IRC-Galleria

kissamme ellen lienee lopullisesti päättänyt jättää taakse päivät jolloin hän lukeutui vielä tervejärkisten olentojen keskuutee.
-voisin tehdä samoin, mutten viitsi.

syön kaalia. siitäkin tullut kirottu tapa. kaali vaikuttaa ruoansulatukseen ainakin siinä määrin, että se synnyttää epämiellyttävän hajuisia kaasuja. samoin porkkanat - siis tulleet tavaksi - aiheuttaen oranssia ulostetta.

minun jännitykseni ei rauennut tänään. vasta maanantaina. mahdollisuuteni onnistua ja saavuttaa tähän astisen elämäni suurin voitto on 50%. minulla on siis vielä mahdollisuus, mutta koska tiedän jo elämän kierouden, voin vannoa epäonnistuvani. hyvästi onnellinen elämä, hyvästi se kaikki ihanuus, joka pääkoppaani velloo... ... .

ah. pieru. mika ei sitä kuullut. buahahahhaa. lukee vain. leviathan. minun teokseni.

naamani kramppaa ja tukehdun kaaliin, joka pursuaa suustani edessä lepäävälle näppäimistölle.
-mielenkiintoista kieltämättä.

mikä hienointa: mika on last fm:ssa nypyköiden top fanina. jösses.

tunnen kuinka aivoni lakkaavat tuottamasta riittävästi kehittyneitä soluja ylläpitämään älykkyyttä. luoja antaa minulle anteeksi, minä en.

hävettää.. olen syönyt koko lopun kaalin ja lisäksi join viimeiset ketsupit purkin pohjalta janoon. teki vain mieli jotain punaista ja suolaista eikä käden ulottovilla ollut sopivan mehevää rupea revittäväksi.



aistin itsestäni, ettei kaikki ole nyt aivan kohdallaan. se ei juuri nyt haittaa.
--pitäisi varmastikin aloittaa rituaali, joka aiheuttaa äkillisen houreen. nukahtaisin autuaan tietämättömänä tästä kaikesta.


nöyh. taas yksi.


kissamme vammaan. kiinnostunut selvästikin mikasta. mikä sinänsä ei ole ihmeellistä. hombre ja nännit ovat häntä kiinnostaneet mikassa jo pidemmän aikaa. minun korvaani tykkää nuolla.












uskoisin nyt olevan hyvä lopettaa. menen juomaan lasin maitoa ja ehkä jotain.... ....
sanomalehtimies.

mulla on hieman kuumetta, mutta eipä se juuri haittaa.

hätiköin hieman tuossa tiistaina. huomenna siis vasta tämä jännitykseni raukeaa.
siihen asti lienee pysyttävä housuissa.
lupaavalta vaikuttaa, mutta saa nyt nähdä miten käy.
tuppaa tuo epäonni niin usein minua seuraamaan.

toivon parasta.

hyvää ystävänpäivää kaikille.

enää 10 päivää, ou god. vanhenempahan sitten.

mua jännittää ihan mielettömästi. tänään tai huomenna se selviää...
toivossa lienee hyvä elää, joten eletään siinä.

pitänee kaivella hieman papereita, jotta voisi toimittaa ne sossuun. sieltä saisi ehkä hieman rahaa. tosin vain ehkä.

iik, mä en pysy housuissani - ei mulla ole housuja, mutta siitä huolimatta...
kunpa tää piina päättyisi.

pidin hieman taukoa tämän kirjoittamisen suhteen.

tänä aikana ei ole juurikaan tapahtunut mitään. en ole oikeastaan saanut aikaiseksi mitään. kai olen vain yrittänyt panostaa parisuhteen hyvinvointiin
-vietimme eilen seksin täyteisen päivän.

sain viimein tehtyä sen ulostenäytteen. hieman reilu viikko siihen meni, mutta onneksi lopulta sain sen tehtyä. ehkäpä kohta saan elämäni järjestykseen.

mun olisi perjantaiksi pitänyt varata lääkäri, mutta nooooh... en ole sitäkään tehnyt. täytynee tänään yrittää, mutta tuskin enää tälle viikolle saan aikaa.

nämä olivat siis viimeisimmät uutiset.




minulla on kerrassaan outo olo. tuntuu niin paljon helpommalta. en tiedä, johtuuko se näistä lääkkeistä (tuskin) vaiko mistä. samapa kai tuo, kun tuntee olonsa hyväksi ja jaksaa taas.
toisaalta nyt hiljattain on sattunut onnekkaita tapauksia oman elämän saralla, joten liekö tuo sitten syynä hyvään olooni.

kohta on jälleen vuosi täynnä. onneksi mua ei enää ahdista niin paljoa - siis ajatus ajan nopeasta kulusta. tuntuu kuin kaikki viimeinkin olisi kääntymässä hyväksi - lukuunottamatta talous asioita. nekin varmasti järjestyy, kunhan pääsen aloitamaan työt.

lähden nyt terveysasemalle.

minä pääsin läpi!!! saan hygieniapassin ja sehän vasta onkin elämää suurempi saavutus. itse asiassa minulle se on. mä olisin varmaan kuollut, jos olisin tunaroinut kyseisen kokeen. siinä ois mennyt duuni ja 35e hukkaan =/
pääsin läpi ja se on nyt olennaista. tosin tiukalle se meni 34/40 eli juuri ja juuri =)

nämä siis päivän uutiset.

tällainen asia saa minut näkemään elämässäni ne hyvät puolet. onnistumiset. en muista, koska viimeksi olisin iloinnut jostain asiasta näin paljon... en vaan kykene muistamaan.

argh. en minä jaksa kirjoittaa enempää.... ... . ... .

oli taas järkevää jättää kakkaaminen tälle päivälle. vatsani ei toimi.
söin eilen noin kilon keräkaalia. en tiedä, jos siinä syy ummetukseen.








np: zemfira - prosti menja moja ljubov

tuo biisi vain saa aikaan muistoja kesästä, merituulesta ja ikuisesta vapaudesta.
rakastan muistojani.

ahdistava tunne.
ylihuomenna on hygieniapassi-koe/tentti... ja ei oikein innosta tuo lukeminen.
tiedän, ettei kyse voi olla mistään äärimmäisen vaikeasta. lähinnä maalaisjärjenkäytöstä, sillä koe on kai ennen kaikkea suunnattu ammattikouluopiskelijoille. minä, yhtenä maailman älykkäimmistä ihmisistä, lienen vailla mitään hätää.

viikonloppu meni.
kävin kahdesti baarissa, samassa baarissa. se oli vain sattumaan, että sinne ajauduin toisenkin kerran. en usko, että tulen käymään kyseisessä paikassa vähään aikaan. baarien asikkaiden taso on laskenut - huoh - ja maitokin on jotain hyla-tuotetta, niin ettei sekään maistu kovin hyvällle.
lisäksi se syy, miksi ylipäänsä olimme siellä: mikan ystävän tytön syntymäpäiväkekkerit.
nii-in. että voikaan joku ihminen huokua niin suurta vittumaisuutta. olisin vetänyt turpaan, ihan vaan omaksi ilokseni, jos olisin joutunut hänen kanssaan pitempään keskustelemaan. tosin olin baarissa, jossa suurin osa massasta aiheutti minussa samanlainen reaktion, tunnetilan. se oli yhtä tuskaa.

huomenna yritän viedä sen kakkanäytteen, huomenna. tämä on kyllä pakko tänne kirjoittaa: minä ja mika piereskelemme aivan tajuttomasti. en tiedä, missä vika. syömme varmasti liikaa kasviksia ja tummaa leipää... ... tämä on kerrassaan outoa.
hyvä puoli on se, että tunnumme molemmat pitävän pieruhuumorista ja meillä on oikein mukavaa kaasutellessamme ympär pitäjää...

mitäpä muuta. annas kun mietin...
niin ne unilääkkeet. eivät sitten tehoa millään minuun. en saa edelleenkään unta. olen kyllä nukkunut paremmin, en niin katkonaisesti, mutta uni ei tule. on se vaan niin outoa tämäkin. muutenkaan nuo mielialalääkkeet eivät vaikuta millään tapaa. yhä koen suunnaton alavireysyyttä ja ahdistuneisuutta. lähes tulkoon samoissa määrin.. .. . .

minun olisi kai syytä alkaa lukemaan... tuskin teen sitä kuitenkaan, mutta ajatus lienee aina ollut se tärkein. oloni on nyt kohtuu hyvä. mutta en tunne siltikään jaksavani tehdä yhtään mitään...




mika, ronttiseni, nuku sinä vaan... rakastan sinua ja huomioin sinua.
(kohta tulen ja hyväksikäytän, buahahahahaaaaa aaa aa...)

näin tänään sauli niinistön.
jippii. olipa kivaa. mika söi lihakeittoa, jota tarjoiltiin tallinnanaukiolla.

mutta...
olen jälleen rakkauden kyllästämä. tämä tunne kyllä ahdistaa, mutta onneksi ei liian paljon.
sain tänään haettua lääkkeet. en tiedä, kuinka ihana ratkaisu tämä oli.
minulla on nyt purkki unilääkkeitäkin. eivät varmasti kovin terveellisiä naposteltaviksi. lienee parasta pysyä niistä kaukana... ... . paitsi illalla.

olimme eilen baarissa ja juhlimme 8kk kestänyttä yhteistä taivaltamme. mieleni ei tehnyt mennä, mutta ajattelin sen olevan parempi ratkaisu kuin seiniin tuijottaminen. onhan se kivaa, kun tuntee itsensä niin kauniiksi ja älykkääksi muiden seurassa. mika rakastui minuun taasen. hän on niin vilpittömästi sen tunteen minulle osoittanut. rakastan myös häntä ja toivonkin, että voisimme viettää loppu elämämme yhdessä.

toivon, että hän jaksaa nämä vaikeat hetket, joita käyn läpi. tekisi mieli itkeä, itkeä onnesta, joka minulle on annettu.

voi, kunpa voisin repiä sydämeni irti rinnasta ja paiskata sen seinään... tämä tunne on yhtä lailla tuskaa kuin nautintoa.

tekstini on nyt huonoa, erittäin huonoa. ajatukseni harhailevat ympäriinsä ja ajatus siitä, että illalla pitäisi pistäytyä mikan kaverin tyttöystävän syntymäpäivillä ahdistaa. ei tekisi mieli nähdä ketään. olla vaan sisällä ja ehkä nukkua. en ole oikeasti nukkunut vuosiin... siksi kai nämä unilääkkeet lienevät vain hyväksi.

otan tupakan. vasta neljäs tänään.

nyt mietin taas... ei pitäisi. kohta en voi enää millään tapaa estää silmieni kostumista. pää on aivan sekaisin. pakko kai olisi nukkua.

rakkauden tuska lienee luomisen tuskan emo ja se on kaunein tuska, jonka tiedän.

rakastan syvästi sinua.






very largely, deeply, hugely, enourmusly, bigly, widely, all aroundly, foreverly......................

olen masentunut.
nyt se on diagnosoitu.
kävin tänään jälkitarkastuksessa ja otin ahdistukseni samalla puheeksi.
sain ajan lääkärilleni, jonka mukaan olen siis masentunut.
määrisi mielialalääkkeet ja unilääkkeet.
-muahahahahaa-
mikä typerys!
antaa nyt itsetuhoiselle unilääkkeitä.
dorka..... .. .

olen hieman pettynyt, etten päässyt psykiatriselle osastolle
-siis näihin mukaviin istuntoihin, joissa minulta kysellään ihania kysymyksiä
kuulemma minut voidaan hoitaa terveyskeskuksen puitteissa.
olen niin otettu.

hävettää, kun en voinut pidätellä kyyneleitä lääkärin edessä.
enempi kyllä hävettää lääkärin puolesta:
ei hän oikein tiennyt, miten toimia.
ehdotti suoraan lääkitystä.

noooooh... mikäs tässä, ihan mukavaa sinänsä.

tänään on jälleen yksi harmaa päivä. olen kuitenkin tehnyt jotain.

kävin siellä labrassa, kuten oli tarkoitus. tein verikokeen. sattui aivan tajuttoman paljon. kyseessä oli vanhempi tummaihoinen mies. hän käytti voimaa sanan oikeassa merkityksessä. perjantaina kuulen tulokset - tuskinpa mitään erikoista.
täytyy ottaa puheeksi tämä mun masentelu/ahdistus. löysin kyllä yhden tekijän, joka edesauttaa tämän olotilan syntyä: yhteiskunnallinen vajavaisuus.
minulla ei ole rahaa, minulla ei ole sitä kautta turvaa tai ylipäänsä minkäänlaista yhteiskunnallista merkitystä tai roolia. en ole edes kuluttaja.

te kaikki rikkaat tai keskituloiset ihmiset, minäpä sanon sen, onnen mitta on jokaiselle erilainen, mutta raha, se on yksi askel kohti onnea. jos sinun ei tarvitse murehtia asioista kuten; miten maksaa vuokra, laskut, millä ostan ruokaa seuraavat kaksi viikkoa, toivottavasti lipuntarkastajat eivät nouse samaan vaunuun etc. raha ei ehkä sinänsä ole onni, mutta ylläpitää varmuutta ja yleisesti ottaen hyvinvointia - luo turvaa ja arvostusta, mahdollistaa asioita ja antaa mielihyvää.

ihminen ei liene koskaan täysin onnellinen. jos minulla olisi rahaa, jolla turvata perushyvinvointi, olisinko sen jälkeen onnellinen? olisin jossain määrin, mutta tiedän, että kahtaisin jälleen senkin jälkeen asioita, jotka lamauttaisivat minua yhtä lailla.



huomasin eilen myös erään huvittavan asian, joka ei naurata minua millään tapaa. kärsin suunnattomasti siitä, etten kykene elämään nykyhetkessä. jos joku toinen ihminen olisi minun asemassa, voisin lyödä vetoa hänen unohtavan kaiken paskan, sillä minulla on ihminen, ketä kellään muulla ei ole. en ole koskaan elämässä, en ystävä- kuin tuttavapiirissäkään tavannut samanlaista ihmistä kuin mika.
en vain tajua tätä onnea, minkä hän suo minulle. tajuan sen kyllä ehkä ensitalvena, jolloin tulen riutumaan muistoissa - kaivaten niitä, ja niiden synnyttäessä minussa kaipuuta. tämä luo tuskan, jossa elän. se luo toivottomuuden, koska olen tietoinen, etten koskaan voi kokea niitä hetkiä. ne ovat ainutlaatuisia.
(kiitti vitusti elämä)
nytkin elän muistoissa. muistan kesän 2004. se on minun kesistäni paras. vihasin sitä silloin, sen voi päätellä merkinnöistäni. nyt kaipaan sitä. ääretöntä vapautta, lämmintä kesätuulta, ennen kaikkea sitä vapautta.... ... .


epäilin eilen mielenterveyttäni. yhä epäilen. pelkään, ettei ole kuin ajan kysymys, kun kuolen. en tarkoita itsemurhaa tai auton alle jäämistä, tarkoitan hulluutta. henkinen itsemurha, joka tappaa hitaasti. kärsimykseni tulee jatkumaan, tietämättäni tai tiedostaen sen.

yhä mietin olenko se villieläin vai jumala?