IRC-Galleria

kaksi iltaa tarvittiin
siihen että kahlittiin.

toisena näistä, loppu päivästä
se sattui mitä tapahtui
koko maailmankaikkeuden tomu
pienen pieneen hetkeen mahtui
isku vasten kasvoja hetken lumo
sinä hetkenä kaikki unohtui.

seuraavana noista kahdesta
istun kanssas kuistilla
ei muistoa eilisillasta
vain me siinä tuolilla.

kaksi viikkoa,
ei saa rakastua,
kuukaus
ei voi irroittaa.

nyt siitä vuosia monta
kaks tai neljä
sama se en muista
hajalla tai ehjä
tänään?
en välitä
en tunne enään.

irti päästäisitkö jos repisin
mitä jos repisin ja päästäisit
osaisinko olla ilman
kun en kanssaskaan pärjää
osasin olla kerran
en osaa enää päättää.

En sano, ei kiinni rakkaudesta
sitä ei voi edes mitata se on paljon
kiinni uskalluksesta
niinku vapaapudotus kuudesta metristä
juuri kun huomaat miltä se tuntuu
se loppuu
kun löydät tunteen vapauteen
se iskee sinut maahan ja huomaat
hetki meni jo
lensit kuin lintu tai mikä tahansa painoton
sitten olet taas maassa ja paikallasi
katselet taaksesi ja ajatus kulkee
oliko ylhäällä parempi
tämä tämän arvoista ehkä puolitoistasekuntia
leijuin sitten tässä maassa
kiivetä takaisin jotta voit kokea uudestaan
oliko ylhäällä paremmin
jotta voit kokea uudestaan
puolitoistasekuntia vapautta
hyppäät toivot leijuvasi aina
taas maassa.