IRC-Galleria

Pidetään huolta siitä, ettei tule naulanreikiä. Lue koko tämä kertomus aina viimeiseen lauseeseen asti. (Tärkeintä onkin lukea viimeinen lause)

Olipa kerran pahantuulinen pikkupoika. Hänen isänsä antoi hänelle pussillisen nauloja ja sanoi, että joka kerran kun hän menetti malttinsa, hänen tuli vasaroida yksi naula aidan takaosaan.
Ensimmäisen päivän naulasaalis oli 37 naulaa. Muutamien viikkojen aikana poika oppi hillitsemään kiukkuaan ja päivittäin naulojen lukumäärä yhä pieneni. Hän huomasi, että oli helpompaa hillitä itsensä kuin takoa nauloja aitaan.
Vihdoin koitti päivä, jolloin hän ei kertaakaan menettänyt malttiaan. Hän kertoi siitä isälleen ja tämä ehdotti, että poika vetäisi aidasta pois yhden naulanjokaisena sellaisen päivänä, jolloin hän ei kiivastunut.

Päivät kuluivat ja lopulta nuorukainen voi vihdoin kertoa isälleen, että hän oli poistanut kaikki naulat. Isä johdatti pojan kädestä pitäen aidan luo. Hän sanoi: 'Olet tehnyt hienoa työtä poikani, mutta katsopas aidassa olevia reikiä. Aitaa ei koskaan enää saada entiselleen. Vihapäissäsi sanotut sanasi jättävät juuri tämänlaisia arpia. Voit iskeä veitsen toiseen ihmiseen ja vetää sen ulos. On ihan samantekevää, kuinka monta kertaa pyytelet anteeksi - haava on yhä olemassa. Sanoilla aiheutettu haava on aivan yhtä paha kuin ruumiillinenkin'.
Ystävät ovat tosi harvinaisia jalokiviä. He saavat sinut hymyilemään ja rohkaisevat sinua onnistumaan. He kuuntelevat meitä, he lausuvat meille kiitoksen sanat ja haluavat aina avata sydämensä meille.

Osoita ystävillesi, kuinka paljon heistä välität ja lisää tämä päiväkirjaasi.
Suo minulle anteeksi, jos joskus jätin sydämeesi naulan reiän..

Suudelma vatsaan = "Harrastetaan seksiä"
Suudelma otsalle = "Olet ikuisesti minun"
Suudelma korvaan ="Olen kiimainen"
Suudelma poskelle = "Olemme kavereita"
Suudelma käteen = "Palvon sinua"
Suudelma kaulalle = "Me kuulumme yhteen"
Suudelma olkapäälle = "Haluan sinut"
Suudelma huulille = "Rakastan sinua" tai "haluan sinut"
Pitää kädestä = "Voimme oppia rakastamaan toisiamme"

Läppäistä perseelle = "Tuo on minun"
Leikkiä korvan kanssa = "En voi elää ilman sinua"
Pidellä tiukasti = "Älä päästä irti"
Katsoa silmiin = "Älä päästä irti"
Leikkiä hiuksilla = "Sano että rakastat minua"
Kädet lantioilla ="Rakastan liikaa päästääkseni irti"
Nauraa vaikka suutelee = "Olen täysin rento kanssasi"

Neuvo -

Älä kysy suudelmaa, vaan tee itse.
Jos ajattelit jotakuta samaan aikaa kun luit tätä,
Olet varmasti rakastunut

Koskaan ei saa olla liian rakastunut, jos rakas katoaa elämästä häntä ei voi unohtaa. Jos et kopio tätä päiväkirjaasi minuutin sisällä, se jota ajattelit lukiessasi tätä unohtaa sinut

Koska luit tämän viestin, sinä saat perjantaina suudelman elämäsi rakkaudelta.
älä riko ketjua!
Ihastuksesi pyytää sinua ulos.
Huominen tulee olemaan elämäsi paras päivä.
Kuitenkin, jos et kopio tätä päiväkirjaasi sinun elämäsi on tuhoon tuomittu rakkauden puolesta.

1. Halaisitko minua?
2. Nukkuisitko kanssani sängyssä, sohvalla vaiko lattialla?
3. Nukkuisitko päällä, alla, vieressä vai omas pedis?
4. Nukkuisimmeko yön vai valvoisimmeko?
5. Millä tavalla valvottaisit minua?
6. Jos minulla olisi kylmä niin saisitko minut lämpiämään?
7. Kerro paras ulkonäöllinen ja henkinen piirteeni?
8. Mistä pidät minussa?
9. Kuvaile minua kolmella sanalla.
10. Ootsä mun kaveri?
11. Haluaisitko tavata minut?
12. Jos niin miksi?
13. Pistätkö tämän omaan blogiisi, että voin vastata sinulle?

Eilinen päivä kerto mulle taas, kuinka paljon ihminen voi toista rakastaa. Ehkä ekaks oli hiukan erimielisyyksiä, mut taas lopulta mulla oli helvetin hyvä olla sun seuras rakas. Sust tulee mulle vaan koko ajan tärkeempi ja rakkaampi. Toivon et sä sanot mulle jos joku asia harmittaa, ja lupaan ite tehä samoin. Oon niin onnellinen ja ylpeä et mulla on sut. Huomen tulee täyteen ensimmäinen kk, ja toivon et se on vaan pieni osa meidän yhdessä olosta, koska en luovu susta ikinä. Oot täydellinen ja mä oon maailman onnekkain ku oon saanu sut. Heti ku lähet pois mun luota, mulle iskee helvetin kamala ikävä. Ja ku illalla nukahtaa sun viereen ja aamulla herää sun vierestä, se on jotain niin parasta. Mä teen sun vuokses kaiken, mahdollisen ja mahdottoman. Ja vaikka välil hiukan saatan kiukkuilla, ni silti oot Nepsun kanssa mun elämä. Odotan huomista innoissani. Rakastan sua

Mistä tietää onko tosissaan jossain asias vai ei? Mistä tietää oliko kaikki vaan pientä pelleilyä mitä oma pää tekee?Mulla meinaan sattuu olee niin kummallinen kuuppa, ettei sitä tajua kukaan.. En edes minä.. Eilen oli mahtavaa ottaa kuppia läheisten kanssa, ja tänään siitä jopa hiukan joutu kärsimään. No mut kyllä se kannatti. Sai taas tilanteen nollattua, ja tajuu hiukan enemmän missä mennään. Joo tien mun kirjoitukset on taas todella sekavat, mut ehkä se johtuu siitä et mä oon sekoamassa taas vaihteeks. Mut onneks vaan hyvällä tavalla. Eli kiitti kaikille ketä eilen piristi mun huonosti alkanutta päivää.. Oon teille kaikille piristyksen velkaa...

*kiittää ja kumartaa*

Tä on ihmisille ketä luulee tuntevansa mut niin hyvin et pystyy puhuu paskaa ja koittaa pilata mun elämää. Zori mut ei tuu onnistuu.. *hah*

Se joka nähtiin diskossa, se en ollu minä.
Ja joka lähti siskos kaa, en ollu minä.
Ois kiva jos sua kiinnostas ihan vaan mun musiikki, ettei tarviis syynää mua Divassa ku turistii.
Olla on linjat kuumina, Hangosta Petsamoon.
Käsi raamatulla aina vannomas et mä oon, ollu sen kanssa ja jutellu tälle.
Ainaki nyt vähintäänki sun serkkus nähden.
piiri pieni pyörii, ja huhu mylly jauhaa.
Hiljasimmillekki tääl on tullu kyky laulaa.
Omas lähipiiriski liikkuu messis noviisei,
kaiken varalt puhun niilleki ku ne ois poliisei.
Niin ku, en mä muista ja en mä tunne niitä.
mut silti jengi kuulee musta, ja kertoo mulle siitä.
Ihan hyvä stoori,Mut se ei ollu nytkää Härkönen.
Se en ollu mä, vaan joku yhtä hyvän näkönen.

Aivan sama, mitä sä kuulit, EN MÄ!
Aivan sama, ei se ollu nää herrasmiehet.
Aivan sama, mitä sä luulit, EN MÄ!
Aivan sama, ei se ollu nää herrasmiehet.

Sä voit kutsuu mua, mikskä ikinä haluut.
Tilitä vaan, mut et saa mun kipinää sammuu.
Voit syyttää mua mist vaan, mut en myönnä mitään.
Ku pitää puheet pienen, ni ei tarvii syödä niitä.
Jos kuulet et mut on nähty lähtevän naises kaa, se on valhe joka johtuu mun maineesta.
Koska en koskaan poistu clubilta kahdestaa, varsinkaa jos ollaan kupilla Lahdessa.
Tiedän juttujen paisuvan ain ku pulla taikina, ja se on aika vitun vaisuu kuulla kaikilta.
Mitä on taas tehny vaik ois ollu ite kotona, "kuuliks sä cheekist, hyi vittu miten noloa!"
Toiset puhuu must homona, ja toisinaan oon huora.
Ja koko kaupunki on ollu koisimas mun luona.
EI! En se oo mä, ei musta olis siihen.
Oon yhtä paljon syytön, ku Gustavsonin Nisse

Aivan sama, mitä sä kuulit, EN MÄ!
Aivan sama, ei se ollu nää herrasmiehet.
Aivan sama, mitä sä luulit, EN MÄ!
Aivan sama, ei se ollu nää herrasmiehet.

Se en ollu minä, sä näit aivan väärin.
Ku kuulen noit huhui, mult palaa aina käämit.
En oo mitenkää pystyny, joka paikas häärii.
Tarkista faktat, tai laita pääs kii!
Sadut alkaa kehkeytyy, ku poistun tontilt.
Mut pitäkää noi huhu puheet pois mun korvist.
Sä et tiedä vielkää mitään noist mun hommist, mut puhut silti niin ku totuus ois sul hollil.
Älä yhdistä mua siihen, mä säädän muuta!
Tiedän ite hyvin, mitä täällä puuhaan.
Oon menny tällee pitkään, tuskin käännän suuntaa.
Kiellän kaiken, nyt sä haukut väärää puuta!

Aivan sama, mitä sä kuulit, EN MÄ!
Aivan sama, ei se ollu nää herrasmiehet.
Aivan sama, mitä sä luulit, EN MÄ!
Aivan sama, ei se ollu nää herrasmiehet.


Herrasmiesliiga, se en ollu minä.

Eli jokainen, joka lukee tätä blogiani (sattumalta tai tarkoituksella) on velvoitettu vastaamaan näihin kysymyksiin. Kaikkein parasta olisi, jos viitsisit kirjoittaa kommenttisi alkuun kysymyksen numeron ja voisin lukea vastauksesi KAIKKIIN kysymyksiin kommentteina blogistani (olisin kerrankin suosittu). Mukavaa ja helppoa, right? Sitten vastattuasi kopsaa tämä omaan blogiisi ja velvoita muutkin vastaamaan (tai ainakin se henkilö, jolle olet itsekin joutunut vastaamaan), niin kierre jatkuu. :D Comprende? Eikun toimiin sitten vain. :)

01. Kuka olet?
02. Olemmeko ystäviä vai millainen on suhteesi minuun?
03. Koska ja miten tapasimme?
04. Mikä on paras ja pahin luonteenpiirteeni?
05. Uskaltaisitko halata minua?
06. Anna minulle lempinimi, ja kerro miksi valitsit juuri sen?
07. Kuvaile minua yhdellä sanalla
08. Mikä oli ensivaikutelmasi minusta?
09. Oletko edelleen samaa mieltä?
10. Mikä muistuttaa sinua minusta?
11. Jos voisit antaa minulle mitä tahansa, mitä se olisi?
12. Miten hyvin tunnet minut?
13. Koska näimme viimeksi?
14. Halusitko joskus kertoa minulle jotain, mitä et ole pystynyt kertomaan?
15. Aioitko pistää tämän blogiisi ja katsoa, mitä minä kertoisin sinusta?

Eilen sain puhuttua mua painaneista asioista, ja kaikki meni hyvin. Ehkä ulos anti oli hiukan kiemurtelevaa ja töksähtelevää mut rakas sentään ymmärsi ja se oli tärkein. Ja kiitos ]ess\ca Säkin oot mulle tärkeä vaikka ei enää oikein nähdä eikä kuulla toisistamme mitään. Sun Mielipitees helpotti todella mun fiilistä. Päätin tästä lähin olla vaan tässä hetkessä, enkä enää pelätä mahdollista tulevaa. Tai siis luotan mun rakkaaseen, eikä mun tarvii muuta kun rakastaa. Katotaan mitä tulevaisuus sit tuo tullessaan. Ja päätin etten anna kenenkään negatiivisten mielipiteiden hajoittaa tätä suhdetta.

Rakastan enemmän kuin ikinä

Onko väärin miettiä menneisyyttä ja pelätä niin käyvän uudestaan? Sitä oon koko päivän miettiny enkä nyt pääse siitä yli. Oon ollu niin sika kaikille ihmisille ketä on ollut mun lähellä. Hiukan kun biisist Rakkausrunoja. SISÄLLÄ ON KYLMÄ SILLOINKIN KUN KAIKKI MUA SANOO ETTÄ RAKASTAA, MÄ VASTAAN NIILLE JOTAIN JOSKUS.
Oon leikkiny ihmisten tunteilla melkein koko elämäni. Mun elämä on aina ollu ku joku tasohyppely peli, mitä useampi minusta pitää, sitä korkeammalle tasolle pääsen. Bonusta saa jos joku minuun rakastuu. Onko nyt elämässäni vastassa loppuvastus, joka tekee minulle samoin kun minä olen tehnyt muille? En usko niin, mutta joka kerta kun kuulen jotain siihen edes liittyvää. minut valtaa suuri pelko. Muutenkin tunteeni pelottaa minua valtavasti, vaikka se tunne onkin maailman ihanin? Pian pitäis mennä ihan vakavasti asioista juttelemaan rakkaan kanssa (minäkin osaan kylläkin harvoin jutella vakavasti) ja pelottaa keskustelumme loppu tulos. Miks oon ilkeä ja valmis luovuttamaan aina kun pelästyn jotai? Oon muutenkin maailman omituisin ihminen, ja nyt kun olen onnellinen niin koitan sen itse koko ajan tuhota. Haluan olla hänen kanssaan enemmän kun haluan mitään muuta maailmassa, silti itse pilaan kaiken. No toivottavasti mussa on sen verran inhimillisyyttä etten nyt pilaa kaikkea vain sen takia että minua pelottaa rakastaa.