IRC-Galleria

Uskallanko olla väärässä?

Jos ajaisin autoa ja menisin keskiviivan toiselle puolelle, kääntäsin tietenkin rattia ja palaisin kurssille, enkä pysäyttäsi autoa sen vuoksi, selvittäkseni hirvikärpäsille, miten menin väärälle puolelle. Siis yritän korjata automaattisesti asiat, puhumalla se oikaistuksi, ja välttääkseni kuulustelun ja sakottelun. Useinkaan en ole väärässä, koska puhun itse punnittuja tai askaroimiani asioita. Silloin en voi väärässä. Mutta joillekin vihreä valo on punainen ja joillekin punainen on vihreä. Uskallan olla väärässä vain enkö uskalla? Mitä tuohon muuta sanoisi? Mutta pysäyttääkö se elämän? Vai jatkuuko se?

Tuntui kuin eilen olin pysähtynyt, ja kaikki tuli ympärilleni, ainakin puolet, tuli moittimaan miiksi olen pysähtynyt, ja jotkut myös ilveilemään. Sitten poistuin siitä tilanteesta. Ja katsoessani mitä jälkeeni jäi, tuli suma. En tehnyt sitä, mutta vihollinen sen aikaansai.

Mitä ihminen saa halveksia?

[ Lk 16:13 & Mt 6:24 Ei kukaan voi palvella kahta herraa; sillä hän on joko tätä vihaava ja toista rakastava, taikka tähän liittyvä ja toista halveksiva ]
[ 1Kr 1:28 Jumala on valinnut tämän maailman halpasukuiset ja halveksitut, ja sen mikä ei ole mitään, tehdäkseen tarpeettomaksi sen joka on jotain, ]
[ 1Kr 4:10 me olemme typeryksiä Messiaan vuoksi, mutta te viisaita Messiaassa, me olemme heikkoja, mutta te voimakkaita, te olette kunnioitettuja, mutta me halveksittuja. ]

Tässä sanotaan että voi halveksia tai rakastaa itseä, mammonaa lihan luontoa tai Herraa ja Hänen omiansa. Eli saan halveksia lihanluontoa ja syntiä. Mutta sitä mikä on Jumalan luontoa ja aikaan saamaa en saa. Saan siis halveksia omaa lihallista synnin luontoani, eikä rakastaa ja paijata sitä. En nyt tarkoita että minua, pitää halveksia, minun identettiä, mutta sitä itsekästä minua, joka etsii omaansa, eikä Jumalan kunniaa ja tahtoa. Se ei voi etsiä ja löytääkään mitään, se ei voi muuttua paremmaksi. Mutta sen voi laittaa pois hallitsemasta yksinkertaisesti. Lapsikin tajuaa Jeshuan rakkauden ja evankeliumin. Lapsi on vilpitön ja uskoo ihan kaiken, ja lapseen uppoaa kaikki, lapsi ei suodata. Mitä valistuneempi, järkevämpi ja sivistyneempi ihminen, sen vaikeampi on käsittää Jumalan viisautta ja olla Hänelle suostuvainen, sekä omaksua Jumala sellaisena kuin Hän ilmoittaa itsensä. Aikuisella ihmisellä on todella paljon ennakkoluuloja ja ylpeyttä. Lapsella ei ole sellaista, vaan lapsi luottaa, lapsi ei ole varautunut. Mitä jos lapset alkaisivat olemaan kuin aikuiset, alkavat kritisoida, panemaan vastaan, perustelemaan, selittelemään, torjumaan ja katkeroitumaan. Voisitko kuvitella sellaista? Sellaisia me aikuiset uskovat ollaan kuitenkin Jumalaa kohtaan. Meillä on varauksia, ja pelkoja ja meillä on niin tietävä pää, ja tiedämme tarkalleen missä on rajamme ja sietokykymme. Vai tiedämmekö yhtään mitään? Tietomme on roskaa Jumalan edessä. Häntä kohtaan pitää olla ennakkoluuloton ja utelias. Pitää olla paljon utelias, ja ihailla Häntä. Jos ei ihaile, niin siinäpä sitten on ja saa olla mutrusuuna iankaiken.

Uskovissa on hirmuisen raakoja henkilöitä, kun itse tulee heikoksi ja masentuneeksi ja näyttää epäedullisen puolensa, niin heti uskovat jotka eivät pidä kyseisestä henkilöstä, heti paikalla, he ryhmittyvät vastaan ja alkavat heitellä kiviä niskaan ja syytellä. Kaivaa vanhoja asioita ja arvostella. Tämä on ihan uskomatonta! Miten tälläistä voi tapahtua? Miten tälläistä voi tapahtua?

Tässä erottuu todella jyvät akanoista, hyvät ja pahat. Teeskentelijät ja aidot. Vihaajat, jotka ovat lihallisia ja ne jotka ovat Jeshuassa, ja Hänen mielessään. Kenenkään ihmisen anteeksipyyntöön ja lupaukseen ei kannata uskoa. Se on taas jälleen koettu. Jos on sovittu jotakin, niin heti kun tulee aihe, niin heti ollaan kuten ei oltaisi mitään sovittu. Ja kahta hirveämmällä vihalla kaadetaan vihaa vihan päälle. Eivät he käsitä sitä, mutta tunnen sen Hengessä. Tunnen sen rusikoivan hirveän voiman. Miten näin voi tapahtua?

Voi voi... sitten minun käsketään pyytää anteeksi, että julistan Jumalan Sanaa. Sitä että sanoin niin ja näin. Kirjoitin niin ja näin. Pitäisi madella ja kysyä, mitä saan kirjoittaa ja loukkasinko nyt ketään. Ja empä tietenkään tee sellaista! En tee myönnytyksiä vihollisen kanssa, en oman lihani mielenkään kanssa, vaan se on Jeshuan orja ja alainen, muutoin se olisi Hänen vihollinen. En tee kompromisseja Evankeliumin ja lihallisuuden kanssa, että kumpi saa hallita ja kumpi saa kiitoksen ja kunnian.

En arvosta mitään lihallista mielipidettä tai aietta. Niissä on aina takana itsekkyys, ei rakkaus ikinä. Jos jonkun liha haluaa jotakin hyvitettä, minulla ei ole sitä antaa. Se on Jumalalla. Hän on hyvittäjä. Kun olen tehnyt sellaisen vahingon, joka on ollut epähengellistä, pyydän anteeksi ja siitä puhuttelee silloin Pyhä henki minua. Kun koen Pyhässä hengessä puhuttelua, pyydän anteeksi. Mutta aina kun Pyhä Henki puhuu siitä, ja kun Hän puhuu, niin se on oikeaa ja totta. Mutta jos en koe mitään, niin väärää tapahtuneen syytöstenkään edessä, pyöritän vaan päätä ymmyrkäisenä ja huokaan vaan.

Kukaan ei ota Herralta ja keneltäkään toiselta väkisin. Vaan pitää itse antaa anteeksi. Minulle on sama antaako kukaan anteeksi, muu kuin minä itselleni Jeshuassa, ja Hän minulle. Jos lihani haluaa vajavaiselta ihmiseltä anteeksi pyyntöä, olen loukkaantunut, ja silloin minun tulee tehdä siitä parannus, ennenkuin siitä tulee katkeruuden juuri. On itse päätettävä, nämä asiat. Kukaan ihminen ei voi sitoa ketään anteeksiantamattomuuteen ja saamattomuuteen. Sillä ainoa ratkaisu on Jumalan anteeksiannon vastaanotto Jeshuassa Messiaassa.

Ihminen joka on osoittanut epäluotettavuutensa toistuvasti, ja tahallisesti tekee sitä, niin sellainen ihminen on sisältä mätä. Koska jos ihminen on Jeshuassa, niin hän ei halua olla sellainen, vaan pyrkii siitä mädästä pois ja häpeää sitä. Minä saan kuitenkin olla oma itseni, ja sellainen uskova, kuin olen. Minä saan olla tälläinen. Minun ei tarvitse olla sellinen kuin joku muu tahtoo minun olevan, vaan juuri sellainen kuin Jumala tahtoo minun olevan.

Kun tuhlaaja poika oli tuhlaamassa, ei Isä mennyt perään ja repinyt Häntä kotia, ja pakottanut tilille. Ei niin! Tuhlaajakertomuksen mailli on Taivaallisesta Isästä. Hän odottaa kyllä, ei vaadi ja pakota. Tuhlaaja pojan pitää pakottaa itsensä, siitä huolimatta, vaikka olisi häpeää, hänen on vain annettava periksi, pakottetava antamaan periksi. Tällä tavalla on anteeksipynnön laita, sitä ei oteta, riistetä ja vaadita.

Jumalan valtakunnassa ei ole kostoa, vihaa, katkeruutta! Ei ole - ja kunnia ja ylistys siitä Jumalalle! Maailmassa meillä on ahdistus. Ja missä on vihaa, katkeruutta, ja kostoa, se ei ole Isästä, vaan paholaisesta. Loukkaantuminen ei ole synti. Mutta jos sitä ei sure, ja anna anteeksi, niin siitä tulee katkeruus. Mutta Jumalan Henki auttaa, sillä Hän on miljoona - triljoona prosenttinen rakkaus.

Uskovalla ei ole oikeutta itseensä, koska hän kuuluu Jumalalle ja on Hänen omaisuuttaan. Uskovalle ei ole oikeutta olla anteeksiantamatta. Raamattu ei käske pyytämään anteeksi, vaan antamaan anteeksi tai sopimaan. Loukkaantumisesta, tulee shokki, ja sitten suru tai katkeruus. Siinä on todella kuoltava itselle ja omalle halulle, joka on paha. Se on vaan yksinkertaisesti luovutettava pois, ja oltava Jeshuassa. Mentävä Hänen luokseen, ja annattava Hänen tavallansa hoitaa.

Kaikki viha, kosto ja katkeruus on loukatulle ihmiselle ruokaa, joka voi tartuttaa sen siihen ihmiseen. Mutta silloin pitää kääntää pää Jeshuaan, ja lakata katsomasta, sitä mitä on pahaa. Paras tila on rauha ja hiljaisuus. Paras hoito on rauha... Pahinta on mielipiteet! Kaikkein pahinta on panettelu. Mutta Jumalan rauha, antaa rauhan. Kun on kokenut jotakin kovaa, on sen jälkeen höllä. En usko että kukaan minun kirjoituksistani on hajonnut, jos on lihassa niin käynyt, se on ollut silloin hyvä, koska Jumalan Sana on kompastuskivi lihallisuudelle.

Se on aina kuitenkin uusi mahdollisuus olla voittaja. Aina voittaa! Pysyä vahvana loppuun asti. Voittaa hyökkäys, voittaa epätoivo, voittaa vastustus olemalla Jeshuan puolella. Se on myös aina mahdollisuus oppia tuntemaan lisää Vapahtajaa. Se on myös mahdollisuus tuntea enemmän vastustajaa, ja tietää kuka on valehtelija ja kuka on aito Jumalan Hengen kuljetettava lapsi.

Pitääkö Raamatun mukaan antaa anteeksi, jos joku loukkaantuu, vaikka ei olisi tehnyt mitään ja omatunto ei syytä. Raamattu silloin neuvoo sopimaan, tarkoittaneeko se sitten mitä? Jeshuan saarnat loukkasi kirjanoppineita ja fariseuksia, pahoitteliko ja pyysikö Hän heiltä anteeksi. Ei - sillä Hän tiesi että ihmisen liha pyytää vain omaansa ja ei koskaan lepy, ihmislihan anteeksi pyyntö on kuin välirauha. Yhtä pettävä ja tilapäinen.

Huomaan ihmeellistä kyllä, että minua suojaa Jumalan läheisyys, olen ihmeellistä kyllä vahva, mutta olen sitä hengellisesti, en lihallisesti. Kiitos olkoon Jumalan joka minua kannattelee. Se ihminen joka ei vaella Herrassa, vaan lihassa, vaatii ja ylenkatsoo hengellistä. Onhan Sanassa mainittuna että Jumalan viisaus on hullutusta maailmalle, kuten myös toisinpäin. Raamattu sanoo myös että älkää eläkö maailmasta, te jotka olette kuolleet sen himoille ja haluille, sillä suurempi on teissä se kuin joka on maailmassa.

Ja Jumalan Sana kehoittaa uskovia vaeltamaan Hengessä ja täyttymään Hengestä. Ja Hänen virrassaan tahdon olla alati. Muuta ei ole. Jumalan henki on ainoa, joka tekee eläväksi. Ilman Hengen täyteyttä, ihminen on kuollut uskova. Jumalan Henki on ainoa, jonka vaikutuksessa Jumalan Sana tulee omaksutuksi, ja Hänessä ainostaan voi varjeltua ja olla voittaja. Jossa vaikuttaa maailman henki, lihan mieli, on kahdentien kulkija. Ei ole muuta mahdollisuutta kuin täyttyä Jumalan Hengestä. Hän on elämän, rakkauden ja raittiuden Henki.

Enkö minä tiedä mitä on Jumalan rakkaus, ei minun tarvitse sitä ajatella. Se seuraa elämääni, olen Hänessä, sillä Jumala on kokonaan rakkaus. Ja Jumalan rakkaus on Pyhää ja se ei ole kuin maailman rakkaus, haavoittavaa ja satuttavaa. Vaan se on lujaa ja varmaa, ja sitä ei tunne, mutta sen kokee ja tiedostaa. Se ei ole minun varassani, vaan minä olen Hänessä. Ja Hän säätää ja määrää. Se on niin järkähtämätön ja luja, se on perustus.

Jumalan Sana on Jumalan voima. Jumalan rakkaus on vuodatettu sydämiin Pyhän Hengen kautta. Ilman Pyhää Henkeä ei ihmisessä ole Jumalan rakkautta. Tarvitaan Pyhän Hengen täyteys päivittäin. Jumalan rakkaus aikaan saa Jumalan pelkoa. Minä tiedän mitä on lihallinen rakkaus, se on itsekästä. Tiedän myös mitä on Jumalan rakkaus - osittain. Mutta tarvitsen Häntä lisää, oikeasti rakkaus on Henki ja hengellistä.

Jumalan rakkaus voi kylmetä todella. Ei voi rakastaa kahta, maailmaa ja Jumalaa yhtäaikaisesti. Sillä Raamattu sanoo, että on joko toista vihaava ja toista rakastava. Ihminen ei ole Jumala, vaikka on Jumalan kuvaksi luotu. Jumalan kuva tarkoittaa sitä, että tulee olla pyhät kuten Hän on. Jeshua sanoi, olkaa täydelliset kuten Isänne on täydellinen. Siinä olemme Jumalan kuvia, kun muistutamme Häntä.

Ihminen ei ole Luojan kuva, ilman Jumalaa, ja ilman että katsoo Häneen. Raamattu sanoo, että kuvastimesta, peilistä me näemme ikäänkuin hämärästi Jeshuan piirteet, ja niitä muistutamme. Mutta on myös janottava enempi Häntä, sillä Hänen kuvansa ja muotonsa saa ja voi kirkastua meissä enenevästi, kun erotumme Hänelle ja puhdistamme itsemme totuuden Sanalla.

Parasta mitä nyt tapahtuu juuri tällä hetkellä minulle on tämä... Jumalan sanat ja Jumalan ilmoitus. Se on lääke ja nostokurki. Maailman lanat kun littanoi, Jumala nostaa ja täyttää Hengellään, sillä hänen Henkensä on se joka puhuu ja vaikuttaa. Isämme Henki, joka on nöyryyden ja suunnattoman ihana Henki. Kunnia ja ylistys Hänelle!

Vielä mainitsen että kun Jumalan Sanaa ja totuutta puhutaan ja kun omatunto todistaa, että on toimittu oikein, tuleeko ihmismielen tähden pyytää sitä anteeksi. Ei! Sillä se tekisi Jumalan Sanasta häväistyn. Tulee mieleen palvelija joka sai uskotun osan, mutta käytti sitä väärin ja hautasi sen syvälle, eikä tohtinut sitä nostaa esille, vaan varjella sitä. Jumala on suvereeni, Hänen edessään pitää jokaisen notkistua, ei niin että Jumalan pitää notkistua eteemme.

Tiedän että aina vihollinen halveksuu ja nauraa, ja odottaa teatteria ja murskavoittoa. Saada hekotella, arvasinhan! Mutta ei niin tapahdukaan. Vaikka kaatuu ja saa tuta. Niin siitä noustaan Herran avulla. Vaikka lihallisesti se näyttää toivottomalta ja mahdottomalta. Lihallisen ihmisen näkökulma on se että, ensin hoidetaan liha ja lihan mieli kuntoon terapialla ja sitten vasta sen prosessin jälkeen voi ehkä katsoa, miten meni ja mikä lopputulos.

Mutta Herrapa tekee asiat toisin, Hän toimii hetkessä, ja Hän kohottaa hengellisesti, Pyhän Hengen ja Sanansa avulla. Ja Hän on ylitse muiden, Hän on kaiken yläpuolella. Ja Pyhä henki on ihmeitä tekevä persoona. Hän toimii kaikessa eri tavoin kuin ihminen. Ihminen käy ronkkimaan mieltä ja menneisyyttä. Jumalan Henki ronkkii sydäntä ja antaa tulevaisuuden.

Ihan ok, että minun sanotaan olevan olevan kuin teini... pienennytään tässä vaan... kun hengellinen kasvaa ja kasvaa, lihallinen mieli tulee enemmän ja enemmän lapsenkaltaiseksi. Tarkoittaa sitä, että on yksimielinen Herran kanssa, eikä kaksimielinen kuten maailmallinen uskova, jota hallitsee synti ja toisaalta hieman hengellisyyskin. Eli lienee hyvässä vaiheessa taidan olla, pitäisi tulla vielä enkelimäisemmäksi sisimmältään. No Hänessä voin kaiken ja Hän aikaansaa kaiken ja minä haluan sitä ja antaudun Jumalalle. Siis Kunnia Hänelle - amen! Totisesti!

Oikeastaan ei minusta enää tunnu siltä kuin olisikaan mitään probleemaa, turta olen, on parempi että en katso taakse tällä hetkellä, vaan Herraan, joka vahvistaa ja virvoittaa. Olen Voittajan oma ja Voittajan puolella! Halleluja! Totisesti näin on! Kun olen Hänen omansa, ja Hänen puolellaan, olen todellakin Voittaja. Säälittää ne kovat uskovat, melkein on mahdotonta uskoa, että heistä tulisi koskaan palavia uskovia. Mutta ei sitä tiedä, vaikka joskus tulisi.

Mutta se tietää vaikeita aikoja ja ahdistuksia, hirvittävän kovaa hiontaa ja sitä että on vain silti nöyrä, ja ei hellitä, eikä anna väsymyksen tulla päälle. Minä tiedän mitä mitä on kova elämä, ja ahdistus. Olen elänyt nuoruuteni siinä intensiivisesti lähes. Ja elin 10 vuotta avioliitossa joka päivä lähestulkoon siinä. Ettenkö minä tietäisi mitä on kärsimys ja ahdistus ja sairaus ja köyhyys ja yksinäisyys. Mutta se kuluttaa ja nöyrryttää, ja se todella kuluttaa pois kaiken epäolennaisen. Ja olennaisista olennaisin, joka on Herra Majesteetti, Hän pysyy ja kestää ja on rinnalla aina ja Hän ei petä.

Minä olen joutunut käymään hirmu kovan elämän prosesin läpi. Ettenkö minä tietäisi elämästä. Ettenkö olisi kylläkseni saanut, hauskuudesta, pinnallisuudesta ja teatterista, koska olen elänyt sen toisella puolella, joka on realismia. Ja koska olen saanut tarpeeksi kokea realismia, niin en ole tuntenut tarvetta enää lisäksi saada sisältöä teatterista, mammonasta, ihmiskunniasta ja menestymistä.

Ettenkö käsitä mitä kärsiminen? Ettenkö käsitä miten kamalaa se on? Ettenkö käsitä elämästä mitään. Ei minulla maallisia kokemuksia ole paljoa alaisinkaan. Mutta ihmisenä olen joutunut paljon kestämään. Kuka voi kaiken jälkeen nousta ylös sellaisesta. Vain se jonka turva on Jumalassa. Elän yliluonnollisessa uskossa ja elämässä. Kaikki inhimilliset lähtökohdat huomioiden, minun ei pitäisi olla selvinnyt.

Ja tämä kaikki on Jumalan suurta rakkautta. Kaikki on Hänen rakkautta. Voi - ei kukaan ihminen voi rakastaa lihassa - ei voi. Sen tiedän, se on mahdottomuus! Ei voi! Kun on tuskan ympäröimä, ei siihen kykene, tarvitsee ja kaipaa vaan, kun kuluu luppuun ja tulee epätoivoiseksi. Mutta ei ole muita kuin yksin Jumalan rakkaus, ja se tulee ottaa vastaan Häneltä, vain Häneltä. Ei ihmisellä ole mitään hyvää jaettavaa, ellei sitä ylhäältä anneta.

Kaikki mitä ihminen tekee ja toteuttaa lihassa ja omassa itsessä, ilman Jumalan vaikutusta, se on haluamista, tahtomista, pyytämistä. Ja kaikki antaminen ja jakaminen on itsekästä, kunnian pyytöä, itsevihaa, lahjontaa, kun syvältä kaivetaan aiheita. Rakkaus ei odota palkintoa, ei pöyhkeile, kärsii, on pitkämielinen, rakkaus ei manipuloi.

Sanooko Jumalan Sana että vain Jumlan rakkaus on rakkautta. Kyllä Sana sanoo että Jumala on rakkaus. Ja Jumalan Sanaa puhuu mitä on rakkaus. Jumalan Sana myös sanoo, että maailma ei sitä käsittänyt. Ja maailma joka vihaa Jeshuaa Messiasta ja Hänen seurakuntaansa, ei omista rakkautta. Jumalan rakkaus on uhrirakkautta. Joka kärsii ja kärsii ja odottaa, venyttää ja odottaa, eikä koskaan luovuta.

Jumalan sana puhuu yhdestä anteeksiantamattomasta synnistä, joka on Pyhän Hengen pilkka ja myös halveksunta. Tämä pilkka ja halveksunta on se joka sammuttaa rakkauden. Tämä ei tarkoita, että sen sijalle tulee viha. Vaan sitä että se asia tai ihminen on ikäänkuin muisto, kuollut taakse jäänyt, ei enää tunne mitään. Pyhä Henki on uskovassa sisällisesti, erottomaton osa sielua. Kuten avioliitossa puolisot ovat erottamattomia. Mutta jos siihen pääsee väliin tuo aihe ja asia, se sammuttaa kaiken.

Pyhän Hengen suhde uskovassa on henkilökohtainen ja intiimi. Raamattu sanoo, että ihmisen henkeä ei voi kukaan tuntea, paitsi sen ihmisen henki joka hänessä on ja Jumalan Hengen mieltä ei voi tutkia, muutoin kuin olemalla Jumalan Hengessä. Pyhä Henki ilmoittaa Jumalan Salat ja Pyhät asiat uskovalle. Pyhä Henki jakaa omastaan, itsestään, Isästään, sillä Hän on Sanassa, ja Hän on Jumalan Henki. Hän on Jumalan Henki, siis yhtä Jumalan kanssa!


En ole kenellekään muulle alamainen kuin Jeshualle Messiaalle. Hän on pääni. Jos joskus avioidun, mies on pääni. Mutta siihen asti Herra on minun johdattajani ja hallitsijani. Jos joku uskova minun pyytämättä, alkaa antamaan neuvoja tai arvostelemaan, niin en ota niitä vastaan, ellei ne ole selkeästi Jumalan puhetta. En ota ja kuuntele mitään mielipide rätinää... haluan olla virittynyt Jumalan puolen, ja että antenini on yksisuuuntaisesti Hänen puoleensa. En myöskään ota kiitosta vastaan ihmisltä, vaan Herralta. Ja se voi tulla ihmisen kautta, mutta ikäänkuin Herralta, ja silloin sen tiedän vain minä itse. Jumala ei kuuliaista lastaan ikinä julkisesti nöyryytä. Moni sanoo että olen ylpeä, jos en tottele ihmisiä, kuuntele heitä, tee kuten he sanoo, puhu kuten he haluavat, osallistu siihen ja tähän ja ole vähän hauska ja ei niin tosikko. Mutta Herraa sinun Jumalaasi ainoaa sinun pitää kunnioittaman ja totteleman - sanoo Raamattu! Ei siis ihmisellä ole mitään, ellei sitä ylhäältä hänelle anneta, kaikki muu on epäolennaista.

Kun Jobille tuli vitsaukset, kaikki hänen ystävät tuli antamaan lihallisia neuvoja, onko se ja se syy, joskpa sitä ja tätä.... ja lopulta ne ystävät jättivät hänet. Kuka pelkästään kuunteli häntä? Ei kukaan, muu kuin Herra. Job oli Jumalaapelkäävä mies. Oletko sinä jumalaapelkäävä nainen tai mies? Kun Jeshua oli maan päällä, kun jotkut opetuslapsista nuhtelivat Jeshuaa, niin Hän sanoi suoraan, että väisty edestäni paholainen. Ei siinä ollut mitään kyseenalaista, että miten sinä noin voit tehdä. Hänellä on kaikki valta. Mutta kaikki elämässä tulee tehdä kuin Herralle, vaikka tekee sen ihmislle. Jeshua sanoo sanassaan, että minkä te teette jolleki, vähimmistäni, sen te teette Minulle. Jos et siis palvele Herraa, vaan omaa vatsaa, himoa tai korskeutta, luovu siitä. Ala palvella Herraa ja elää Hänelle kokonaan ja Hänessä. Minä otan elämän viisauteni Jumalan Sanasta, ja elän sen mukaan kuten taidan. Ja haluan että se on elävä Sana minussa ja se on sillä minussa on Jumalan Henki! Ylistys Jumalalle! Olen kiitollinen Hänelle sydämestäni.

Tälle kirjoitukselleni moni uskova halveksii ja nauraa - tiedän sen ihan tuhat miljoonaprosenttiseti. Tiedän ihmisten ajatukset, koska olen itsekin ihminen. Mutta ei sen väliä. Minun kuuluu tietää Jumalan tahto ja Jumalan ajatukset ovat kaiken lihan yläpuolella. Muulla ei ole väliä. Vaikka lihallisuus joskus oirehtii, niin tiedän kuitenkin sen aseman, ja se on alamainen kaikelle Jumalalliselle järjestykselle. Amen!

Jumalalla ei ole välineitä, vaan me ihmiset olemme Hänen välineitä.
Me ei käytetä Jumalaa, vaan Hän käyttää ihmistä.

Pyhä Henki on suurempi kuin me. Ei niin että Hän on pieni ja me isot, ja että Hän auttaa ja lisää jotain omastaan kun toivomme tai anomme, eli silloin Hän on pieni vaikutin meissä. Ei vaan Hän on suuri vaikuttaja, ja me olemme Hänen alamaisiaan, ei Hänen hallitsijoitaan ja kontrolloijiaan, vaan Hänen alamaisiaan.

Meillä ei ole mitään, me emme voi pitää Jumalaa kädessämme, me emme saa hallita Jumalan voimaa. Me emme voi mitään itsessämme. Emme kääntää Jumalan päätä itsessämme, ja manipuloida Häntä. Pyhä henki ei ole väline, vaan me olemme Hänen työvälineensä. Jumalan Sana ei ole myöskään väline, vaan Henki ja totuus, jonka edessä pitää osoittaa kunnioitusta Jumalalle ja nöyrtyä Sanan alle, Jumalalle ja Jumalan Sanalle uskolliseksi.

Silloin annamme sijan Hänelle, Pyhälle Hengelle ohjata mieltämme ja tahtoamme. Silloin asemamme on suhteessa Jumalaan oikea, kun emme hallitse, vaan olemme hallittavina. Pyhä Henki aina opettaa Jumalan totuutta, ja on Jumalan Sanalle uskollinen, eikä eksytä. Kun annamme Jumalan Voiman ohjata meitä, me lakkaamme vääntämästä asioita vinoon ja vääriksi. Vaan tahdomme perehtyä aitoon totuuteen, Jumalan Sanaan, valheen sijasta ja myös tulla totuudelle kuuliaiseksi.

Jumalan aito sana, mainitsee uskon perusteet, ja myös miten kuuliaisuuden askelia toteutetaan. Ja jos kuka ikinä muuta oppia toteuttaa, kuin mikä on Jumalan Sanassa, on siinä menty harhaan. Jumalan Sanan mainitsee yhdestä uskosta, eikä se tarkoita sitä että jokaisella on omanlainen usko Jeshuaan, vaan että kuten Jumala on yksi, ja Hänen Henkensä on yksi ja Hänen Sanansa on yksi, niin myös usko on yksi, ja uskonkuuliaisuus on yksi, ja se on Jumalan Sanan noudattaminen.

Raamattu mainitsee että on vain yksi kaste. Ei kahta, tai useampaa kastetoimitustapaa. Vaan se mitenkä Jumalan Sana kertoo ja mitä Herramme Yeshua noudatti, ja siten tulee toteuttaa uuudestisyntyneen ihmisenkin. Ja tämä kaste toimitus on babtist, eli upottaa. Ja kaste on siis Jeshuan Messiaan sydämeensä vastaan ottaneiden kaste, johon he itse omatahtoisesti menevät.

Kukaan ei saa toimittaa toisella tapaa kastetta kuin mitä Raamatussa sanotaan, jossa koko ihminen upotettiin kasteen hautaan. Jos muuta tapaa noudatetaan, se on valhe. Voiko käsi olla Herraan kastettu, tai pää, tai vain otsa. Ei vaan koko ihmisen kuuluu olla kastettu Herraan Jeshuaan. Mikäli vauvakaste olisi Raamatullinen Jeshua olisi järjestään kastanut vauvoja, upottamalla heitä veteen, ja myös olisi itsekin tullut vauvana kastetuksi.

Vauvakaste on paholaisen eksytys, sillä sille ei löydy Raamatusta yhtään perustetta! Kukaan ei saa kastaa, toista, toisen käsittämättä mitä on pelastus ja itse tahtomatta sitä. Kukaan ei saa pakottaa tai manipuloida ketään ottamaan ehtoollista, valheen tai perinteen perusteella. Sanoohan sana, älkää olko ihmisten orjia. Uskon asiat ja kuuliaisuuden asiat ovat aina henkilökohtaisia asioita.

Jumalan Sana osoittaa että ehtoollinen oli käytännöltään sellainen että oli yksi malja ja yksi leipä, joka murrettiin. Ei pikku kupposia, ja kolikkoleipäsiä. Leipä ei ole raaka, vaan kypsä. Jos raaka taikina erotetaan ja valmistetaan kypsäksi erillään toisista, se ei ole yhtä leipää ja Messiaan ruumista. Se on silloin epäkelpo ehtoollisleipä. Ehtoollisleivän tulee olla myös tuore, samana päivänä tehty, kuin se jaetaan. Leivän ei tulisi olla kuiva shipsin kaltainen lastuke.

Miksi Raamatun aikana 12 apostostolia ottivat ehtoollisen samasta maljasta? Miksi he eivät laittaneet kuppeihin ja ottaneet sitä erikseen? Ilmeisesti seurakunnassa, oli yhteyden tunne, kun juotiin samasta, jaettiin samasta. Silloin ei ollut viruksia, joita piti peljätä, että ehtoollisella sairastuisi, eikä ollut fobioita. Suosin itse tätä käytäntöä, tosin toteutettuna siten että naisille on oma malja ja miehille oma.

Entä tuleeko ehtoollisviinin olla alkosta tai kaupasta ostettua, vai mieluummin kotitekoista. Entä leivän, kotona tehtyä vai jalostamossa? Ehdottomasti kotona tehtyä tietenkin! Tai seurakunnassa, sekin voisi olla soveliasta. Jeshua ei mennyt ostamaan leipää ja kalaa kaupasta, vaan Hän otti kotitekoiset pienen pojan eväät ja siunasi ja jakoi ne. Vanhan liiton aikana, kaikki Herralle erotettu valmistettiin itse.

Sitten joissakin seurakunnissa tai kirkkokunnissa ehtona ehtoolliselle osallistumisesta on konfirmatio, ja että on syntinen. Jokaikisessä ihmisessä on synnin olemus ja luonne, joku elää synnissä, eli synti hallitsee, joku taas on kuolettunut synnin hallinasta pois ja elää Jeshuassa ja Jumalan sanan totuudessa. Mutta ne jotka ovat pelastumattomia syntisiä, osallistuvat ehtoolliselle, sillä heille oikein ojennetaan siihen lupaa, silloin on eksyttävä oppi kyseessä.

Ehtoollinen ei anna meille syntejä anteeksi. Ehtoollinen ei hyvitä mitään. Se on rakkauden ateria Jeshuaa kohtaan. Se on samaistumista Häneen. Se on Hänen lihansa omaksumista ja päälle pukemista, se on Hänen Pyhän verensä juomista ja Hänen elämänsä osallisuutta. Ehtoollista ennen täytyy olla saatu synnit anteeksi ja tehty parannus. Ehtoollinen on rakkaus-ateria. Se todella on Häneen sulautumista, että Hän on yllämme. Joka väärin ottaa ehtoollisen, tuottaa itselleen vahingon.

Vanhanliiton aikana kaikkeinpyhimpään pääsi vain pyhittynyt, muut kuolivat. Ehtoollinen ei ole leikinasia, se ei ketään pelasta. Se on Jeshuan omaksuminen koko itseensä, kaikkinensa. Judakselle, pettäjälle kävi kurjasti, kun otti ehtoollista, hautoen sisällä viekkautta Messiasta kohtaan ja silloin paholainen meni häneen. Voi käydä itselle siis huonomminkin jos ei sitä ota vilpittömässä rakkaudessa Jeshuaa kohtaan, eikä silloin saa vihata ketään.

Konfirmaatio ei pelasta, eikä ehtoollinen, joka väittää toisin, on valehtelija. Raamatussa ei ole asetettu konfirmaatiota, se on taas näitä ihmisten asettamia perinnäissääntöjä, jotka ovat Jumalan Sanan sivuuttamisen seurausta ja siksi Sanan vastaisia. Raamatun manipulaation taustalla on aina eksyttävä henki kyseessä, olemmeko siis Raamatulle uskollisia, vaan eksytykselle, sekä eksyttävälle opille?

Jumalan Sana osoittaa, että on vain yksi Herra, ja Hän on Jumala, ja Hänessä on Jeshua Messias, Pyhä Henki ja Jumala itse, kukin erikseen, mutta yhdessä. Uskossa elävä ihminen on Hänen omansa. ja Herralla on valta alaiseensa. On epäjumalan palvelusta pitää itseä omana Herranaan tai jotakin asiaa tai henkilöä Hänen korvikkeenaan.




ALKUPERÄINEN KRISTILLINEN K A S T E:
http://www.jeesus-on-herra.com/kirjoitukset/kasteelle.htm

Riitta Kuusselkä- Uskovien kaste:
http://www.jeesus-on-herra.com/kirjoitukset/uskovienkaste.htm

.

Kuva galleria sivustoni tulevat uudistumaan, tulee aivan uusi versio, uusilla kuvilla. Sivu on julkaistu 09.07.2006 mennessä. Linkki löytyy siihen profiilisivuni "toiminnot" palstan alta, missä on kuvakkeita, ja se on ylimmäinen kuvake-linkki. Se linkkikuva tulee myös päivittymään silloin kun lisäys tapahtuu.

.

paastoni ja mittani



16.07-16.07.06 =01vrk syömättä & juomatta, olin Lohtajalla Ohtakarissa & Kokkolassa
04.07-05.07.06 =01vrk (lähtöpaino 51.0)
01.06-07.06.06 =07vrk (mehu, tee, light-glögi; alin paino:48.8)
13.05-13.05-06 =01vrk la-viilipaasto
10.05-11.05-06 =02vrk (ke ja to)
05.05-06.05-06 =02vrk (pe-la sapatti-paastopäivät)
05.04-07.04-06 =03vrk (suklaa teki paastostani hävikin)
25.03-26.03-06 =02vrk
20.03-21.03-06 =02vrk
01.01-17.03-06 =76vrk (paino putosi 40.8 kiloon alimmillaan)
10.11-31.12-05 =52vrk
11.08-21.09-05 =43vrk (sis.kokopaastoa 8-9 vrk:tta.)
27.06-07.07-05 =11vrk (join maitoa, ja söin makeisia)
24.06-25.06-05 =02vrk
24.01-18.02-05 =26vrk.
06.10-10.10-04 =05vrk.
24.09-26.09-04 =03vrk.
08.09-09.09-04 =02vrk.
01.06-18.06-04 =18vrk.
09.05-13.05-04 =05vrk.
19.04-20.04-04 =02vrk.
25.02-22.03-04 =27vrk.
08.01-19.02-04 =43vrk. (teetä maidolla, mehua ja karkkeja söin)
12.12-19-12.03 =08vrk
01.10-12.10-03 =12vrk
04.08-20.08-03 =17vrk
10.06-30.06-03 =21vrk
25.05-09.06-03 =16vrk
28.03-10.04-03 =14vrk
09.03-25.03-03 =17vrk

Nonstop 2005-2006:
128 vuorokautta

Vuonna 2006:
85 vuorokautta (6.5)

Vuonna 2005:
132 vuorokautta

Vuonna 2004:
105 vuorokautta

Vuonna 2003:
105 vuorokautta

??? vuorokautta yhteensä vuodesta 2003- tähän asti. En ole laskenut tähän mukaan aikaisempia jaksoja. Koska silloin paastosin esim. kahden karjalanpiirakan vuorokausi annos kuurilla monta viikkoa tai parin kananmunan kuurilla, tai maitolitra kuurilla useamman viikon peräkanaa. Vaikka tavallaan oli nekin paastoja.

- --- -- -- --- -- -- -- -- -- -- -- -- -- --- -- -- -- --- -- -- -- -- --- -- -- --- --- --

(50.30) - - - - - (41.00) - - - - - (42.00) - - - - - ( 46.10) - - - - - painot
(16.04) - 87cm. (13.03) - 84cm. (03.03) - 84cm. (20.02) - 84cm. lantio
(16.04) - 79cm. (13.03) - 65cm. (03.02) - 73cm. (20.02) - 75cm. a-vyötärö
(16.04) - 47cm. (13.03) - 44cm. (03.02) - 43cm. (20.02) - 47cm. reisi
(16.04) - 14cm. (13.03) - 14cm. (03.02) - 13cm. (20.02) - 14cm. ranne
(16.04) - 78cm. (13.03) - 76cm. (03.02) - 78cm. (20.02) - 80cm. povi
(16.04) - 73cm. (13.03) - 67cm. (03.02) - 67cm. (20.02) - 70cm. r:n alus
(16.04) - 68cm. (13.03) - 61cm. (03.02) - 62cm. (20.02) - 63cm. y-vyötärö
(16.04) - 23cm. (13.03) - 21cm. (03.02) - 21cm. (20.02) - 22cm. käsivarsi
(16.04) - 32cm. (13.03) - 30cm. (03.02) - 31cm. - - - - - - - - - - kaula

Pyhä Henki, Jumalan Voima parantaa - ei koskaan ihminen voi tehdä yliluonnollista asiaa, eikä kukaan ihminen voi päätä puolestasi, että nyt olet terve - naps! Jumala antaa uskon, sille joka paranee, ja se silloin tietää että olen terve. Jumalan Voima tekee aina yliluonnolliset teot. Ja riittää kun on uskoa sinapin siemenen verran.

On myös olemassa erityinen parantamisen armolahja, jonka välityksellä paranemiseen ei tarvita välttämättä uskoa, koska ihme tapahtuu varmasti, jopa välittömästi, niin varmasti kuin olla voi. Ja tämä armolahja on ihmisen käytössä ja hallinnassa. (Mutta itse parantuminen on Jumalan teko) Uskova on myös taloudenhoitaja tai juomanlaskija.

On olemassa viisauden ja tiedon sanat, on myös profetoiminen ja kielillä puhuminen. Ihminen asioi näillä armolahjoilla, ihminen voi estää niiden ilmenemistä helposti. Armolahjoja ei saa ylenkatsoa ja halveksia. koska on Pyhästä Hengestä kyse.

Armolahjat ovat pyhiä asioita. Pyhä on tahratonta, herkkää, intiimiä ja suojeltua. Kun jollakin on armolahja, sitä tulisi varjella kuin kyyhkyä. Sitä tulisi arvostaa todella, se on niin arvokasta. Se on Pyhän Hengen lahja. Se ei ole lahja joka kaivetaan maahan, vaan aarre, joka on esillä ja siitä saavat kaikki osansa.

Armolahja on asia, jota tulisi pitää kädessä, kuin arvokasta korua, arvokkainta mitä voit kuvitella, mitä voit pidellä kädessäsi. Se on särkyvää ja niin pyhää. Se on ehdottoman pyhää ja siihen ei voi kukaan lisätä mitään. Se on Jumalan Kunniaa ja kirkkautta täynnä. Jumala toimii armolahjojen kautta, Pyhässä Hengessä. Me asioimme niillä, meidän tulee asioida niillä.

Armolahjat eivät ole museoesineitä. Eivät lukittuja salaisuuksia museon lasikuvun alla. Tai lukossa holvin turvasäiliössä. Ne ovat meidän työvälineitämme. Pyhä Henki on antanut meille ne. Ja Hän hoitaa oman osansa, kun me käytämme niitä. Pyhä Henki on tehnyt meidän kanssa myös sopimuksen. Ja Hän on uskollinen, kun me olemme uskolliset Jumalalle ja Hän ilmentää Jumalan voimaa ja todellisuutta niiden kautta.

Tiedätte timantin. On olemassa timanttipora. On niin että timanttia käytetään myös hitsauksessa, metallityössä,joka on erittäin kovaa ja kuluttavaa työtä. Mutta timantti on erittäin kova materiaali, ja se kestää iskua ja painetta, ja kuumuutta.

Myös on niin että armolahjoilla palvelemme tässä maailmassa. Emme suinkaan kohtaa kaunista maailmaa, vaan raadollisen. Ja sinne menemme Pyhän Hengen varustamina. Emme laita lahjoja museoon, kassakaappeihin, vaan asioimme niillä.

Meidän tulee vaan antaa itsemme Hänen palvelukseensa. Hän antaa viisauden, Hän antaa tiedon, Hän antaa profetian, Hän parantaa, Hän antaa ymmärryksen selittää kieliä, Hän antaa voimallisten tekojen lahjan, hän antaa uskon. Kaiken me voimme Hänessä. Ilman Häntä me emme mitään voi.

Kun me rukoilemme, Hän on kanssamme, puhumme kielillä, ja Pyhä Henki antaa sanoja uskollisesti. Kun julistamme, Pyhä Henki on uskollinen ja antaa viisauden ja tiedon. Kun puhumme parantumisen alueesta, on Hän uskollinen ja parantaa. Jumala on uskollinen. Armolahja ei toimi ilman Pyhää Henkeä. Ja Hän on aina silloin uskollinen.

Pyhä Henki on kaikki kaikessa. Uskon että minulla on kaikki, kun minulla on Hän. On todella niin. Hänessä on Jumaluus. On kyse Hänen omaksumisestaan. Hänessä on kaikki Jumaluus. Ja se tulee omaksua ja ottaa vastaan. Ja tulee täyttyä Hänestä täysin kokonaan.

Pyhässä Hengessä on kaikki lahjat. Aivan kaikki Jumaluuden voima ja läsnäolo ja tieto. Hän tietää koko Jumalan olemuksen ja pyhyyden. Hänessä on kaikki. Hänessä on todella kaikki. Kun olen Hänen, minä jaan Hänen jumaluutensa. Minä omaksun Hänet. Minä pukeudun Häneen.

Pyhässä Hengessä on armolahjat. Ja olen Hänessä. Ja Hän on minussa. Ja Hän on uskollinen. Ja minussa on kaikki armolahjat, koska ne on Hänessä, ja minä olen Hänessä. Mutta on kyse omaksumisesta. Hänen omaksumisesta. Jumalan lahjat kuuluvat uskolliselle taloudenhoitajalle. Viisaalle ja luotettavalle.

Ne ovat lukittuja Jumalan puolelta siihen asti. Niitä kuuluu tavoitella. Jumalan sana kehoittaa meitä tavoittelemaan parhaimpia armolahjoja, varsinkin profetoimista. Sillä profetoiva tuo Jumalan ilmoituksen uskoville, Pyhän Hengen ilmoittamana. Uskon että minussa on kaikki armolahjat. Mutta en ole saanut niitä vielä käyttöön. En osaa vielä omaksua kaikkea, mitä niiden käyttöön tarvitaan ja vaaditaan.

Jumalan Henki on aina uskollinen, itselleen. Ei minulle, vaan Hänelle itselleen. Ja uskova joka toimii armolahjavirassa, on silloin kuollut itselleen ja elää Messiaassa, on antautunut Pyhälle Hengelle. Ja silloin ihminen toimii kuuliaisuudessa uskonsa määrän mukaan, joka on myös Jumalan aikaansaama asia, ja silloin Jumala täyttää oman osuutensa.

Uskon todella että minussa on kaikki, kun minussa on Pyhä Henki. Mutta ei niin. Vaan minä olen Hänelle mahdollinen, kun olen kokonaan Hänen omansa. Silloin en ole tseni oma, vaan Hänen omansa. Ja toimin sen tiedon ja ymmärryksen mukaan, mikä on minussa kehittynyt ja jonka tiedän olevan ristiriidatonta Jumalan Sanan kanssa.

Kun omistaa tiedon sanat, ihminen saa tiedon Pyhässä Hengessä jostakin asiasta yllättäen, tulee ikäänkuin oivallus. Kaikissa armolahjoissa tarvitaan uskoa. Aina on olemassa epäusko joka sanoo, kuvittelet vaan, tuo oli vain oma päähänpisto tai paholaisesta. Mutta uskovan tulisi kuitenkin ensin totella Jumalaa, eikä mitään muuta, ja katsoa oliko sana Herrasta. Jos oli - se toimii !!!

Mikään ei kasva ilman koetusta. Et opi ajamaan autoa, tekemättä mokia, ottamatta riskiä. Et oppinut ajamaan polkupyörää kaatumatta nurin, keikahtelemattta. Kuitenkin jatkoit, ja enää et kaadu, vaan osaat. Mutta useat jättää koko homman, ensimmäisen epäonnistumisen jälkeen.

Voisin itsekin niin tehdä. Mutta en tee niin. Vaikka en näe tuloksia, mitä siitä. Jumala tietää kaiken. Ei minun tarvitse tietää. Minun täytyy olla uskollinen ja kuuliainen. Jumalan täyttää oman osuutensa ja kasvattaa, että olisin vielä ymmärtäväisempi.

Luovuttaminen on epäuskoa. Ihminen luovuttaa, kun ei näe, kun ei kuule, kun ei tunne. Mutta armolahja virat ovat uskon virkoja. Ne eivät ole ihmisen määriteltävissä. Kun Jumala antaa Sanansa jollekin, ei sitä tule itse tietää. Jumala tietää, kenelle Hän antaa. ja se joka toimittaa asian, tekee hyvin, kun antaa Jumalan hoitaa osuutensa, tarvitsematta tietää, miksi tapahtuu tai kenelle ja minkä tähden.

Jumala tuntuu käyttävän ihmisiä, jotka eivät kykene hallitsemaan Häntä, eivätkä kontrolloi Pyhää Henkeä. Vaan ovat Hänen hallinnassaan ja luottamuksessa sisällä. Kun ihminen palvelee näin Jumalaa, on hänen täytynyt olla todella nöyrä. Todella antautunut kaikkivoipaisuudestaan. Ja näin ollen kunnian saa Jumala, ei ihminen.

Ihminen vain tottelee Jumalan ääntä ja Jumalan sisäistä kehoitusta, sen enempää kyselemättä - ja oitis. Uskovan tulisi olla altis Jumalalle joka hetki. Uskovan ei tulisi olla varattu. Kun Jumala sanoo, tee se, niin ihminen sanoo... ``hetkinen, minä ajattelen ensin tämän asian loppuun asti, sitten on sinun vuorosi``.

Ei niin. Kun ihminen on Jumalalle alamainen, Jumala on todella ihmiselle ensimmäinen. Ja kun Jumalan Henki puhuu, kehoittaa ja varoittaa, ihminen Hänen alttiudessaan välittömästi tottelee Häntä - epäilemättä.

Mutta tulee olla Jumalan kouluttama, tulee omaksua Hänet, että varmasti tietää, kun Hän vaikuttaa. Kun ihminen pysyy Herrassa, pysyy pyhityksessä, ja laittaa pois kaiken saastan ja valheen ja turhuuden, ihminen pysyy silloin otollisuudessa Hänen edessään.

Voit saada Pyhässä Hengessä tiedon sanat rukouksessa, ja rukoilla sen asian puolesta. Voit saada Pyhässä Hengessä viisauden sanat, ja sanoa asioita, mitkä ei ole omia aivoitelmiasi, ja jotka ovat erittäin erittäin puhuttelevia ja monitahoisia hengellisesti.

Pyhän Hengen armolahjat ilmenee kuten Pyhä Henki tahtoo niiden toimivan kauttasi. Pyhä Henki ei toimi aina ennakoidulla tavalla. Hän ei toimi oman logiikkamme mukaan. Vaan meidän tulee olla Hänen aivoituksissaan sisällä. Hänen ohjaamia ja vaikuttamia palvelijoitansa.

Jotkut julistajat ovat sanoneet, että he ovat Kristuksen, Messiaan orjia. Kyllä minunkin lihani joutuu olemaan Hänen orja. Mutta minun uusi luomukseni ei ole orja, vaan palvelijatar. HALLELUJA!!!!!! AMEN!!! Kiitos Jeesus! Amen! Helleluja totisesti!

Oi kiitos rakkahin Jeshua... kiitos Mestari kallis... ihana ihana.. Wauuu... Hallelujaa!!! Totisesti... näin on! Totuus vapauttaa, ja Pyhä Henki on hurmoksen Henki.

Kun Jumala on antanut sinulle kielilläpuhumisen armolahjan, epäiletkö että sinulla ei ole sitä? Siksi et epäile koska puhut kielillä.

Mutta sinulla ja minulla on muitakin armolahjoja. Epäiletkö niitä? Epäilet, koska ne ovat yliluonnollisia, eivät järjellisiä, vaan ne ovat näkymättömiä uskon asioita.Mutta ne ovat yhtä todellisia, kuin kielillä puhuminen.

Jos katsot lahjoihin tai niiden puuttumiseen tai niissä epäonnistumisineen, (Jumala ei muuten koskaan epäonnistu) pidätät uskoa, pidätät Jumalan voimaa, pidätät sitä että Jumala voisi käyttää sinua juuri niissä viroissa.

Mutta nämä näkymättömät lahjat ovat ovat kaikille tarkoitettuja. Ja ne on todellisia ja saavutettavia. Mutta se vaatii uskoa, joka on kuin sinapinsiemen, ja samalla ihmisen on tultava niin pieneksi ja kevyeksi Jumalan edessä kuin hiukkasen, kuin kyyhkysen.

Monet anovat Jumalalta aina lisää voimaa. Mutta emme me voimaa etsi, vaan Pyhän Hengen täyteyttä. Koska Hänessä on kaikki, Hän on voiman ja ylösnousemuksen Henki. Ratkaisu on siinä että tulee ottaa vastaan voiman voitelu, tulee antautua Hänelle, pukeutua Messiaaseen.

Monet anoo Jumalalta asioita, kuten rakkautta. Niin teen minäkin. Mutta joka on Jumalassa, hänessä pysyy rakkaus, sillä Jumala on rakkaus. Joka on Jumalan Henkeä täynnä, hänessä on Jumalan rakkaus. Mutta tämä myös täytyy omaksua. Toisin sanoen, riisua rakkaudettomuus sisimmästämme pois, kuten myös epäuskon synti.

Usko Jumalaan on luonnollisen ihmisen ihmisen vastaista. Se on todella uskoa. Se on luonnollisesta hullua, eihän siinä ole järkeä. Usko on heittäytymistä Jumalan varaan, luottamista Häneen. Uskon perusta on Jumalan Sana. Siinä on meille Jumalan aivoitus. Ja tarvitsemme Hänen aivoituksensa, ja se riittää uskon omaksumisessa.

Me etsimme aina asioita Jumalalta, etsimme elämyksiä, lahjoja. Mutta ensin on opittava kunnioittamaan Häntä. Ensin on opittava alkamaan seuraamaan Jeshuaa. Ensin on asetettava tavoite.

Ajattele että menet yliopistoon. Miksi menet? Saadaksesi loppututkinnon. Et saadaksesi välitunteja, aterioita, liikuntaa tai muita kunniamainintoja ja konsertteja. Asetat päämäärän, ja pysyt siinä. Kaikki muu on vain sen polttoainetta, ei tavoiteltavaa, vaan sytyksettä, innoketta.

Kun etsit Jumalan valtakuntaa, tähtäisessäsi tulee olla Jumala ja Jumalan valtakunta, ja voittaminen! Kaikki muu on ravintoa, innoketta, sytykettä, palvelu tehtävä valtuuksia ym.. Mutta ne ei ole uskon tarkoitus ja se mitä tulisi ensisijaisesti tavoitella.

Usko on ihmeellinen asia. Se on asia, josta Raamattu sanoo, että on vähäuskoisia, paljon uskoa omaavia, uskosta osattomia. Uskoa tulisi vahvistaa. Mikä muu sen tuhoaa kuin epäusko. Ja kaikki mikä aikaan saa epäuskoa, tulisi hyljätä ja panna pois. Tietoinen epäusko on syntiä ja se ei ole Jumalasta, vaikka se järjeksi normitetaankin.

Pastaan tähän alle kirjoittamani pienoistarinan (vision). Ehdin juuri ja juuri silloin tämän kirjoittamaan (22.06-06), kun minut noudettiin Keuruulle Helluntalaisten Juhannuskonferenssiin, ja osa ajatuksestani jäi kirjoittamatta. oikeastaan aihe alkoi työstymään mielessäni ajomatkalla. Mutta nyt se jälleen nousi ylös. Halleluja.. olkaa siunattuja!


- --- - -- - -- - -- ---- -- --- --- ---- -- ---- --- --- --

---

-- - --- ---- --- --
````
Ajatelkaapa vaikka 8- vuotiasta pikkutyttöä. Hän on onnellinen ja keimailee peilin edessä. Hän rakastaa vaatteita ja kutrejaan. Hän tahtoo olla kaunis ja hyvä ihminen.

Sitten siihen tulee ilkkujia...toisia lapsia, isompia ja pienempiä:

`` sä oot tyttö ylpeä... , sä oot tehnyt syntiä, sä oot katumaton, sä koroitat itseäsi, mene pois peilin edestä ja laita säkkipuku päälle, anna noi rimpsut jollekin joka on tosi köyhä, et sä saa olla kaunis, sun pitää olla vaatimaton.. sun pitää puhua finneistä ja mustelmista, ei kauneudesta, kato mikä täällä, on *ottaa laastarin pois* eiks jeah oo kaunis... tällästä sun pitäisi digata... tee parannus.``
````
- --- - -- - -- - -- ---- -- --- --- ---- -- ---- --- --- --

---

-- - --- ---- --- --

Tässä oli siis tarinani, joka sai seuraavan mieleen, ja siitä tulen lisää saamaan kirjoitettavaa, saattepa lukea siitä pian. Seuraava alustus siis tälle käsiteltävälleni aiheelle on eräs tosikertomus Raamatusta:

- --- - -- - -- - -- ---- -- --- --- ---- -- ---- --- --- --

---

-- - --- ---- --- --
1Ms 37:3-4 Ja Israel rakasti Joosefia enemmän kuin kaikkia muita poikiansa, koska hän oli syntynyt hänelle hänen vanhalla iällänsä, ja hän teetti hänelle pitkäliepeisen, hihallisen ihokkaan. Kun hänen veljensä näkivät, että heidän isänsä rakasti häntä enemmän kuin kaikkia hänen veljiänsä, vihasivat he häntä eivätkä voineet puhutella häntä ystävällisesti.
- --- - -- - -- - -- ---- -- --- --- ---- -- ---- --- --- --

---

-- - --- ---- --- --

Joosef oli isänsä lempilapsi, isä teetti siksi hänelle hienon puvun. Ja siitä syystä kaikki Josefin veljet tulivat kateellisiksi ja vihasivat Josefia. Hei tahtoivat tuhota hänet ja tappaa hänet. He halusivat olla kuin häntä ei olisikaan. Heistä yhden veljen ei olisi pitänyt saada esikoiskohtelua. Kuitenkaan Josef ei ollut ylpeä, vaan hyvin nöyrä ja Jumalan pelkoinen poikanen.

- --- - -- - -- - -- ---- -- --- --- ---- -- ---- --- --- --

---

-- - --- ---- --- --
1Ms 37:5-11 Kerran Joosef näki unen ja kertoi sen veljilleen; sen jälkeen he vihasivat häntä vielä enemmän. Hän näet sanoi heille: ``Kuulkaa, minkä unen minä olen nähnyt.Katso, me olimme sitovinamme lyhteitä vainiolla, ja katso, minun lyhteeni nousi seisomaan, ja teidän lyhteenne asettuivat ympärille ja kumarsivat minun lyhdettäni.`` Niin hänen veljensä sanoivat hänelle: ``Sinäkö tulisit meidän kuninkaaksemme, sinäkö hallitsisit meitä?`` Ja he vihasivat häntä vielä enemmän hänen uniensa ja puheidensa tähden. Ja hän näki vielä toisenkin unen, jonka hän kertoi veljilleen ja sanoi: ``Minä näin vielä unen: katso, aurinko ja kuu ja yksitoista tähteä kumarsivat minua``. Ja kun hän kertoi sen isälleen ja veljilleen, nuhteli hänen isänsä häntä ja sanoi hänelle: ``Mikä uni se on, jonka sinä olet nähnyt? Olisiko minun ja äitisi ja veljiesi tultava kumartumaan sinun eteesi maahan?`` Ja hänen veljensä kadehtivat häntä; mutta hänen isänsä pani tämän mieleensä.
- --- - -- - -- - -- ---- -- --- --- ---- -- ---- --- --- --

---

-- - --- ---- --- --

Tässä selviää että Josef oli Herran valittu. Olivat muutkin veljet Herran omia. Mutta Jumala oli antanut Josefille unennäkijän armoituksen. Hän oli veljien mielestä ylpeä, kun selvisi unesta, jossa muut veljet kumarsivat häntä, jopa kuu ja aurinkokin. Mutta Josef oli aivan erityinen noista veljeksistä, Jumalan edessä ja isänsä edessä. Kukaan muu ei ollut Jumalalle otollinen.

On erikoista että Josefin isä, joka rakasti häntä paljon, oli kuten Taivaallinen Isäkin, ottanut Josefin erikoisekseen. Tämä taas sai muut veljet kiehumaan. Että Josef on itsensä koroittaja vielä kaikenlisäksi. Ja hihhuli - unennäkijä- kehtaakin!

Sitten veljet myivät Josefin egyptiin. Josef oli tahraton koko sen ajan siellä, Jumalan valittu ja voideltu. Ja hän nousi korkealle arvoasemassa, viisautensa tähden, jonka oli saanut Jumalalta (ei ihmiseltä). Jopa egyptin pakanat, jotka kyllä helposti uskoivat taikuuksiin ja selityksiin, ottivat Josefin todesta, hänen ymmärryksensä tähden. Vaikka hänen omat veljensä eivät ottaneet.

Mutta kun tuli nälänhätä, hänen veljensä tulivat. Niin siinä kävi näin, että he joutuivat kumartumaan hänen eteensä. Tämä Josef oli hyvin nöyrä ja viisas ihminen, hän on myös esikuva Messiaasta.

Viljalyhde on siunattu vertauskuva, vilja tarkoittaa hedelmällisyyttä. Ja kukin Josefin veljen elämä oli hedelmällinen Herran edessä lopulta. Josefin lyhde oli yhtäläinen, samanlainen, samankokoinen siinä unessa kuin muutkin. Mutta Jumalalla on myös speciaaleja voideltuja ihmisiä. Se on aivan totta. Hän on aivoitellut ihmisen elämän jo kohdussa.

Me ei voida käsittää Jumalan aivoituksia. Mutta Herra todella kutsuu joitakin ihmisiä erityiseen suhteeseen Hänen kanssaan, erityiseen palvelukseen, ja antaa erityisiä avuja, ja armoituksia. Tämä on normaalia, että monet uskovat kadehtivat ja halveksuvat näitä Jumalan lempilapsia, aivan kuin Josefia vihattiin ja kavaluudella hänet petettiin ja vielä pahemmin petettiin hänen isäänsä. Todella järkyttävällä tavalla!

On erikoista, että se mikä ei ole maailman silmissä arvokasta, se on Jumalan silmissä suurta ja potentiaaalista. Eivät Jumalan lempilapset voi olla Jumalan edessä paheksuttavia, vaan puhdassydämisiä. Jeshuan kaltaisia, lapsen uskoisia. Herra on ihmeellinen! On totisesti! Ylistys ja Kunnia Hänelle! AMEN! HALLELUJA! AMEN!!!

Juu ... ylistys sinulle Herra! Oi kiitos rakkahin Jeshua sanomattoman suurista aarteista... ah.. ne on niin ihania ja hedelmällisiä... ah.. sinä virvoitat omasi, kuin vesipuron äärellä olevan keitaan.. ah.. olet ihanan ihmeellinen Herra. Oi kunnia ja kirkkaus sinulle! AMEEEEEEEN!!!! Jeeeesuuus! KUNNIA! Totisesti! Amen!!!!

Jumalalla on myös speciaali- astioita. On Hänellä. Hänellä on astioita halpaa ja arvokasta käyttöä varten. Se lukee Raamatussa ihan oikeasti! Se on totisesti totta! Ja seuraava Raamatunkohta mainitsee että me itse voimme päättää, jalostua ja puhdistua parempaa ja kallisarvoisempaa käyttöä varten. Sekin on myös aivan totta. Jokaikisessä uskovassa on potentiaalia, sillä joka ikisessä elävästi uskossa olevassa on Pyhä Henki! Ja Pyhä henki kuluttaa, polttaa, varustaa, voitelee ja auttaa!

- --- - -- - -- - -- ---- -- --- --- ---- -- ---- --- --- --

---

-- - --- ---- --- --
2Tm 2:20-21 Mutta suuressa talossa ei ole ainoastaan kultaisia ja hopeisia astioita, vaan myös puisia ja savesta tehtyjä: toiset ovat arvokkaita asioita varten, toiset taas arvoltaan vähäisempiä asioita varten. Jos joku siis puhdistaa itsensä tällaisista asioista, hänestä tulee astia arvokkaita asioita varten, pyhitetty ja hyödyllinen isännälle, valmiina kaikenlaisiin hyviin tekoihin.
- --- - -- - -- - -- ---- -- --- --- ---- -- ---- --- --- --

---

-- - --- ---- --- --


YLISTYS JA KUNNIA HERRALLE!

AMEN!!!!

Kiitos rakas Jeshua!

Avaa nämä sanat Pyhän Hengen kautta, anna niiden mennä nyt jakoon, totisesti pyydän sitä. Ole sinä läsnä, toimi sinä, puhu sinä, ja vaikuta sinun Hengessäsi sitä että moni saa kasvaa ja oppia sinut tuntemaan tänään ja tässä hetkessä- totisesti. Ole ylistetty Messias!

Tässä kertomuksessa veljet uhrasivat yhden veljistään pois. Ei - eivät he käsittäneet, että Jumalalla oli sekin tiedossa. Hänen kautta tuli kuitenkin pelastus nälänhädän aikana sille huoneelle. Ihan samoin kuin juutalaiset ristiinnaulitsivat Jeshuan, eivät he käsittäneet, että se oli Jumalan tiedossa. ja Hänen kautta kaikki palastuvat, jotka ottavat Jeshuan Herrakseen. Josefilla oli samanlainen luonne kuin Jeshualla. Hän meni vankilaan, hän oli aulis. Hän oli vilpitön ja Jumalan edessä aina otollinen! Koska Hän oli otollinen, Jumala saattoi häntä käyttää suuremmoisella tavalla.

Jos sinä tai minä, tahdomme olla otolliset Jumalalle. Jumala tulee käyttämään sinua ja minua! Tahdothan sitä? Jumala tulee muuttamaan maailman asioita otollisten palvelijoidensa kautta. Ja se on hämmästyttävää! Se on hämmästyttävää! Amen! Se mitä Herra on tehnyt, ennen se tapahtuu vielä tulevaisuudessakin! Jumala on muuttumaton. Jooelin ennustukset ovat tätä päivää ja tulevaisuutta! Ne asiat toteutuu. Kaikki Jumalan Sanat toteutuvat. Joka ikinen uskossa elävä, joka asettaa itsensä Jumalan eteen vaihetuspöydälle, kuin lammas tai karitsa, täysin auliisti, tulee hetki hetkeltä otollisemmaksi JUMALALLE! Halleluja!

Ja se totisesti tapahtuu! Amen!

Vielä eräs ajatus nousi mieleeni tuosta Josefin tarinasta. Ensiksikin hänen veljensä tuomitsivat ja uhrasivat hänet. Kuten juutalaiset tuomitsivat Messiaamme. Toisekseen, pakanat egyptissä tuomitsivat Josefin syyttömänä vankilaan pitkäksi ajaksi. Aivan kuin pakanat tuomitsivat Messiaamme. Mutta ensin kävi niin että egyptin pakanat ottivat Jumalan pelastuksen maalleen. Sitten vasta Jumalan kansa, tuli kun oli tosi ahtaat ajat. Ja Jumala sai sen aikaan.

Tässä on myös vertauskuva siitä, että nyt on pakanoiden pelastumisen aikakausi. Mutta odotamme tietysti, milloin Jumala saattaa Israelin kansa, juutalaiset, pelastukseen, tuleeko sellainen ahdistus, kuin Josefin palvellessa, oli se nälänhätä, joka pakotttaa kansan, tulemaan Herransa eteen, joka on Messias, heidän veljensä ja pelastajansa. Ja juutalaiset saavat avun uudestisyntyneiltä (ei synnynnäisesti juutalaisilta), kuten Josefin veljet saivat avun pakanakansan varastoiduista tarpeista.

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --
RAAMATTU 2005: http://www.nettiseurakunta.net/2005
wwBible haku: http://www.wwbible.net/php/biblesearch.php3
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --

Minulla ei ole kuin Jeshua... jos otan Hänet pois yltäni, onko minulla mitään, yhtään mitään? Rakkautta, tai yhtään mitään? Ei ole. Sillä Jumala on rakkaus. Rakkaus ei ole tarve, vaan se on antelias. Ja kukaan ihminen ei ole pyyteettömän antelias.

En voi ottaa Häntä pois yltäni. Enkä suosittele sitä kenellekään muulle. Kuka voi sanoa että en tietäisi rakkaudesta mitään? Kuka voi sanoa uskovista nähdä ilman kuolemaa, että Jumala on rakkaus. Jos Jumalan rakkaus olisi kuin ihmisen rakkaus. Tulisivatko ihmiset pelastukseen sisäpuolelle? Vai eivät.

Mutta tästä ei kannata puhua. Tiedän mitä on rakkaus! Tiedän sen totta totisesti! Tiedän myös mitä on viha. Täällä sitä on paljon, maailmassa sitä on paljon.

Kun ihminen suuttuu niin paljon että alkaa kiroamaan, niin siinä hetkessä ihmisen on täyttänyt sielunvihollinen. Kukaan joka on Pyhässä Hengessä, ei saata kiroilla, jos uskova kiroilee, Pyhä Henki tulee murheelliseksi. Kukaan ei kiroile luonnostaan, se on aina tahallista.. Kukaan joka on Pyhällä Hengellä täyttynyt ei saata puhua rumasti kenestäkään, alatyylisillä sanoilla. Vihastua saa, mutta ei tehdä syntiä. Ja jos viha hallitsee, niin silloin ei voi hallita Jumalan henki samaan aikaan.

On tietenkin pyhää kiivastusta olemassa, ja se on väkevää... erittäin väkevää ja polttavaa... ja vahvaa. Mutta se on intohimoista... se on erottavaa...se on seulovaa... se on ehdotonta ja todella raitista. Se on samanlaista, kuin joku saarnaaja julistaa uskonvarmassa lujuudessa ja voitelussa Sanomaa. Täysin absolyyttisen varmasti ja siinä on Jumalan Voima ja absolyyttinen totuus. Täyttykäämme Pyhästä Hengestä joka aika... niin emme täytä lihan pyyteitä, emmekä elä syntisen luonnon mukaan, vaan meissä on Messias, joka silloin hallitsee meitä.

Jos minä satutan itseni... kiljahdan esim. "uuaa.. ups...iakkkk... " Tai sitten olen vaan ihan sanatonna... Joskus kun tulee vahinko naurahdan koko asialle. Mutta en ikinä silloin kiroile, en! Jumala on varjelijani. Miksi kiroilla vahingosta, olisi voinut käydä vaikkapa kalvakamminkin, pitäisi olla kiitollinen että ei pahemmin käynyt...Kyllä minulle on vahinkoja sattunut. Mutta refleksin omaisesti sanon auts... uijiujuijuijui.... tms...sen helpompaa ei ole... kuin toistaa pari kirjaimista römpsyä... tai kiljahtaa... vaan.

Jos lakkaat kiroilemasta... tms... irtisanoudut siitä. Se on kerrasta poikki, kun Jeshua tekee sen. Ja sen jälkeen et kalasta enää niitä ilmaisumuotoja itsellesi. Mutta mikä aikaansaa sitä? Ruokitaanko sitä medialla, ympäristöllä. Ja sitten kun tulee sellainen tilanne, se sana tulee ulos, koska se on syöty ja kuultu ja omaksuttu pienintä piirtoa myöten ja se toimii. Synti on paha asia. Se on suuri asia saada anteeksi. Se on armahdus. Mutta synti on tuomittu, ja luonto on tuomion alainen, ilman katumusta ja parannuksen tekoa.

Armo ei ole poletti, se ei ole anekirja. Se on pyhä asia. Armo ei ole meidän vallassa, vaan meidän oman luontomme pitää olla tuomion ja Jumalan pelon alla, ja uudessa luomuksessa olemme armahdettuja. Millä me ihmiset itseämme puolustelemme? Tänä päivänä on niin helppo sanoa Jumalalle, että synti petti, syntinen luonto petti, käärme petti, joku ihminen aiheutti sen. Mutta ei kohdata itseä, ja sanota, minä tein sen. Minä tein väärin. Me aina sanomme synnin syy. Ikäänkuin siirrämme vastuumme synnin päälle.

Voiko synti saada anteeksi antamusta. Ei. Ihminen voi saada. Siksi meidän tulee sanoa Jumalalle, minä olen syntinen, minun syy. Jumala ei tahdo tekosyitä. Ei että selitämme, että kun me vaan olemme... matoja... syntisiä... kurjia... epäonnistuneita.. heikkoja... sen takia. Ei niin, ei se ole kaikki. Me päätämme. Me päätämme, sinä ja minä, että emme tee syntiä. Kartamme sitä. Hylkäämme sen. Emme ole sen orjia. Vihaamme syntiä. Olemme vastuussa Jumalalle itse itsestämme, synti ei ole syntipukki.

Me aina vieritämme syyn... jonkun asian aiheuttamaksi. Se teki, se sanoi... käärme petti, se ja se petti. Paholainen petti. Tottakai petti! Mutta pitikö sinun tai minun kuitenkaan silti langeta? Paholainen tuottaa aina pettymyksen. Mutta me olemme itse vastuussa ja valintatilanteessa. Ei ole meillä myöskään kerskausta siitä kuinka teemme vahinkoja ja kuinka ymmärrettävää ja sormienläpi hyväksyttävää se on, sehän on vain synnin syy. Ai niin, Hengessä olemme kuolleet synnin luonnolle. Ja se on valinta.

Meidän tulee pukea yllemme Messias, Kristus. Meidän tulee hyljätä vanha ihmisemme. Meidän tulee hyljätä vanhan ihmisen ruokavalio, jota tämä maailma syytää, joka tuutista. Ja uuden ihmisen juoma on Pyhä henki ja ruoka on Jumalan Sana ja seura on uskovat sisaret ja veljet. Muut on lähetyskenttää.MEIDÄN UUDESTISYNTYNEIDEN K-U-U-L-U-U (PITÄÄ) OLLA VAELLUKSESSAMME, SANOISSAMME JA TEOISSAMME P-Y-H-I-Ä!

On kyllä väärin taivutella rumia sanoja toiseen mutoon, tahallisesti muuttaa sana toiseksi, mutta sydän sanoo toista, sydämen ja ajatuksen kaava on sama, mutta suusta tulee eri asia. Ihmisen keho on Pyhän Hengen temppeli. Ja mikään paha, rietas tms... ajatus älköön nousko mieliin, vaan olkaamme ajatuksia myöten Jumalan Hengen valvoma. Yksi suurin syy siihen miksi ihmiset kiroilee ja puhuu rumia, on se että niitä ruokitaan.

Aivan kuin ihminen joka puhuu Jumalasta ja uskosta, ei voi puhua ilman että on ruokkinut Jumalan nälkäänsä Raamatulla ja juonut Pyhän Hengen elävää vettä ja karttanut seuraa missä juorutaan, kirotaan ja puhutaan rumia. *seura tekee kaltaisekseen* On valhetta totisesti väittää että uskova ei omaksuisi asioita maailmasta ja televisioista tai uskomattomien taholta, jos avaa niille mielensä, ja mutustelee niitä sanoja tai asenteita ajatuksissaan.

Aivan samoin ihminen omaksuu Jumalan Sanaa, vaikka ei ulkomuistista sitä osaa sanoakaan, mutta oikeassa tilanteessa Pyhä Henki nostaa niitä jakeita mieleen. Toisaalta samaten paha henki (lihan mieli, syntinen luonto) voi nostaa sielun ja alitajunnan syövereistä mieliin niitä pahoja sanoja ja ajatuksia, kun sellaisisa tilanteita tulee. Syntinen luonto= vanha luonnollinen syntinen mieli, ihminen, joka on kuolletettu Kristuksessa, Messiaassa, voidellussa. Jonka mukaan ihmisen uudessa elämässä ja uudesti syntyneessä Jumalan Hengen luomuksessa Jeshuassa, ei tule enää vaeltaa.

Koetelkaa olettetteko elävässä uskossa?! Vai oletteko vain uskovan nimeä kantavia. Onko elävän veden virta sisässänne, onko ytimessänne elämää, vai ovatko luut tyhjiä, onttoja ja kuivia. Onko teissä Jeshua veren merkki. Onko teissä Pyhän Hengen öljyä. Onko teissä Jumalan Hengen valoa, joka on kirkas ja loistaa kaikkialle? Kun ihminen on elävässä uskossa, se HUOMATAAN! Kuollutta uskonnollisuutta ei edes noteerata hautausmaalla! Elävä uskova todistaa, heijastaa, kerskaa Jumlasta, kirkastaa vaelluksella Jumalaa, pukeutuu säädyllisesti, erottautuu maailmallisuudesta, ja verjelee itsensä, syömästä maailmallisista lähteistä epäsovinnaisia, saastaisia ja suvaitsevaisia virityksiä ja aivoitelmia.

Pyhä ihminen ei saata, syödä epäpyhää!
Pyhä ihminen ei saata omaksua saastaa!
Pyhä ihminen ei kärsi kuulla juoruja, hekumaa ja saastaa.

Ja miksi, siksi koska Pyhä Henki vaikuttaa sen. Pyhä Henki suojaa ihmistä. Ja ihminen ku on Hengen valtaama, hän silloin on Hengen vaikutuksessa karttava syntiä, suvaitsevuutta, saastaa ja kaikkea moraalittomuutta, että se ei tartu, ja että siihen ei tule kiinnostuneeksi. Meillä on toivoa. Meillä ei ole usko joka on epätoivoa. Siksi kun meillä on suuri toivo ylösnousseessa Messiaassamme, pankaamme pois synti, joka niin helposti meitä painaa, ja kietoo ja tahtoo viedä pois meiltä toivomme. Toivo ei saata meitä häpeään. Totuus on totuus, ja kuuluu eritoten julistaa, vaikka se ei ole korvasyyhyistä!

Liikaa tänä aikana varotaan kuritusta, satuttamista, ja totuuden suoraa sanontaa... sanomalla `` uiui... se sattuu.. `` No - totuuden kuuluu sattua! Tottakai! Mutta ihmiset kyllä sietävät tänä aikana valhetta, juoruilua kaikkea saastaisisuutta, uskovatkin jopa, suurin osa! Ja eivät sano sille hyvästejä, vaan puolustelevat...: `` no mutta kun , no mutta kun.. saahan sitä pikkasen... ja mä oon vaan syntinen, kyllä armo kattaa, mun heikkouteni.. kaikki muutkin, varmaan sääkin oot.. mikä sääkin oot sanomaan.. samanlainen sääkin oot.. toivottomia ollaan, ei olla pyhiä, sen kummempia kuin tavallinen uskomaton tallaajakin, meilläkin on liha... kaikki kaikki sen tajuaa.. kyll määkin kirroilen.. armo kattaa... syntinen luonto mulla on ei siitä pääse mihkään.``

Arvaa mitä?!

Et pääsekään siitä eroon, jos katsot televisioista moraalittomia ohjelmia. ja et rukoile ja vietä aikaa Sanan ääressä! Se on takuuvarma JUTTU! Oma syy on jos lihassa taipumusta syntiin ja kiroiluun. Oma syy! Ei synnin syy, ei synnin luonnon ja lihan mielen syy, vaan oma VALINTA! Mitä syöt, sitä niität! Se on tahdosta kiinni. Ruokitko himoja saastaisista tuuteista, vai ruokitko hengellistä luomustasi sisälläsi? Mitä ruokit ja omaksut, siten ilmenet, sitä säteilet. En puhu itsekoroittamis puheita, jos joku on niin kapea katseinen, niin olkoon sitten. Syön ja jaan. Siitä on kyse.

Eikö kukaan koe rumien puhumista ja kiroilua ongelmaksi. Puolustelijoita riittää. Eikö kukaan tajua, että paholainen on se joka työntää niitä ajatuksia ja sanoja mieleemme. Eikö kukaan ymmärrä, että mitä omaksumme, sitä viljelemme. Onko niin vaikea päättää, että minä en kiroile, minä en solvaa, halveksi, haku, ja puhu rumia? Tuntuu että uskovilla on sama metodi elämässä, kuin aa-ryhmissä. Kun on kerran alkoholisti on aina, vaikka ei ikinä enää joisikaan. Ikäänkuin pitää koko aika muistuttaa, olen paha, olen paha, olen paha...

Sama on syntien kanssa, ne on anteeksi saatu ja niistä on Herramme vapauttanut, koko aika vaan jankutamme, olen syntinen, olen syntinen, olen syntinen ja toivoton. Teemme pilkkaa minusta sillä tavalla. kenet Jeshua vapauttaa - Hän on todellisesti vapaa, ei siihen ole lisättävää ja ei siitä ole vähennettävää.

Joka on saanut syntinsä anteeksi on vapaa, ja pyhä, ei syntinen, vaan armahdettu. Niin kauan kuin monologisesti toistelemme; ``olen roisto, olen varas, olen ylpeä, olen syntinen, olen masentunut, olen kostonhimoinen, olen sitä ja tätä...``, niin olemme todellakin sitä, emekä muuta voi silloin ollakaan. Pidämme vapaa ehtoisesti kuulaa jalassamme ketjussa kiinni, raahaamme sitä perässä, vaikka Jeshua jo avasi lukot ja aukaisi sellin ovet, ja voisimme lähteä pois siitä olosuhteesta. Mutta olemme mieltyneet enemmän surkutteluun... Jonka pohjasävy on pelkästään toistaa ja toistaa... ; ``olen toivoton, olen toivoton, olen mato... maaksi muutun...!

Kun Jeshua vapauttaa, ihminen on vapaa, ja on totisesti VAPAA! Ja ihminen tietää sen, ja uskoo sen. Ja ihminen on silloin sanoutunut irti synnistä. Ja ihminen ei ajattele, ehkä minä huomenna taas kiroilen ja taas teen mitä teen... ehkä ja ehkä... ja ehkä... Jeshua kun antaa synnit anteeksi ja vapauttaa, se on siinä, se ei ole ehkä, vaan se on varmasti niin! Kun olemme Hänessä, tiedämme olevamme vapaat. Mutta jos tahdomme, voimme toki olla surkeita.. ja väheksyä pyhitystä, ja mennä taas siihen monttuuun; ``minä möngertäjä maanmatonen, täällä kuopassa, olen elänyt ja tottunut olemaan, ja olempa edelleen....

Mutta silläkö perusteella sitten koemme saavamme luvan kiroilla, koska joku muu tekee sitä tai tätä... `` Eli siksi minäkin voin tällä tavalla... koska joku muu on tuolla tavalla...`` Roskaa....!

Raamatussa lukee näin:
Mt 5:48 Olkaa siis te täydelliset, niinkuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on.


Ja toisekseen olemme itse vastuussa sydämemme aivoituksista Jumalalle. Mitä siitä on joku vielä jumalattomampi kuin joku toinen, esimerkiksi sinä tai minä. Mitä se kuuluu omaan henkilökohtaiseen suhteeseen Jeshuan kanssa. Meidän kuuluu palvoa vain yhtä täydellistä esikuvaa, joka on PYHÄ! Ja me voimme katsoa niitä, jotka on uskon miehiä ja naisia, ja saada siitä kimmoketta ja haastetta itsellemme saavuttaa sama. Nimenomaan saavuttaa! Eli kilvoitella uskossa, tavoitella parasta Jumalta.

---- --- - -- -- -- --- - -- - --- - ---- -- - ---- -- -- -- -- -- - ---- --- - -- -- -- --- - -- - --- -
1Pt 4:11 Jos joku puhuu, olkoot ne niin kuin Jumalan puheita..., jotta Jumala tulisi kaikessa korotetuksi kunniaan Yeshuan Messiaan kautta, jolle kuuluu kunnia ja valta ikuisuudesta ikuisuuteen, amen.
---- --- - -- -- -- --- - -- - --- - ---- -- - ---- -- -- -- -- -- - ---- --- - -- -- -- --- - -- - --- -

AMEN!

---- --- - -- -- -- --- - -- - --- - ---- -- - ---- -- -- -- -- -- - ---- --- - -- -- -- --- - -- - --- -
1Kr 3:1. Mutta minä en ole voinut puhua teille niin kuin hengellisille, veljet, vaan niin kuin lihallisille, niin kuin vauvoille Messiaassa.
2. Maitoa minä tarjosin teille enkä ruokaa, sillä te ette olisi kestäneet silloin, ettekä kestä vielä nytkään,
3. koska te olette vielä lihallisia. Kun teidän keskuudessanne on kateutta ja riitaa ja suljettuja sisäpiirejä, ettekö ole lihallisia ja vaella ihmisten tavoin?
4. Kun joku siis sanoo: ”minä olen Paavalin puolella”, ja toinen: ”minä Apolloksen”, ettekö ole lihallisia?
---- --- - -- -- -- --- - -- - --- - ---- -- - ---- -- -- -- -- -- - ---- --- - -- -- -- --- - -- - --- -

Tässä Raamatun kohdassa selvenee aivan kiistämättömästi se asia, että on vauva-uskovia ja aikuisia-uskovia hengellisesti. Vauvauskovat ovat osittan lihallisia, aikuisuskovat ovat hengellisiä ja pyhittyneitä. Tuleeko silloin aikuisen uskovan kenties mennä vauvauskoon takaisin. Ottaa se vauvannuttu päälle, mikä on kymmenen numeroa liian pieni. Tätähän moni lihallinen tahtoo, että se joka on saanut Herran armosta kasvaa, että se tulisi takaisin lihalliseksi ja vauvauskovaksi. Mutta se on mahdottomuus.

Samoin on mahdottomuus, vauvauskovan ilman kuritusta, ja koulunkäyntiä ja Jumalan sanaa kasvaa aikuiseksi uskossa. Moni vauvauskova, puklaa Jumalan Sanan ulos suusta. Koska siinä on liikaa suolaa. Pitäisi olla lihallista sokeria joukossa... nam.... nam... nami nami.. maiskuti maiskuti...Monet on tosiaan olleet uskossa vuosikausia... monia monia vuosia. Mutta tarvitsevat edelleen hengellistä vauvanruokaa. Koska ovat lihallisia. Eivät voi käsittää hengellisä asioita, ellei niitä selitetä kädestä pitäen.

Hengellinen ihminen, ei tarvitse sellaista, koska Pyhä Henki opettaa ja avaa Sanansa, ja puhuu sen kautta henkilökohtaiselsti, juuri täsmällisesti oikein ja oikeisiin tarpeisiin. On todella ärsyttää huomata, uskovia, jotka eivät siedä hengellisiä tekstejä, jotka ovat todella pitkään olleet uskossa. Eivät siedä todellakaan. Vaan kaikki pitää olla lihallista, kaikki pitää selittää kuin pienille vauvoille. On todella ikävää, että usko jää kasvamatta, pyhitys jää toteutumatta, ja on vain jääty maailman ja hengellisyyden oven väliin.

Ei ole kunnolla lähdetty seuraamaan Jeshuaa. Ei ole käyty uskovien kasteella. Ei ole liitytty Raamatun mukaiseen seurakuntaan. Vaan kaikki on lihallista, ja kaikelle ollaan ennakkoluuloisia. Kaikkea hengellistä kohtaan, ollaan varuillaan. Mennään kokouksiin, missä liha viihtyy, ja on ihmisiä joiden kanssa hengailla. Mutta ei etsitä Jumalaa, ei mennä kokoukseen kohtaamaan Jumalaa. Ja kokouksen jälkeen, mennään heseen, elokuviin, tai television äärelle, mitätöimään se saarna, että se ei vaikuttaisi ja muuttaisi ihmistä.

Oletko ihminen joka olet koko aika jonkun puolella, ja taas jonkun puolella et ole. Ja elät ihmisten kautta. Et elä Jumalan kautta. Omaksut ihmisisltä opetusta. Et Jumalalta. Tahdot että ihminen opettaa toista, neuvoo toista. Riiput ihmisissä kiinni, et Jumalassa. Mukaudut sosiaaliseen ympäristöön. Et ole Jumalan muovaama yksilö, vaan muistutat toisia ihmisiä. Et uskalla olla eri mieltä lihallisten uskovien kanssa, vaan myötäilet heitä. Ja katsot karsaasti niitä jotka ei ole niin lihallisia, vaan hengellisiä.

Toiset kiroilee ja huutaa paholaista avukseen ja ylistävät häntä. Mutta me saamme ylistää Herraa Jumalaa! Ja huutaa Häntä avuksemme! Amen! Me jotka ollaan ikuisen Jumalan lapsia, me saamme täydellisesti omaksua HÄNET! Hän ei ole omillensa salattu. Mutta maailma ei häntä käsittänyt, vaikka Hän maailmassa olikin. Jotka Jumalaa yrittävät järjellä määritellä, eivät ikinä tule Häntä ymmärtämään. Eivät tule. Tarvitaan vain uskoa! Absolyyttinen usko!

USKOA TARVITAAN!!! Halleluuuuujaaa!!!! Amen! Kunnia Jumalalle!!! Halleluuuuujaa! YLISTYS ja KUNNIA Hänelle.... Halleeeeeluuuuuuujaaaa....!!!!

Meidän uskovien tulisi aina valita pahan vastakohta. Jos joku kiroaa, me emme kiroa. Jos joku vihaa me emme vihaa. Jos joku kerskaa pahasta, me kerskaamme hyvästä. Jos joku puhuu lihassa, me puhumme hengellisesti. Jos joku on haureellinen, me olemme siveitä, jos joku on juoruaja, me olemme luotettavia, jos joku on paha, me olemme hyviä. Jos joku lyö poskelle, kääntää toisenkin ym... Jos joku herjaa, me emme tee sitä, jos joku saarnaa lihallista evankeliumia, me seuraammme hengellistä evankeliumia. Jos joku opettaa eksytystä, me opetamme totuutta.

YLISTYS JUMALLALLE!!!!!!

Toisinsanoen, meidän pitää olla erilaisia kuin jumalattomat ihmiset ovat. Miten muutoin meitä erotetaan maailmasta ja kuinka meidän muutoin todetaan olevan Jeshuan seuraajia ja Jumalan lapsia. Meidän pitää elää vastoin luonnollista turmeltunutta synnillistä mieltä. Meidän pitää elää uuden luomuksen elämää, Jumalan Sanan alla, ja Hengen täyteydessä!

AMEN - HALLELUUUUJA!!!!!

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --
RAAMATTU 2005: http://www.nettiseurakunta.net/2005
wwBible haku: http://www.wwbible.net/php/biblesearch.php3
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --