IRC-Galleria

Tapahtuipa Lauantaina kummia.

Ensimmäisenä kävi niinkin hupsusti, että unohdin avaimeni autotalliin. Eipä siinä mitään, en vain enää päässyt minnekään sisälle. Myös puhelimeni (molemmat) olivat autotallissa. Samoin puolet Pauliinan tavaroista. Näpsäköinä tyttösinä fillaroimme Puhaltajankadulle lainaamaan avaimia. Oli erittäin fiksu ratkaisu! Meinasi tulla kiire, muttei kuitenkaan. Ehdimme junaan ja oli sitten eväät mukana, kun ei niitä ehtinyt nauttia ennen lähtöä.

Turussa keräännyimme kasaan ja yritimme epätoivoisesti saada taksia. Allekirjoittaneelle ei moista tarjottu, mutta Lilja kyllä sai meille sellaisen hommattua. Oli melko halpa ja leppoisa tapa matkustaa Kaarinaan. Kaarinassa tapasimme lisää tuttuja, ja kuulimme varsin hassuja juttuja! (TAIS MUUTE RIMMAA!)

Saattaa olla, etten ihan heti tajunnut kun intro pärähti käyntiin, oli meinaan hieman hyvät jutut kesken. Poskilihakseni sai kunnon treeniä koko sen 1,5h(?) aikana. Naamani on edelleen hieman kipeä. Mielestäni on kovin innovatiivistä herkistellä banaania natustellen! Arska<3

Kaarinasta lähdimme sitten ajelemaan Ypäjälle, ja nauttimaan saunatuvan antimista. Minusta tuntuu, että eräs ystäväni nukkui yli puolet ajasta. Hän oli hereillä vain syödessä. Sellaista sattuu.

Kohta lähden Liljalle, olemme sivistyneitä.

"Älä mee vielä..."
"Täh?"
"Älä mee vielä..."
"Mihin?"
"Korjaan sitä pyörää..."
"Mitä!?"

No joku saatto olla vähän unenpöpperössä<3

Tää päivä on kyllä tähän asti ollut melkoisen makoisa...

1) Löysin kadulta 50 euroo
2) Saksan verbitestit ei kussutkaan ihan niin pahasti ku oisin voinu luulla
3) Pääsin jotain 30 minsaa aiemmin
4) Illalla tulee telkasta kaikkea mukavaa

<3

Viitaten aiemmin käymääni keskusteluun Jussin kanssa viisisenttiset jalat omaavasta hirviö-ötökästä, samankaltainen otus nousi Hämeenlinnassa Laurin päästä. Onko syytä huolestua?

Miltä kuulostaa viikonloppu meteoriittikaupungissa, jossa on selvästi avaruusmainen tunnelma? <3

Muut kansalaiset nappasivat minut kyytiinsä Riihimäen rautatieasemalta, jossa kohtasimme ensimmäisen haasteen. Miten saada navigaattori toimimaan? Henkilökohtaiseen huoltopalveluuni soitettuani sain kuulla, että navigaattorimme toimii hieman paremmin tuulilasin läheisyydessä, ei takapenkillä. Pääsimme kaikesta huolimatta matkaan, joka sujuikin leppoisasti. Kuskin ja apukuskin sanailua oli ajoittain hyvinkin pelottavaa kuunnella.
K: "Mä en nää mitään!"
AK:"Ei se mitään, mä nään!"

Teimme muutamat pitstopit. Ensimmäinen oli Virroilla. En muuten oikeasti tiennyt, että jossain voi olla niin paljon tuulipukuhoususia! Toinen tapahtui Alavuden ABC:llä. Saimme vähän juustoateriaa rinnan alle. Matkassa ollut tuleva kokkimme ei löytänyt tällä kertaa ruuasta kovin paljoa vikaa. Kohtasimme matkalla myös pari hirveä, jotka hirviasiantuntijamme koki hyvin kiinnostaviksi. Matkasta en kovin paljoa muista. Pilvistä tosin keskustelimme, ja eräiden alkoholinkäytöstä. Saattaa olla, että vaihdoimme myös muutaman sanan metsien kuninkaasta, ja hänen seuralaisistaan.

Perillä Läppäjärvellä olimme yllättyneitä. Olimme saapuneet lavatanssipaikalle! Anniina, Julia ja Mari lähtivät hakemaan meille seuraa Kauhavalta, kun me Jennan kanssa jäimme leikkimään Finnairin mainosta. Voi olla, että teimme myös muutaman virhehavainnon ympäristöstämme. Mistä olisin voinut tietää, että kyseessä oli mainosplakaati, eikä ladon katto?

Kun muut saapuivat, aloimme asettua yöksi. Yöstä ei sen enempää.

Aamulla järjestysmiehet saapuivat luoksemme kertomaan pari kalajuttua ja sivistämään meitä lavatanssien kävijämääristä! Kuinka mielenkiintoista! Päivä meni lähinnä syödessä ja makoillessa. Kuten Anniinan kanssa totesimme, ehkä paras jonotus tänä kesänä.

Sisällä festarialueella ei ollut kovin suurta tungosta. Tilaa riitti. 1 rivi ihmisiä<3 Siinä istuskelimme ja katselimme parit ekat bändit, jotka yllättivät positiivisesti. Ennen Sturmiksia kävimme hakemassa vähän festariruokaa, ja suihkuttelin pepsit ympäriinsä. Sturmiksien aikana alkoi tulla vettä oikein huolella. Ja voin kertoa, että se sade ei ihan heti loppunut. Tunnelma saattoi välillä olla jokseenkin kummallinen, johtui varmasti meteoriittikaupungin ilmapiiristä.

Sitten...Fadingin aikana alkoi tapahtua. Ensin meni Nakki. Sitten Lauri, mutta Janneapa he eivät pystyneet murtamaan. Suomeksi sanottuna: Miksauspöydälle oli kaatunut vettä. Keikka keskeytyi neljännen kappaleen jälkeen. Sen jälkeen tunnelma oli vielä mielenkiintoisempi. Onneksi Jussi lupasi, että keikka jatkuu, kun vähän on kuivateltu. Niin se jatkuikin. Kesän paras keikka! Mitä lie settilistalle tapahtunut, mutta <3 Misery!

Keikan jälkeen lähdimme paluumatkalle, joka oli melko viileä. Ja kostea. Kotiin saavuin viiden aikaan aamulla. Meinasin nukahtaa eteiseen.

Kiitti näistä.

Jussi sanoo:
MUN HUONEESSA OLI JOKU METRI KERTAA METRI ÖTÖKKÄ!
Vratsle || kaljurotta. sanoo:
x'DDDDDDDDDDDD
Vratsle || kaljurotta. sanoo:
julia. se oli se sun anttijay-kuvas
Jussi sanoo:
EI OLLU KU OIKEASTI SEN JALAT OLI JOTAIN VIIS SENTTIÄ AINAKI
Vratsle || kaljurotta. sanoo:
x'DDD
Vratsle || kaljurotta. sanoo:
siis pitäskö mun uskoo et sun huonees oli joku kromosomihirviö?
Jussi sanoo:
NO IHAN OIKEASTI
Jussi sanoo:
SE LENSIKIN
Jussi sanoo:
EN TAJUU MIKÄ SE OLI MUT SÄIKÄHDIN VITUSTI
Vratsle || kaljurotta. sanoo:
kukkakärpäne?
Jussi sanoo:
NE ON PIENIÄ
Vratsle || kaljurotta. sanoo:
isokukkakärpäne?
Jussi sanoo:
EIKU OIKEASTI HEI
Vratsle || kaljurotta. sanoo:
en oo lintutohtori
Jussi sanoo:
ET OTA MUA TOSISSAAN
Vratsle || kaljurotta. sanoo:
olen hyvin vakavissani.
Jussi sanoo:
ETPÄ
Vratsle || kaljurotta. sanoo:
kyllähän! :A

Lauantaina ahkerasti jaoimme Pauliinan kanssa lehdet, ja samalla hieman häiriköimme talon asukkien rauhaa. Emmehän toki voineet tietää, että kyseessä olivat ovikellot, ei valokatkaisijat. Siitä matkamme jatkui, kunnes lopulta päädyimme Turkuun. Kyseisessä kaupungissa päätimme seurata kaljalla varustettuja miehiä. Heistä ei loppupelissä ollut paljoa apua, joten turvauduimme karttaan. Illalla kotiinpaluu meinasi tuottaa ongelmia, mutta onneksi kylmähermoiset kuskimme selvisivät urakasta kunnialla. "MISSÄ VITUSSA TÄÄLLÄ ON PARKKIPAIKKA! SIIS MIHIN VITTUUN MUN NYT PITÄÄ MENNÄ!"

Sunnuntaina juhlittiin Sofiaa. Hooray!

Maanantaina lähdimme iloiselle retkelle Korkeasaareen. Epäilemme, että paikan vedessä oli jotain omituista, koska eläinten otteet olivat hyvin, Jennaa lainatakseni, "jiiiceemäisiä". Paikan poneille ei kyllä oltu opetettu lainkaan käytöstapoja, koska ne tulivat ja kusivat suoraa eteemme. Kiitti näist. Illalla matkasimme erään dvd:n siivittämänä maailman ympäri, ja saatoimme pilkata muutamia kanssamatkustajia. Emme toki paljoa, pois se meistä. Yöllä ei uni paljoa silmää painanut, aamulla sitäkin enemmän.

Tiistaina sängyn alta löytyi eräs herrasmies, jota Jenna ei sänkyyn halunnut tulvavaaran vuoksi.

Anzguliini sanoo:
Millä sit aattelit liikkua?
Vratsle || kaljurotta. sanoo:
junalla varmaan
Anzguliini sanoo:
Kävelet varmaa kun kävelet aina noita vähän isompia lenkkejä

Pitäskö huolestuu ku eilen kattelin Voicea ja Valon Ville siellä lauleskeli, sitten ruudun alareunaan tuli inforuutu, missä luki: Lordi : Would you love a monsterman?




Jenna sanoo:
sun pöllölasit on vielä täällä
Jenna sanoo:
äiti oli silleen "mä katoinki et jonkun pöllölasit oli jääny"

</333

Saattaa olla, että viime yönä piilotin pari ihmistä, kännykän ja ikkuna-avaimen. TAHON NUKKUMAAN!

"Mies saa vehkeestään irti miellyttäviä kuvioita..."

kiva lauri.