Tässä just nousin pystyyn kun alko tuntua hengittäminen niin hankalalta. En käsitä miten 4 tuopista kaljaa ja yhdestä lonkerosta voi tulla näin hirvee olo? Kai oon palannut sisäisesti jonnekin 12V ensikännien vetämiseen. Yksi ihminen kuorsaa,koira just vaihto kylkee ja kuorsaa,nostin eilen sen ruokamäärää kun on taas laihtunu eikä mun mielestä enään sais. Kaunis <3 Tekeeköhän fun light hirveemmän olon kuin viina? tossa oon koittanu sitä juoda kun ei vesi oikeen oo kylmää täälläpäin. Noh,kärsitään pois. Tänään olis kiva kyllä mennä koiruuden kanssa vaikka maalle käymään mutta tulee vettä taivaan täydeltä :( Kai kohta taas saa unta,rupeen muuten hysteeriseks.
16:45
Nukuin puoleenpäivään,kävin koissun kans ja sit oon vaan hengaillu sisällä. Varttia ennen sateen alkua tultiin sisälle päivälenkiltä ja nyt ootellaan että sade häipyis. Fiilikset ihan jees. Kohta niitä parantelen vielä paremmiksi. Oon taas luopunu kuonopannan käytöstä. Ärsyttää kai tuota silmää sekin vekotin eikä juurikaan vaikuta vetämiseen.
Kuten sanoin aiemmin,ei tule vastausta postiin. Tai sit odotin liian vähän aikaa ja vastaus kolahtaa joskus kun hän on keksinyt mitä sanoa. Kai puolenvuoden poissaolo on lieventänyt jo vitutusta sitä kpaskaa kohtaan mitä minä hänen elämäänsä aiheutin. Vieläkin toivon salaa että hän lukisi blogiani. Blogin siirto blogspottiin on käyny mielessä,mutta ehkä kukaan ei jaksaisi enään vaivautua lukemaan. Mitä väliä sillä toisaalta on? Itseänihän varten pidän tätä. Kuvitellut lukijat tuskin ovat kiinnostuneita,vaikka joskus kirjoitankin niin syvällisesti.
Yksi ihminen on jo lähes poissa elämästäni,kuranuken kanssa pitäisi keksiä hänelle jotain sanottavaa. Kiitosviesti yhteisistä vuosista,joita on kulunut jo monta. Toivoisin niin voivani ottaa tämän hiljaisen puolenvuoden ajat takaisin ja viettää ne hänen kanssaan vielä joskus tulevaisuudessa. Olen unohtanut kertoa hänelle.ettei vika ole hänessä etten ole pitänyt yhteyttä. Olen vain niin huono luopumaan,että näin on parempi. Ikävää on niin paljon muutenkin,ettei yhtään lisää kiitos. En kyllä usko että voin välttää sitä. Olenhan niin herkkä ja tunteellinen. <3 Satu.