Kivinen lapsi ja kolme liljaa
Kivinen lapsi auringon säteissä juoksi pitkin veden pirstomaa taivasta. Käärme tuli lasta vastaan ja se sylki suustaan kolme kultaista liljaa. Kivinen lapsi poimi niistä yhden ja samalla muut kukat kuihtuivat, mutta lapsi nosti kätensä ja aurinko kietoitui sen ylle ja niin hän julisti sanat: "Mikä on, on tulevaa olemattomuuden totuuteen ja nouseva olevaisuuden valheeseen!"
Ja niin liljat kuihtuivat ja tuuli kuljetti ne ympäriinsä pitkin maailmaa ja, minne ne koskettivat lehtiään, sinne nousi tuulen ja veden alkuja.
Pekan silmät rävähtivät auki.
- No johan oli outo uni!
Uusimmat blogimerkinnät
- Runo minusta 12.02.
- Taidetta.... 11.02.
- Haista vittu Halme 12.01.
- Isot pojat 01.10.
- Rannepolkka 04.09.
- Angstirunoutta, mikä sen voisi voittaa .D 10.07.
- ääh 16.06.
- Löysin uuden elämän tarkoituksen 13.06.
- YHYY 24.05.
- Elämäni paras loma! 13.05.
Selaa blogimerkintöjä
-
▼
2010 (3)
- ▶ helmikuu 2010 (2)
- ▶ tammikuu 2010 (1)
- ▶ 2009 (12)