IRC-Galleria

Kaverit hei, mä oon tosi pahoillani.
Oon vaa väsyny, enkä pysy jaloillani.
Pienityttö seisoo keskel helvetin liekkei,
uuvuksissa koittaa saada ittensä pois sielt.
Koittanu pitkää hymyillä, vaik vaa sattuu.
Koittanu seistä vahvan, vaik kaikki kaatuu.
Ajauduin kaiken pahuuden keskukseen.
Tää kaikki sit johtikin mut masennukseen.
Oon voimaton, oon heikko, en jaksa enää.
Mikään ei kiinnosta, mikään ei saa hymyilemää.
Tää sattuu, eikä valoa näy missää.
Oon kahlittu, köydet käsissäni kiristää.
En pysty livistää, oon vankina mun mieles.
En tajuu vieläkää miks heititte mut tielt veks?
En syytä teitä, mutta mä oon nyt hajalla.
Miettikää ees vähä, mutta en sano pahalla

Liekki sammuu, kun siihen puhaltaa.
Savu nousee, lopulta katoaa.
Meidän matka oli lyhyt, kesti vain hetki,
että se päätty, sydämeen jäi polttomerkki.

Ootte mun sydämes, ja rakastan teitä.
Nyt on vaan aika lähtee kulkee omii teitä.
Koitin olla vahva, ja auttaa aina toisii,
silti joku halus valheiden verkkoo solmii.
Oon pahoillani, ja toivon että säkin oot.
Sama se on mitä teen, jään aina varjoon.
Elän pimeydes, ja ehkä tää on mulle parasta.
En voi palata, en haluu maailmaan katalaan.
Oon voimaton, oon heikko, en jaksa enää.
Anna käsi, anna voimaa, anna usko elämään.
Tää sattuu, eikä apua näy missään.
Sorrun taas juomaa, se hetkeks mua piristää.
Lasiani kilistän, ja haluun sanoo pari sanaa.
Vuodatan kyyneleet, en tiedä mistä alottaa.
Oon pettyny, tää ei ollut mitää leikkii.
Ootko nyt tyytyväinen, rest in peace polttomerkki