IRC-Galleria

Halsquk

Halsquk

I'm ashamed of the person I am

Ihmiset ovat tunteidensa orjiaLauantai 19.04.2008 02:55

Aamulla heräsin aamuyöstä, ilman väsymystä, mutta sisälläni oli käynnissä epäorgaanisten aineiden kemosynteesi. Asioiden yhteennivoutumat ja maailmankaikkeuden tosiasiat vaivasivat todellisuudentajun hämmentämiä aivosoluja kuin myös aorttani seinämiä. Olinko kokenut aivan uutta ja tuntematonta, joka vaikuttaa nyt ja tulevaisuudessa koko käsitykseeni itsestäni ja muista, jotka ovat eräänlaisella podiumilla elämässäni?

Mitä lähemmäksi pääsen täysi-ikäisyyden haamurajaa, sitä rikkonaisempi ja monimutkaisemmaksi elämäni pienet, helpot ja jokapäiväiset asiat ovat muuttuneet. Elämä on oman pään sisäistä lasimurskaa, jota ystävyyssuhteet jyrää maantiejyrällä kuin Kiinan kansandemokraatisen puolueen edustajat pornografiaelokuvia. Maailmankaikkeudessa harhailusta on tullut primitiivistä oman itsensä suojelua ja hedonistista "keräilyä". Ehkä se ei olekaan niin(?). Haluan antaa lähelläni oleville jotain sellaista jota he tarvitsevat ja sellaista mikä on pyyteetöntä(?). Tähän väliin ateisti huutaa:"haista homo pitkä paska ja työnnä tuo kristillisetiikka poikittain sun läskiin homoperseeseen". Asioita ei missään tapauksessa saa ajatella niin, että minulta pitää vaatia lohduttavaa, karvaista, kainaloa tai minulle voi tulla rypemään itsesäälissä. EI TOD NII! Viimeiset neljä riviä on älytöntä kissanruokaa, mutta ei hätää.

Mitä enemmän katsoo YLE tv1:sen dokumenttejä, sitä enemmän tuntee olevansa turha, mitätön, pieni ja kykenemätön muuttamaan maailmankaikkeutta edes sen vertaa mitä Iiro Viinanen muutti Suomen ruistuotannossa käytettävän veden määrä. Jos voisin palata aikaan jolloin ihmiskunta putoaa kolmatta kertaa banaanipuusta ja tajuaa seuraavan kerran lyödä kahta kiveä yhteen, ja kolmannella kivellä tulevaa ranskalaista vasempaan kivekseen, tuntisin voivani vaikuttaa tulevaan. Pimeinä kosteina torstai iltoina pelkään näkeväni oman itseni verrattuna koko maailmankaikkeuteen ja muuhun sellaiseen. Kyseinen näky saisi minun pääni niin selkeäksi ajatuksista, että tulisin luultavasti ihan kunnolla sairaaksi.

Yllämainitut asiat ovat saaneet itseni varmaksi siitä, että elän vain yhden kerran ja olen todella kaunis (hehhee tosi hyvä :() ja asiat jotka haluaisi tehdä pitää myös tehdä. Pitää niin sanotusti "Tabula Rasa" eli tarttua hetkeen. Pelko, tunteet, viheliäisyys ja muut ali-ihmisten ongelmat usein estää toteuttamasta omaa tulevaisuutta järisyttävästi muuttavia mahdollisuuksia. Ainut mahdollisuus vaikuttaa omaan universumiin on tehdä valintoja sekä heilutella omia pieniä perhosen siipiä. Oma universumini näkyy jonkun universumiin viiveellä ja jotkut universumit näkyvät omaani viiveellä, jolloin näen sen synnyn ja se näkee minun oman suuren supernovani. Aika on minun elämäni aika, joka on jotain aivan muuta kuin sinun elämäsi aika.

PS. koko teksti on pelkkää "tajunnan virtaa" ja täynnä epälogisuutta ja kirjoitusvirheitä ja sekavuuta, johon et voi vaikuttaa...anteeksi.

(luulenko tosissani, että joku lukisi tämän)

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.