Elämäni rankin yö takana, jouduin sanomaan hyvästit Niksulle sunnuntai aamuna. Poika oli kyllä erittäin rohkea, illalla sattui lenkillä jotain kun hän alkoi huutamaan aivan älyttömästi. Jalassa näkyi vaan iso haava, mutta kun kannoin pojan autoon ja lähdimme lääkäriin tiesin että jotain oli käyny pahasti.
Lääkärissä pelkoni osoittautui oikeaksi ja yö päättyi siihen että neljän aikaan jouduin tekemään raskaan päätöksen ja pikkuinen nukutettiin ikiuneen. Viimeinen kuva niksusta jäi kun poika yritti vielä häntää heiluttaa vaikka näki että se sattui. Urheasti se kuitenkin vielä yritti, kannoin sen viimeisen kerran lääkärin huoneeseen että sai rauhoittavan ja menisi röntgeniin kuvattavaksi. Siitä unesta ei poika enää heränny =(
Toivottavasti sait olla ja elää kanssamme sellaista elämää kuin halusit ja olit iloinen sen hetken jonka seuranamme olit. Rakastuin sinuun heti ja niin muutkin =) Opinpa jotain sinulta myös, toivottavasti nyt on hyvä olla pikkuinen.