IRC-Galleria

Neljäs viikko alkamassa työelämässä, ja muutenkin eräänlaisen muutoksenjälkeisessä elämässä.
Tunteet ja ajatukset vaikuttavat hieman kaoottisilta, mutta yö ja iltavuorojen aikaan on kaiken uuden opettelun sivussa ollut myös aikaa suunnitella hieman sitä tulevaa.
Tosin, kaiken viimeaikasen jälkeen hieman jännittää suunnitella mitään, kun välillä tosiaan tuntuu että aina kun saan jonku kiintopisteen elämään, ja jonkinlaisen näkymän siihen mitä elämä VOISI olla puolenvuoden päästä, niin tulee jotain mikä sekottaa pakan uudestaan ja taas saa tehdä uudet suunnitelmat.
Edellisellä kerralla se oli sivari, joka oli osasyy metallipuolen koulutuksen päättymiseen, ja suunnitelmien uudelleenvetämiseen.
Ja kun tein suunnitelman että "nyt vedän sivarin pois alta että tätä paskaa tarvi tehdä enää kertaakaan ja voi sit keskittyä uudestaan tekeen jotain muuta tulevaisuudessa" niin eikös ne tampiot sitten täräytä mulle vuoden lykyn, ja kaikki tää sen jälkeen ku ei enää oo niin mitään saumaa jatkaa metallikoulutusta, way to go valtio.
Noh, tällä hetkellä siis painan pitkää päivää,iltaa ja yötä varamiespalvelun listoilla, tämän kertaisena kohteena schenker cargo, ja suunnitelma _tällä kertaa_ olis saada B.C kortti taskuun, jonka jälkeen menis sitten korottaan korttiin joko E:n tai sitten dösäluvat ja sitä kautta sitten vakinaisempiin, ja pidemmällä tähtäimellä oleviin töihin...
tosin tässä välissää....
*koputtaa puuta*
Noniin, ehkä tää suunnitelma voisi sitten jopa pitää, toistaiseksi.

Mutta pitkän ajan jälkeen töiden aloittaminen tosiaan on ollu piristävä kokemus, on tullut löydettyä itsestään uusia puolia, jotka yllättävät hieman, positiivisesti, esimerkkinä kyky oppia uusia asioita.
Trukilla ajamisen perustaidot tuli hanskaan edellisellä viikolla, ja tänään niitä on tullut hiottua schenkerin terminaalilla, missä muuten vipinällä mennäänkin. Hieman alussa hirvitti että onko liian aikaista lähteä suhaamaan sen herhiläispesän keskelle tällä kokemuksella mikä on alla, mutta hyvinhän se meni, eikä tullut vahinkoja ;)
Lisäksi on huomannut itsestään puolen, mikä on myös saattanut yllättää läheisiä kavereita ja muitakin ihmisiä, eli tuo ahkeruus töiden suhteen, kaikki keikat mitä on tarjottu, on tullut tehtyä ja vähän vielä päälle. Tuntuu että viikoilla on oma tietty ylivaihteensa päällä ja meno on sen mukaista, vasta viikonloppuisin on voinut heittää rauhallisemman vaihteen silmään ja pystynyt edes etäisesti oleen "rauhassa", ei uskois persoonasta joka on ollut kohtuu sohvaperuna edelliset ...öö.. isomonta aikaa.

Mutta tähän loppuu tämä typerä vuodatus, ja allekirjoittanut nauttii kupin kahvia, rentoutuu ja koettaa keksiä jotain tekemistä loppuillaksi.