Tosi ystävät huolehtivat aina toisistaan.
Auttavat tarpeen mukaan miten pystyvät.
Ovat tukena silloin kun tarvitaan.
Oli ystävä hyvässä taikka huonossa kunnossa!
Mutta siltikin aina huomaa että asiat ei ole siltikään näin,
ystävät pettävät tai eivät välitä mitä tapahtuu.
Ajattelevatko jotku liikaa itseään ja unohdetaan yhden tärkeän asian.
Ystävän joka apua tarvitsee...
Jonka sain huomata tänään, ystäväähän ei jätetä.
Varsinkin kun apua tarvitsee, enempi tai vähempi.
Varsinkaan jos saa kuulla että hyvä ystävä on löydetty hangesta.
Missä vastuun tunto ystävästä?
Missä on apu kun hän sitä tarvitsee?
Kun "ystävä" näyttää löytyvän satunnaisesta vastaan tulijasta.
Se pistää miettimään, mitä ovat tosi ystävät...
Pistäskö ajattelemaan, omalle kohadallas.
Että jos sinua auttaa joku muu kuin ystävä...