IRC-Galleria

Kuolema tulee istuessa koneella ties monennetta päivää putkeen ilman minkäänlaista älyllistä aivotoimintaa kilometrien säteellä. Miksi kaiken suorittamisen ja tapahtumisen pitää olla kiinnitetty pariin pikkuiseen hetkeen? Miksei elämä voisi olla rytmitetty tasaiseksi laataksi niin, ettei olisi näitä saatanallisia tylsyyden ja hyperaktiivisuuden suhdannevaihteluita jotka värittävät päänsisäistä elämää aivan liikaa? Ei tule mitään, en halua olla yksin ja valittaa kun ei ole tekemistä, kun juuri hetki sitten itkin huoneen nurkassa stressiä ja elämän rauhattomuutta.

Niin, ja jos olette kavereita, älkää puhuko mulle pääsykokeista. Maailmasta löytyy ihmisiä jotka olettavat liikoja itsestään. Ja pessimistitkin pettyy.

Ja flashbackit yläasteelta lukion alkuun. Lindsey, I feel your pain. Billinkin osa tuli aikoinaan liiankin tutuksi.

Hugh mä luotan suhun!

Mike Shinodaa kaikki muu paitsi kertosäe. Jos toi on teistä räppäämistä niin menkää hoitoon. ps, rakastan sen ääntä! ;__;



Joo ja täs ois Teardrop Massive Attackiltä. Kyllä te tiedätte tän. Pakko.

Absurdi ei ole läheskään tarpeeksi hämäräperäinen sana kuvaamaan tätä olotilaa

Millon musta tuli älyllisesti rajoittunut tietämättäni?! En varmaan ollut näin tyhmä ennen!

Jännittää niin paljon että mulla on huono olo

Nyt joku vetää tän läpi ja auttaa mua, oon tapellu tuntikausia enkä enää jaksa

http://neutralxe.net/esc/sphere_play.html

"Hei isä miks papit pukeutuu aina semmosiin kaapuihin tai sit mustaan??"
"No kato ku ne hoikentaa, tyhmä."

Ottaen huomioon että isäni on pappi niin joo-o.. ♥

Mutkun tää kuvaa mun darroja niin hyvin, ja oikeesti ihan ku se todella sanois noin

http://straystuff.tumblr.com/post/6427180127/when-i-realise-my-hungover-is-finally-over