IRC-Galleria

"Äiti, ovatko nuo valkoiset hahmot enkeleitä?", kysyy pieni lapsi sairaalan vuoteessa.
Lapsen äiti kääntää päänsä hahmojen suuntaan ja katsoo sitten lastaan ja sanoo: "Eivät ne ole lapseni, ne ovat sairaanhoitajia."
Lapsi miettii hetken ja kysyy sitten: "Mutta äiti, ovatko enkelit ja sairaanhoitajat sitten sama asia?"
Äiti katsoo hetken lastaan hiljaa, silittää tämän hauraita hiuksia ja kuiskaa ainokaisensa korvaan: "Kyllä ne ovat sama asia rakas lapseni."

Teen markkinoinnin huuhaaesitelmän kuvaajaa Autocadilla. Kuinka vitun 1447 00N?

Satoi. Tavallisesti ihmiset tuntevat päivän alkavan kehnosti kohdatessaan kylmät sadepisarat kasvoillaan töihin lähtiessä. Lucky me, en ole kovin tavallinen.

Astuin aamulla ulos sateeseen. Olin matkalla autolle ja olisin kuvitellut, että jalkani veisivät minut sinne rivakasti, mutta olin väärässä. En pitänyt lainkaan kiirettä. Vettähän se vain on. Astuin vesilammikkoihinkin kiinnittämättä huomiota niiden syvyyteen, vaikka kuljinkin vanhoissa lenkkareissa.

Autossa olotilani lähenteli nirvanaa. En startannut moottoria ennen kuin pitkän odottelun jälkeen. Halusin katsella kuinka sadepisarat hyppelehtivät tuulilasilla. Matkalle päästyäni ajoin kuin unessa.

Kova sade saa ihmiset varovaisiksi ja hitaiksi. En ikinä käytä auton torvea, mutta tämän matkan aikana käytin sitä kolmekin kertaa. Muut autoilijat näyttivät jämähtäneen paikoilleen eivätkä huomanneet edes liikennevalojen vaihtumisia. Kaikki ajoivat hitaasti ja hidastelivat vielä lisää vesilammikkojen ilmaantuessa näköpiiriin. Sade oli sen verran raskas, että näkyvyys oli erityisen huono.

Pikatiellä ihailin asfaltinpintaa, joka sylki vettä joka puolelle ympäriinsä autojen kiitäessä sen liukkaalla pinnalla. Ohituskaistaa ei juuri käytetty, mutta kyllä siinä ainakin yksi auto matkasi vikkelästi ja rauhallisesti viilettäen. Oma autoni. Vaikka rekkojen ohituksissa etulasin näkyvyys oli tasan nolla metriä, niin en olisi voinut olla rauhallisempi. En kokenut, että minun tarvitsisi nähdä. Olin menossa tiettyyn suuntaan, eikä sade voisi siihen vaikuttaa. Ja millään ei ollut mitään väliä. Jos autoni tai viereiset rekat olisivat menettäneet otteensa tiestä, niin ei millään olisi kuitenkaan ollut enää väliä. Jos tapahtumaan ei voi vaikuttaa, niin miksi huolehtia siitä?

Pysähdyin koulun parkkipaikalle ja totesin olevani hyvissä ajoin ennen tuntia paikalla. Tuntui, että olin tullut matkan tavallista nopeammin. Jäin vielä autoon hetkeksi kuuntelemaan erään elämää tihkuvan kappaleen. Viimein autosta noustuani sain vastaani suihkua muistuttavan kosteuden. En kiirehtinyt. Päinvastoin, koulurakennukselle kävellessäni liikuin tavallista hitaammin. Otin joka askeleen erikseen. Nautin sateesta. Iskevät pisarat kasvoillani saivat minut tuntemaan, että olin elossa. Ohitseni juoksi sadetta pakoon lukuisia ihmisiä. Jos he miettivät miksi tahallisesti yritin kastua sateesta, niin itse mietin, että mikä ihmeen kiire kaikilla oli. Vesi on vain vettä. En liikuttanut eväänikään sen puolesta etten kastuisi.

Voisko olla niin, että mulle ei riitä vaan yks ihminen...
...vai koenko, että musta pitäis riittää useammille?

Now playing:
Nobuo Uematsu - Force your way
Nobuo Uematsu - Fighting
Nobuo Uematsu - Still more fighting
Nobuo Uematsu - Don't be afraid
Nobuo Uematsu - The man with the machine gun
Nobuo Uematsu - Battle

Vaikka en ikinä tee mitään, ni sit ku ois jotain tekemistä, ni ne hommat on päällekkäin. Yhyyyyyyyy.

Siis pelkästään sen takia, että olin kaks päivää poissa koulusta, ni nyt oon ihan pihalla mitä kaikkee mun pitäis ja ois jo pitäny tehdä. Selailen jotain tehtävälistauksia ja sielt ei näy ku jotain ihan kämästä. Jos yrittäis alottaa ton opiskelun silleen oikeesti nyt ens viikolla.

HALUUN KISUKORVAT HETI!

Perkeleen Onnelassa ku menin kysymään kahelta tytöltä, et mistä ne oli hankkinu mustat kisukorvat, ni se toinen ei tienny ja toinen repäs sen toisen mukaansa ja "kuiskas" sille toiselle tsiksille et "toi jätkä ei sovi sulle". MITÄ VITTUA!? ENKÖ VOI SAATANA EDES KYSELLÄ, ETTÄ MISTÄ SAA KISSANKORVIA ILMAN, ETTÄ PITÄÄ HETI KUVITELLA MUN OLEVAN ISKEMÄSSÄ!? SAATANA!

Käytin kännykkää soittaakseni puhelun ilman, että mulla oli mitään pakollista tarvetta soittaa sitä puhelua. Alkaakohan mua itseäni jotenki vituttaa, ku toi känny ei koskaan soi ilman, että kyse on jostain puolipakollisesta hommasta, joka vaatii jotain turhia tekoja. Vois ehkä yrittää alkaa käyttää tota laitetta niinku normaalit ihmiset, ni ei tarttis kuunnella toiveita siitä, että soittelisin useemmin.

Kysyy tyttö, joka on tuntenu mut aika kauan. Näin taas jotain valokuvia itsestäni ja härregud! näytin niin umpihomolta, että alan kohta itekin epäillä itseäni.

Niin se ilta. Mun ryhmäläiset oli alottanu dokaamisen kymmeneltä aamulla. Ite mä olin noin klo 10 illalla Onnelan ovella. Sairas jono. Litkin siinä puolet kossupullosta ja totesin, että se oli ehkä paras määrä tommoseen baari-iltaan. Se jono tietenkin veti sairaan huonosti ku puolet kaikista ihmisistä ohitteli ja tunki sinne väleihin. Meinasin menettää hermoni aika urakalla. Muuuutta säilytin tyyneyteni. Kaikista paras oli taas se, että siinä jonossa mun takana oli yks tyttö selvinpäin, ja kaikki ohittelijat jätti sen sinne reilusti mun taakse. Jossain vaiheessa multa meni maltti ja raivasin itselleni tien vähän taaksepäin ja tartuin sitä tyttöä kädestä ja kuljetin sen sinne eteen. Se oli ensin vähän hämillään, mutta luonnollisesti kiitollinen, että joku prinssi pelasti sen. En edes yrittäny mitään muuta. Toivotettiin vaan toisillemme hyvää iltaa siinä narikassa.

Onnelaponnela. Huomattavasti siedettävämpi paikka, ku siellä oli vaan Metropolian opiskelijoita. Sen sijaan, että olisin etsiny omaa ryhmääni, ni etsin yhden tutun tytön ja sen kaverin. Juopoteltiin sit siinä pidemmän aikaa kunnes se toinen tsiksi tuli sen verran huppeliin, että se lähti. All sprite. Eli jäin sitte tän mulle tutun tytön kanssa kahdestaan sinne Onnelaan. "Saat sit pitää mulle seuraa loppuillan." Se meni semmoseks sekoilukännäilyriehumiseks, että huh huh. Ei oo ollu niin hauskaa ehkä vuosiin. Itse asiassa viimeks oli yhtä hauskaa sen saman tytön seurassa joskus 3-4 vuotta sitte. Loppuillasta tanssittiin kahestaan sen kanssa suomipuolen pöydillä. Rahaa palo taas aivan sairaasti, mutta kun jo aikasemmin päivällä tarkistin pankkitilini, niin jouduin toteamaan itselleni, että "saatana sentään, rahaa se vaan on".

Kävin pyytämässä viime viikon toilailujani anteeks yhdeltä tyypiltä. Se sano, et "ei mitään" ja jopa tarkotti sitä. Sen näki sen hymystä. Lisää pongoja hyvästä käytöksestä. Uujee.

Näin meidän tuutorit ja mun piti ostaa niille juomat, mut koska niillä oli jo yhet edessään, ni se sit jäi. Enkä nähny niitä enää sen jälkeen. Ei se nyt niin vahvasti menny.

Koko perkeleen illan aikana en vaihtanu ku noin kaks sanaa yhden ryhmäläiseni kanssa. Ei ihme, että oon ihan pihalla kaikista häppeningeistä.

Tyttö kerto, että yks mun tuntema tyttö, jolla on enemmän munaa ku komppaniallisella venäläisiä spetznatseja, oli ollu parisuhteessa yhden mukavan jätkän kanssa 2 vuotta ilman seksiä. Holy fuck. Se suhde kaatu siihen, että tää toinen tyttö, joka taas oli siellä Onnelassa, oli käyny sitte panemassa sitä toisen tytön jätkää. Whatta fu*c? Mun ois ilmiselvästi pitäny olla siellä pelastamassa sitä hommaa. Oisin ehkä jopa pystyny siihen. Mulla on jonkinlainen perstuntuma siitä, et mikä siinä suhteessa sit lopullisesti kusi. Yää. Maailma tuhoutuu ku en oo pelastamassa sitä. ...juuei.

Oli niin messevä krapula että missasin ekan ruotsintunnin ja menin kouluun vasta seuraavaa tuntia varten. Ja sitä tuntia ei sit ollukaan. Vitutti aika huolella raahata itsensä Myyrmäkeen turhaan. Ja ihan muuten vaan, ni siellä ruotsintunnilla oli ollu 2 oppilasta. Out of 30. Hmm...

En saanukaan tänään sushiseuraa, ku se tyttö, jonka kanssa piti mennä poti maailman kamalinta krapulaa. Taitaa olla vähän mun syy. Tj. Nooh, ens viikolla sit. Tosin jos se tyttö on ihan hirveessä krapulassa ja se ei pääse mihinkään koko päivänä, ni sit oon vaan vitunmoinen voittaja. Suoraan sanottuna maailman paras. Koska siis sillä tytöllä ois treffit tänään jonku australialaisen hurmurin kanssa. Ja mähän haluan, että se pariutuu yhden toisen jätkän kanssa. Joka siis on maailman paras, ja ne sopis niin hyvin yhteen ettei mitään rajaa. En haluu, että joku tommonen asia menee hukkaan.

Ja sain kuulla, että yks 22-v tyttö, jonka tapasin viikko sitte, oli eronnu omasta partneristaan, jonka kanssa oli seurustellu vuosia, ja ottanu sitte saman tien itselleen 16-v pikkutytön. Aiaiaiai. Ei tiedä mitä sanoo. Ne kaks tyttöä siellä baarissa ei hyväksyny, ja munki on pakko myöntää, et se 16-v on vielä aika lapsi. Mut en mä 100% vastaan oo. Paitsi melkeen tässä tapauksessa ku kyseessä on rebound.

Ja näin japsipiireistä yhen kaverin, jonka ei pitäny edes tulla sinne ponnelaan. Se oli vähän hämmästyneen näkönen ku se näki mut. Mahtaiskohan johtua pukeutumisestani. Olin taas aika herutusvaatteissa.

Huomiseks pitäis tehdä yks iso tehtävä ja sit pitää siitä esitelmä. Harmi vaan, että mulla ei ole harmainta aavistusta, että mitä vittua mun pitäis tehdä. Lisäks pari kirjotustehtävää huomiseks. Voin vaan sanoa, että menee toi koulu päin helvettiä, vaikka juuri mitään siellä ei vaadita. Uskomatonta mikä apina oon. 2 päivää poissa koulusta Irlannin takia ja oon ihan totaalisen pihalla. Help?