Ihmeteltyäni hetken tuota öistä kirjoitustani tajusin, että eihän tosta ota sikakaan tolkkua.
Teksti on sekavaa kuin siskonmakkarakeitto.
Krapulasta huolimatta olen hihhuloinut, tanssinut, hypähdellyt ja laulaa luritellut.
Joskus on niitä päiviä, jolloin on tyytyväinen itseensä. Tiedättehän?