Olit pieni karvakorvainen pentu, joka kaipasi suojaa. Nousin halaamaan sinua,
ja sinä vastasit nuolaisemalla minua korvasta.
Nyt, aikaa on kulunut, ja täytit vuoden kolme viikkoa sitten.
Olet ollut viime aikoina hyvin ärsyttävä, kun piipität koko ajan. Tiedän, että se johtuu
siitä, että kasvat täysikasvuiseksi, ja että hormonisi hyrräävät, mutta se ottaa hermoilleni.
Eli olin jälleen suuttunut sinulle turhasta.
Kello oli kolme yöllä, ja minä marssin suutuspäissäni huoneeseeni, asetuin sängylleni ja nukahdin.
kun heräsin aamulla, aurinko paistoi kasvoilleni, linnut lauloivat ja lapset mekastivat. Oli
Täydellinen päivä. Nousin sängystäni ja astelin ovelleni. Avasin sen. Sinä makasit siinä poikittain
ja katsoit minuun anteeksipyytävästi. kumarruin silittämään sinua, mutta nousin pian. Istahdin takaisin alas sängylleni, silmäkulmastani valui kyynel. Radiosta soi biisi: Linkin park - Leave Out all the rest.
Kyseinen biisi toi mieleeni Lakun, edesmenneen kissani, joka oli ollut paras ystäväni viisi vuotta.
Hän oli jäänyt auton alle.
Katsoit minuun kysyvästi, ja kun näit minut surullisena, vingahdit ihmeissäsi. Kävelit sänkyni luo
ja istahdit hetkeksi eteeni, asettaen tassusi polvelleni. Silitin sinua päälaelta. Sitten hyppäsit sängylleni kippuralle kylkeeni kiinni. Loit minuun lohduttavan katseen ja minä upotin kasvoni lämpöiseen ja pehmeään turkkiisi. Itkin suruni pois. Nuolaisit minua poskesta, ja minä silitin sinua.
Olit ottanut hänen paikkansa ystävänäni, mutta Laku pysyisi aina sydämessäni, niinkuin sinäkin.
