IRC-Galleria

Tutkimus Toyotakuskeista:
Toyotistithan ovat jo ihmislajina aivan eri kehityshaaraa kuin normaali ihminen. Toyotistin
elämässä on vain kolme kehitysvaihetta, kuten perhosella konsanaan.
Teinicorolla-jormacorolla-pappacorolla

Toyotalla ajaminen on tiettävästi periytyvä ominaisuus, kuten moni muukin haitta ja häiriö.
Tuleva toitsupoitsu imee kaiketi jo äidinmaidossa taipumuksensa isiensä synkkään perintöön.
"toiota korolla!" on monen peräkammariin syntyneen ensimmäiset sanat, ja varmasti myös monen katkerat viimeiset. Toyotien ja itsemurhien suuri määrä Suomessa ei voi olla vain sattumaa.

Toyotamiehen elämässä on kolme huipentumaa :

- amiksen metallilinjan päättötodistuksen saaminen
- ajokortin saaminen
- oman Toyotan saaminen

Muusta saamisesta ei sitten voida juuri puhua. Toyota-Teron Loppuelämä kuluukin pääosin saamisen
yrittämisessä.

Kun tuo untuvaviiksinen Tero viimein kokee elämänsä täyttymisen -eli saa Corollan-, alkaa
armoton Teinicorollavaihe. Missä tahansa on parkkipaikkoja ja nakkikioskeja, siellä on
lippalakkipäisiä finninaamoja liimailemassa Twincam Turbo Playboy- tarroja aasialaisautojensa
ruosteisiin takakontteihin.

Toyotakuskin puberteetin tiedetään puhjenneen, jos Corollaan ilmestyy ikkunoihin tummennuskalvot. Näkösuojilla on tietty tarkoituksensa. Ensisijaisesti pyritään estämään naaraita näkemästä kuinka ruma luuseri Corollassa se oikein metsästääkään. Jos pakkanen ja humalatila ovat riittävät ajamaan naaraan ansaan, niin tämän jälkeen tummennuskalvojen tarkoitus on estää muita huomaamasta että kuinka tavattoman rumaa akkaa Corollaan oikein pukkaakaan. Ruma kottarainen kun viihtyy harvemmassakin pöntössä.

Corollaihmisen koko maailma on kovin erilainen. Mikään muun automerkin kuin Toyotan, ei tiedetä
kulkevan kovempaa pelkällä ratin ja pakoputken pään vaihtamisella. Toyotateini kutsuukin vaihdekepin pään koristelemista "Tuningiksi" ja Bilteman 7000 W TriplaSubwoofereita "HiFiksi" Jatkuva basson lönkytys estääkin tehokkaasti Teron kiveksiä laskeutumasta, mistä olkaamme kiitollisia.

Corollamaailmassa kaikki on mahdollista. Koska kaikki maapallon Toyotat ovat samannäköisiä rumia ruosteisia tölkkejä, tunnistaa Corollakansa omansa vain hajun perusteella. Sen takia jokaikisessä Toyotassa on nippu erivärisiä ja -hajuisia "tuoksuvia" kuusia, joiden hajuyhdistelmän perusteella Tero löytää
parkkipaikalta aina omansa. (kaikkihan ne ovat Teroja, tai ainakin näyttävät siltä)

Kun usean vuoden onanoinnin ja ringissä syljeskelyn uuvuttamat Terot viimein
tulevat keski-ikäisiksi, heistä tulee Jormia. Jormat eivät ole onnistuneet elämässään missään,
vähiten autonvalinnassa. Vanhat Toyotat muuttuvat vain uudempiin Toyotoihin. Jormat kulkevat kivipestyissä farkuissaan ja mokkaliiveissään katse alas painuneina vaimonsa takana, viikset supattaen. Vaimo on aina vaan enemmän vihainen ja kakarat muistuttavat aina vaan enemmän naapurin setää.
Jormat ovat luovuttaneet, Jormat ovat harmaata seinätapettia harmaissa Corolloissaan.

Pappacorollat ovat niitä ruskeita tai sapenvihreitä vm. -68 autoja, jotka matelevat savuttamassa aina siellä missä on kiire. Niiden sisällä kituu vihaisia pulisonkipappoja liikennettä ja omaa turvallisuuttaan vaarantamassa. Corollapapat eivät näe, sen koommin kuin ymmärräkään enää mistään mitään.
Eläviä ruumiita liikkuvissa ruumisautoissaan. Kumpikin loppusuoralla matkallansa maatumiseen.

2001 Prof. Repe Rääväpärstä,
karvanoppakäyttäytymistieteen laitos,
Orpa Kytsässä -osasto