IRC-Galleria

Oli väsyny ja kummallinen olo eikä jaksanu tehdä mitään. Ajattelin mennä pyöräilemään, ja kuulin yhtäkkiä hirmuista jyrinää. Aivan mahdoton ukonilma ja kaatosade iski päälle. Pistin kuulokkeet korvaan ja ryntäsin äkkiä nauttimaan ukkosesta. Pyörän selkään ja ulos, tajuton kaatosade.

Ja se ei ollukaa mikää pieni ukkonen. Ihan tajuton pauke ja salamointi kaikkialla, suuntaisin pitämälleni reitille joenvartta pitkin ja muutama ihminen tuli vastaan. Matkan varrella näky kaikenmaailman vesileluja uintitarvikkeita vähän väliä: jengi oli päättäny jättää tavaransa ulos kiirehtiessään pois. Naglfaria kuuntelin ja nautin välkehtivästä ja rääkyvästä taivaasta täysin rinnoin. Piti laittaa aluksi musa täysille kun ei muuten kuullut sitä ollenkaan.

Siis kyllä on ihmiset tyhmiä. Kuinka monta kertaa elämässä tulee tollanen show ja pauke taivaalta ihan luonnosta itsestään? "Voi ei, jotain tapahtuu, mennään pois". Pian ei ketään näkynytkään ja ihmisiä ei ollut liikenteessä, paitsi eräällä rannalla taisi muutama olla.

Eivät ymmärrä hyvän päälle kerta kaikkiaan.

Diggaan:

Chillaamisesta

En diggaa:

Skarppaamisesta

Diggaan:

Nousuista

En diggaa:

Laskuista

Diggaan:

Övereistä

En diggaa:

Vajareista

Diggaan:

Sossun masseista

En diggaa:

Päihteiden loppumisesta

Diggaan:

Oravia synapsissa HIHIHII

En diggaa:


Turbulenssia synapsissa SDFNISNFIOSDNF

Hyi helvetti että 2 viikkoa voi olla pitkä aika ja tuntuu että tää vierotus ei lopu ikinä. Vittumaisia olotiloja seinän takaa ja joku toi krapulankin.

Juu mietin tässä vieroitusmetodia......

Ensinnäkin pakko liikkua. Ahdistus ei lähde muutoin, aikaisemmin jos stressasi piti mennä parvekkeelle vetämään "raitista ilmaa". Nyt pitää mennä ulos vetämään sitä raitista ilmaa koska muu ei auta. Ja pyörä onkin oikein mukava vekotin, itseasiassa paljon mukavampi kuin tupakointi, onneksi sellainen nyt on.

Päätin sitten käydä juoksemassaki. Aikasemminki ois voinu, mutta olo olisi ollut turha rykiessä vaivalla sitä kahta kaivollista räkää jo pienen rasituksen jälkeen tietäen, että keuhkot tervataan takaisin.

Toinen on ruokahalu. Nyt saattaa pyöräillessä miettiä että "kyllä ruoka maistuu sitten kun täältä kämpille joudan" ja syön ihan mielelläni. Aikaisemmin sama tunne olisi "onneksi on kulunu jo 30 minuuttia niin voi hyvällä mielellä polttaa taas yhden, niin ei sitten mene ihan _överiksi_". Jäi harmittamaan etten ole koskaan tainnut testata polttaa 3 röökiä kerralla. 2 en ole varma. Yhyy.

Kolmas joka on aika käsittämätön, on se että itse asiassa haistan puiden lehdet, tai mikä lie onkaan luonnosta tuleva tuoksu. Ihan kiva, mutta ei nyt niin oleellista kuitenkaan vaikka hyvä homma onkin. Eli mun käsittämättömän huono hajuaisti (en haistanut paljon mitään) lienee varmaan täysin tupakan ansiota. Saa nähdä. Jospa kaikkialla haiseekin paska ja tupakointi onkin ollut intuitiivinen suojausmekanismi jota tarvitsen? No heh, en tarvitse tekosyitä polttamiseen kun on syitä lopettamiseen.

Mutta kesän tuoksujen haistaminen on kyllä kuitenkin sikäli mielenkiintoista, että olin kokonaan unohtanut sellaista olevankaan. Tai siis itse kokemuksen.

Kiitos kaikille sympatiasta ja vinkeistä!

Kattelin tossa Future Weaponsia, sotahullu sivari kun olen, ja siinä oli "Kitty Cornershot". Cornershot on siis sellanen piippu josson kamera+pistoolin tapanen ja kääntyy niin että voi ampua nurkan taakse. Kitty Cornershot näyttää kissalta, eli toinen näkee vaan nurkalla lymyävän kissan, mut se onki kameralla varustettu aseenpiippu.


MIAU FUTUM!

http://domhyde.files.wordpress.com/2009/06/cornershot_kitty1.jpg

http://i59.photobucket.com/albums/g294/hellboy182/kitty.png

"Phillippe Goldin. Holds a Phd in clinical psychology from (en kuullu nimee). He also spent 6 years in India and Nepal studying languages, buddhist philosphy and debate, which means he can prove you wrong in a non-violent way with languages you dont even understand".


Hahhahh!

Edit: Mieleni tekee taas todella oleellisia huomioita. Videossa käsitellään juttuja, otsikko "Social Anxiety Disorder", nappasin heit alkukirjaimet ja "thats SAD" :(:(:(, ja sitten Autobiographical Social Situation..."thats ASS" :D

Kehäpäätelmä suuressa ja mahtavassa aivossani: jos on sosiaalinen tilanne päin persettä, voi olla sosiaalisesti ahdistunut. Näinkin voi prosessoida informaatiota sitte.

Aivosolut huutaa VITTU NIKOTIINIA TAI TAPAN, mutta siinähän kiljuvat. Kuulemma kuukauden kohdilla alkaa jo hellittämään.

Nyt sitten meinas mennä vasen kyynärpää lyöntejä harjoitellessa. Uskaltaako sitä laisinkaan ku kaikki paikat menee paskaksi?

Mitenhän saisi luustoa vähä tiheämmäksi vielä tässä iässä (22), tai niveliä kestävämmäksi? Tai muuten vaan rasitusvammoja lievennettyä?

Tämän vuorokauden aikana vastaan puhelimeen korkeintaan parille henkilölle mikäli tarpeellista enkä muutoin harrasta kommunikaatiota minkään välineen avulla.

"This fight clock is brought to you by Warner Brothers pictures, the Losers. They've lost everything....but their attitude!"

No vittu ei voi muuta sanoo ku että täytyy olla varmaan aika paska asenne sitte!

Haluan valkoiseen pehmustettuun huoneeseen viikoksi pakkopaidassa Riston "Pikkuoravat" repeatilla ja ihan vitun isolla se musa, ja paljon psykedeelisiä huumeita sotkemaan. Loputon luuppi ja ikuinen flippi KIITOS

http://justmusicstore.com/Lyrics/5882537/Risto/Live_/Pikkuoravat/download-mp3/

Perhana ku ei tiedä mitä tossa olkapäässä on niin ei oikee uskalla treenata lyöntejä ku pelkään että se on siitä menny, yks päivä ei välillä voinu kävellä ku piti nilkuttaa tän käden takia. Nyt ihan kunnossa mutta tuntuu siltä että voi mennä vaikka uudestaa jos reuhaa. En viiti lääkärillekää mennä näyttää ku kuitenkaa ei oo mitää mut ei tiedä. Just ultimate fighteria katon ja yhellä olkapäässä oli jotain ja tarkistivat ja ei ollukaa mitää, se inspiroi kirjottamaa.

Vieroitus sujuu omalaatuisissa merkeissä.