IRC-Galleria

Se vuosi oli 75
ja syntynyt poika oli pieni ja laiha.
Isä oli ylpeä kapiainen,
paljon vailla,
mutta duunia painaa.
Äiti vilpittömästi poikaa rakasti,
kuten haluamaansa tytärtä,
mutta kun hän oli ainoa lapsi,
isä ei tahtonut millään ymmärtää.
Tuli matkalta kotiin
ja näki pojan kulkevan hameessa,
otti remmin esiin ja näytti
kuka on kuka ja herra huoneessa.
Ajeli sen pään ja hakkasi selän täyteen
verisiä jälkiä.
Mutta hän ei jää kii,
kun poika itkien katsoo äitiä.

Miehen sinusta teen, isä huusi.
Miehen sinusta teen, isä huusi.

Isä vaati pojaltaan paljon,
muun muassa oppisaavutuksia,
voimaharjoituksia,
korosti että muuten saisi vittuun suksia.
Äiti salaa poikaa tapaili,
hellästi hymyili ja puhui,
avaruudesta,
maailmasta uudesta,
uudesta tulevaisuudesta.
Poika vaan tähtiä piirteli,
tähtiin itsensä kuvitteli.
Oli tähtitaivaan,
tähtien vanki,
tähtien kasvatti.
Tähdistä yhden hän valitsi,
Siriuksen näin saalisti,
ja Siriusta hän ajatteli,
kun isä häntä pahoinpiteli.

Miehen sinusta teen, isä huusi.
Miehen sinusta teen, isä huusi.

Kasvoi poika, kului vuodet,
hän oli parhaana luokallaan.
Oppikirjoja hän selaili
vaikka isä piinasi urheilullaan.
Ei saanut isä tulevaa upseerii,
ei saanut näköistään lasta.
Kohta myös pojan äiti kuoli,
kesken omaa aikaansa parasta.
Silloin vasta kun peitteli multaan,
poika äidin isän kanssa.
Silloin menetti tuen ja turvan,
sen ainoan oman rakkaansa.
Uni huononi pojalla hetkessä,
äidin haudalla öisin kulki.
Tähtitaivasta taas tutkaili,
omaa tähteänsä rukoili.

Miehen sinusta teen, isä huusi.
Miehen sinusta teen, isä huusi.

Oli uneton, kalpea, haluton.
Koulussakin huonosti meni.
Elämä suistui raiteiltaan,
hänen terveyskin heikkeni.
Nyt oli vaan tähtitaivas,
oudot kuviot ja harhat.
Poikaa vaivas skitsofrenia,
ja sairaala ei ole mikään taivas.
Nyt murtui isä pojastaan,
tuli teeskentelemätön huoli ja hätä,
"Vaikka mitä tapahtuu maailmassa,
en sua ikinä yksinään jätä.
Käyn luonasi vierailemassa,
kanssasi puhumassa,
ja kaikkia näitä vuosia anteeksi anomassa,
et ole yksin maailmassa."
Poika sanoi: "Ei miehet itke,
ota kamasi pois ja lähde.
Luona Siriustähden äiti on
ja sinne minäkin nyt lähden."
Kului tästä vuosi,
kun lehdistä luettiin,
että vanha mies murhattiin.
Ja tähti ruumiiseen ja seinään
verellä piirrettiin.

Miehen sinusta teen.
Miehen sinusta teen.
(Miehen sinusta teen.)
Miehen sinusta teen.
Miehen sinusta teen.