Siitä on jo aikaa, muistan kun olin pieni.
Maksuvälineenä käytettiin oravannahkoja ja vaippoina oli vanhat repaleiset vaatteet jotka pestiin aina välillä.
Sitten vartuin ja aika vei kehityksen mukanaan.
Jälleen olen saanut vuoden lisää tätä hienoa elämänkokemusta ja paljon onkin menneenä vuotena tapahtunut, kaikin puolin.
Pian saa jo miettiä sitä viimeistä leposijaa... Tuo klassinen rockin ikä lähenee...
Jos vaikka ampuisi itseään haulikolla päähän muutamaan kertaan tai nappaisi heroiinin yliannostuksen tai vaikka ottaisi yliannostuksen unilääkkeitä ja tukehtuisi, tonnikalavoileivän jäätyä viimeiseksi ateriaksi.
Vaikka en edes tonnikalaa syö.
JA onneksi tuohon ikään on vielä matkaa ja paljon.
Rokkarithan ovat iättömiä ja vasta kuolinvuoteellaan numerot tulevat julkisuuteen. ;D
rökrök!