon pitemmäksikin aikaa kuin pariksi tunniksi. Eiköhän tämä elämä tästä ala lutviutumaan omiin uomiinsa. Voihan se aikaa ottaa ennenkuin tottuu että on yksin eikä voi pyytää toista tekemään jotain hommia täällä. Pittää ottaa Ellu tänne kaveriksi asumaan jos alkaa kovin hankalaksi menemään :D Onneksi olen jo tottunut nukkumaan yksin ettei se tuota ongelmia.

Eilen oltiin Powerparkissa, oli kivaa :D Uskalsin jopa mennä johonki.

No hauskuus loppu ko pääsi kotia illalla. Ottaa niin ankarasti päähän että tekis mieli tehä sille mulkulle oikeen kunnon jäynä! No pittää koittaa pitää pää kylmänä ja mieli virkeenä. Vittu en aio vilkastakaan siihen päin jos sen jossain nään. Jos lähtis johonki kauas hetkeksi...

On taas niin helvetin hyvä olla, että ihan sattuu!!!

Tulipas nukuttua ihan hyvin. Neitillä oli joku häiriö ja nukku yön putkeen. Meni nukkumaan vähä vaille kymmenen illalla ja heräs nyt aamulla vartin yli seittemän. Itekki jotenki virkeempi olo ko on saanu nukkua putkeen koko yön.

Ihana ilma taas tuolla. Jokohan sitä tarkenis hameessa lähtiä ulkoilee ko kahtena viime päivänä on tuullu sen verran ettei oo tarennu hameessa.

Joo jos menis keittelee Makelle aamukahvia ko se saattais kohta vaikka tulla pyörähtää kotona :) Ei oo paljo äijää näkyny kyl nyt tällä viikolla. Mut jospa se taas tästä, töissähän se vaan on ollu niin rahaahan se tietää. Jospa mää kohta sitte saisin ne ihanat kengät joista haaveilen ko isi tienaa :D

Itkettää....

Eilen illalla touhusin koko ajan jotain mut sit nukkumaan mennessä tuli ihan kauhee itku eikä sille meinannu tulla loppua. Onneks Make piti mua sylissä ja lohdutti niin vähän helpotti. Pelotti tää päivä että miten sitä reagoi kun saattaa rakkaan koiran junalle.

No tänään Tauno sit lähti. Käytiin lenkillä ennenko sitä tultiin hakemaan. No se uus omistaja oli just niin kiva ko oli puhelimessakkin että kyllä sen taunon on hyvä siellä olla. Mutta sitten kun junan ovi meni kiinni ja tauno jäi sinne sisälle niin tuli itku ja itkin varmaan kämpälle asti tuolta asemalta. Ja nyt kun illalla tuli porukoilta kotia eikä kukaan oottanutkaan täällä niin tuli kyynel silmään. Ja nyt kun kattelee taunon kuvia ja muistelee sitä niin itkettää ihan himona. Mutta eiköhän tää tästä helpota.

Taunohan nyt oli melko ärsyttävä energiapakkaus mutta oli se kuitenkin niin hieno koira Kyllä sitä saakin olla ikävä... Saa nähä miten nukkumaan mennessä käy. Onneks Make on vieressä ja Meea.

Mun rakkaita on onneks viel kaks kotona