Niin,tänäkin aamuna nousin ylös vuoteestani,ja tervehdin ystävääni.
Hän tuijotti minua syvälle silmiiin ja ajatuksemme olivat yhteistä kieltä "ulos,mennään ulos" Vaatteet päälle,panta kaulaan ja liikkeele, Kuljemme 45minuuttia -8 asteisessa ilmassa.
Muistot nousevat mieleeni nähdessäni päivämäärän 21.1 Siitä on jo 2 vuotta,mutta silti ajatus riipii arpiani sydämmen pinnassa. "Mikset sinä voisi olla tällä lenkillä mukana?" kysyn tähtitaivaalta..
Se ei vastaa,tuikkii vain ja odottaa sitä hetkeä,kun jälleen kohtaamme.