aurinko nousee jo, istun pöydällä miettien sinua.
kuinka vähän aikaa olemme vasta tunteneet,
kuinka suuria tunteita pystyt minussa herättämään.
ymmärrän sinua täysin, ymmärrän tunteesi, niinkuin sinäkin minun.
olen miettinyt sinua auringon laskusta lähtien.
olen miettinyt kuinka kauan jaksamme, kuinka
helvetillistä jälkeesi tulee olemaan.
tiedäthän, ainoa toiveeni on ettet jätä minua yksin pimeään.
pelot valtaavat sydämeni ja rikkovat sieluni, etkai ole jättämässä minua ?
ei, et sinä ole, et sinä voi, et juuri nyt kun pystyn sinusta välittämään niin paljon.
mietin tunteita jälkeesi, kuinka joudun taas kokemaan saman
paskan mikä on käynyt jo niin tutuksi, pala palalta hajoittanut.
etkai pistäisi minua kokemaan sitä, etkai antaisi kaiken
tapahtua taas ?, etkai haluaisi satuttaa minua.
ei, et sinä ole sellainen. et sellainen niinkuin kaikki muut.
olet sellainen jota olen jo pitkään kaivannut elämääni ...<3