IRC-Galleria

Tuli tässä mieleeni yön hetkenä, kun olen rukouksessa, seuraava asia:

Tiedämme useimmat meistä, olevamme Jumalan valtakunnan kansalaisia ja perillisiä. Ja että emme ole yksin tässä maailmassamme, edes kotonakaan, saatikka emme ole itsemme omia. Kotimme ilmapiiin pitäisi olla sellainen missä Jumalan läsnäolo mieluusti olisi läsnä. Jossa enkelit hyvin viihtyisi ja mihin Jeesuskin mielii katsoa. Kodin pitäisi olla kuninkaallisen siisti ja asiallinen. Olemme Kuningasten Kuninkaan perillisiä. Kotonamme ei pitäisi olla mitään epäpyhää, ja emme saisi harrastaa sellaista, mikä murehduttaa Jeesuksen mieltä.

Tiedän itse että en välitä niin kauheasti siivouksesta ja järjestyksestä, mutta ajattelin niin, että se miten ajattelisin Kuningasten Kuninkaan tyttären asuvan, saisi minut Hänen mielikseen, pitämään myös paremmin huolta kodistani. Olen aika nuuka itseäni kohtaan, mutta voisin todellakin, arvostaa Herraani ja elää taivaallisen arvoisella tavalla. Minulla on kotona puolet olohuoneesta ylistys-tilaksi varattuna, ehkä voisin alkaa palvoa Häntä enemmän, ja elää Hänelle. Siis sisin on Jumalan Pyhä temppeli. Olen aina pitänyt sisintäni kaikkein varjeltuna, mutta nyt tämä ajatus nousi ylös. Enkelit rakastavat olla siellä missä eletään soveliaasti ja arvollisesti. Varmasti Jumalan läsnäolo kasvaa siinä ilmapiirissä, sillä se on tehty Herran tähden.

Minulla tämä ongelma on siivous ja järjestys. Joillakin se on maallinen musa ja televisio- riippuvuus tai ylensyöminen. Kaikki pitäisi kuitenkin olla kuninkaallisessa järjestyksessä, vaatimattomuudessakin. Kuninkaamme, Herramme, Jeesus ansaitsee parastamme, se on Hänelle suloista tuoksua. Olkoon Herramme tervetullut kotiimme, ja enkelit, älkäämme murehduttako heitä. Olisi ihan hirveää jos enkelit kääntäisivät selkänsä meille, kun elämme sopimattomalla tavalla. Haluatko enkelien hymyilevän ja katsahtavan sinua suotuisasti, sekä siunaavan läsnäolevalla vierailullaan, kotiasi.

Kuvittele, kun menet kylään uskovaiseen paikkaan, niin enkelisi tulee mukana, enkelit menee myös vieraisille, olisi järkytys jos kauniisti asutun kodin enkeli menisi vieraaksi kanssasi sopimattoman tyyliseen kotiin. Tai sitten jos kotisi olisi arvollinen ja toinen uskova tulee, niin varmasti enkeleillä on riemu. Ja kodin ilmapiiri on harmoniaa ja Jumalan rauhaa täynnä. Voit varmasti murehduttaa enkeleitä, niin että sinun elämässäsi ei ole Jumalan läsnäoloa, kuten jonkun muun. Uskon että se ilmapiiri, jonka tunnistamme kokouksessa, ja kotona, ja arjessa, on enkelien Pyhyyden tähden senlaista kuin he kokevat meistä.

Tämän sanon siksi, että voit ihmetellä miksi et koe Jumalan läsnäoloa elämässä, on ehkä jotain pois pantavaa, joka estää Jumalan siunaavan läsnäolon läheisyyttä elämässäsi. Jumala ei mukaele meitä. Jos elämme synnissä, ja menemme uskovien kokoukseen, niin ei hän ole siinä tekovanhurskaudessa mukana. Enkelit on palvelukseen lähetettyjä enkeleitä, toimivat Jumalan tahdon mukaisesti, ei oman tahdon mukaan. Heitä emme voi narrata. Kun menemme kokoukseen, niin joku voi kokea siellä paljon Hengen virtaa, ja saada väkevästi kokea hengen voimaa, toinen taas ei koe mitään, vaikka tahtoo. Koska ei tee parannusta.

Se Jumalan läsnäolo on nimenomaan enkelien läsnäoloa. Sisäisesti meissä on Pyhä Henki. Kaikki pitää siis elämässä asettaa järjestykseen Jeesuksen Majesteettiuuden tähden. Ei sen tähden että on enemmän säteilyä ilmassa ja sädekehä pään päällä. Vaan sen mielipahan mikä synnistä ja turmeluksesta koituu Jumalalle, enkeleille, Jeesukselle, niin sen loppumisen tähden. Tuottakaamme mielihyvää Jumalallemme. Me tarvitsemme tässä ajassa kotiimme Jumalan läsnäoloa, me tarvitsemme Jumalan johdatusta, me tarvitsemme Jumalan läheisyyttä. Me tarvitsemme Jumalan Pyhyyttä tässä ja nyt! Laita pois synti, anna Jumalan läsnäolon tulvia elämääsi, päällesi, ympärillesi. Kaikkialle. Tarvitset sitä. Muuten et selviä puhtaan vanhurskaana tässä ajassa. Sinä tarvitset taivasta varten valkaistut vaatteet. Aseta tänä päivänä elämäsi Jumalan mallin mukaiseen järjestykseen.

Rakas Jeesus, vaikuta että tämä sana minkä sain sydämelleni, voisi olla sinun ikäväsi ja kaipauksesi vetoomus, sille omallesi joka sinua kaipaa, mutta ei saa kokea sinun läheisyyttäsi, koska on jotain mikä estää sinua lähentymästä häntä. Jeesus, tiedän että itselläni on myös aina alueita, missä on parannuksen varaa. Kiitos että avaat ymmärrykseni, tajuamaan tilanteen. Kiitos että saan kääntyä puoleesi ja tahdon siksi valita tehdä sinun tahtosi mukaan. Kiitos siitä mitä olet jo tähän mennessä aikaan saanut, olet niin ihmeellinen. Jeesus, olet rakkaani, sydämestäni sen sanon. Olet ihmeellinen palastajani. Jeesus minä kiitän sinua veren voimasta, jossa saan puhdistua. Minä kiitän ja ylistän sinua Majesteetti, sinä olet kaiken kunnian arvoinen.

Kiitos että olet kirkastanut oman Sanasi itsessäsi ja teet sen myös minussa. Totisesti, amen. Olet arvollinen ja ylistettävä, Herrani. Halleluja! Niin, ymmärräthän että puhuin sen ulos minkä sain puhuttavaksi, en siis noin laajasti mitä odotit. Kun saan tekstin, se on sellaisenaan tarpeeksi hyvä. Jokainen ottaa sen minkä kokee vastaan. Jos haluat voin kirjoittaa miten eletään maailmassa. Mutta siihen en halua panostaa ja siihen ei ole aikaa ja rahkeita. Tämä teksti jonka sain on niin täydellinen. En halua siihen mitään lisätä ja poistaa. Se ei tullut minusta itsestä, vaan minun kauttani. Ja en uskalla sitä muuttaa. Ja niin ei pidä myöskään tehdä.

Kun Paavali kirjoitti, mahtoiko ihmiset arvostella niitä kirjeitä lukiessa Paavalia, vai syventyivätkö he Jumalan ilmoitukseen. Siis pitää ottaa se olennainen vastaan Jumalan Sanana, minkä tuntee hengessä ja itsessä Pyhäksi ja oikeaksi. Saatte haukku kernaasti työttömyyttäni, en sitä salaa. En salaa yövalvomisia. Mitä minussa onkin kummaa ja omituista, se on minun ja Jumalan henkilökohtainen juttu. Ja todella en ole toimeton, vaan erittäin olennaisen paljon seurustelen Herrani kanssa. Ja henkilökohtaisen uskon rakentaminen on tärkeintä maailmassa, sielujen voittamisen ohessa. Minulle ei ole niin tärkeää, olla kuten toiset on, ja toiset odottaa, kuin se mitä Jumala on ja mitä Hän tahtoo ja odottaa.

Kaikki maailmassa on Luojan luomaa. Minä olen Jumalan oma, en itseni oma, kaikki elämässäni on Jumalalta, Hänen siunaamaa. Jos Jumala ajattelisi kuten ihminen, varmaankin Hän ottaisi minut mieluummin tykönsä, kuin antaisi minun olla täällä maailman elättinä. Mutta tosiasiassa, koko maailma on Jumalan. Ihminen ei ota, ellei Jumala anna. Olen laiska muurahainen. No niin, sekin on Jumalan tiedossa. Ja nyt teidän. Minulla on aivan oma elämä, ja oma suhde Jumalaan.

Kukaan ei voi toimittaa sitä asiaa, mihin minut on kutsuttu. Kukaan ihminen ei voi sanoa mikä minun tulee olla, Jumala määrittelee minut aivan eri tavoin kuin joku ihminen tai minä itsekään. Hän tahtoo vain minun tahtoni, aikani ja sydämeni kokonaan itselleen. Se mitä minusta tulee on Hänestä kiinni, ei minusta. Ja en halua todellakaan sekoittaa Jumalan suunnitelmia, en uskaltaisi. Tämä aika on minun ja Jumalan yhteyden aikaa, jolloin Hän tekee minussa sisäisesti valtavia asioita, jotka on pohja jollekin isommalle kokonaisuudelle, jota tulen tekemään Hänen varassaan, sillä olen itsessäni antanut itseni Hänelle.

Mielessäni on nyt seuraava asia. Eli ne ihmiset joita Jumala käyttää ja on myös käyttänyt menneinä aikoina, oman kunniansa kanavana, niin meidän uskovien ei tule sitä Jumalan valintaa aliarvostaa. Meidän ei tulisi katsoa ihmiseen, vaan tekoihin ja sanoihin mitkä tapahtuu Jumalan koroitukseksi ja kunniaksi.

On todella ikävää että monia saarnamiehiä ja naisia arvostellaan ja helveksitaan alimpaan kolkkaan asti. Ihminen taas joka saarnaa maallista hyvinvointia ja varakkuutta on asia erikseen, on siis Jumalan suunnitelmasta mennyt eksyksiin. Jumala ei kuitenkaan armolahjoja ota pois siltäkään. Sillä Jumala ei kutsumustaan kadu.

Mutta olen tutkinut esim. kaikki Ylivainion ja Kathryn Kuhlmanin kirjat, kuunnellut kasetit ja katsonut jonkin videonkin. Tiedättekö muuten, että kun Jumala käyttää ihmistä runsaasti, ihmisen on ensin todella kutistuttava. Todella tultava pieneksi, muutoin on mahdotonta antaa Jumalan täyttää itseään ja ollen siten Jumalan kanava. Ääni erämaassa.

Monet taas arvostelee liiallista Pyhän Hengen toimintaa, Minusta se on erittäin paha asenne. Koska Pyhän Hengen pilkka on ainoa synti, mikä todella ... Kenenkään uskovan ei tyle kritisoida Pyhän Hengen työtä. Pyhä Henki on Jumalan dynaaminen persoona. Jeesus oli täynnä Häntä. Johannes kastaja, Elia, Elisa, Daavid ym.. oli täynnä Häntä. Miedän tulisi täyttyä hänestä. Olla todella janoisia.

Kun aina vaan kritisoimme Pyhän Hengen kanavia, niin eikö silloin Hän murehdu? Minä rakastan Pyhää Henkeä, ilman Häntä minulla ei olisi yhteyttä taivaaseen, ilman Häntä en olisi voinut pelastua, sillä Hän on sydämessäni. Hän on sydämeni sinetöinyt ja otsani ja ranteeni seppelöinyt. Hän on minussa, ja Hän on se Voima joka luo uutta, joka täyttää maan.

Hän on uudestisynnyttävä henki, Hän on Hän, joka vetää ihmisen ristin tykö. Kukaan ei tule Isän tykö Hänen vetämättä itseään ihmistä lähemmäksi. Ihminen ei pelastu omasta aloitteesta vaan Jumalan aloitteesta. Isä on Taivasten valtakunnassa, Hän ei tule sisällisesti minuun asumaan, Hän on siellä valtakuntansa ytimessä. Jeesus on ollut maan päällä, Hän ei tule uudestaan kuin vasta harmagedonin tantereelle. Mutta Jumalan elävä Henki on täällä.

Hän on ainoa Jumalan persoona, joka on kaikkialla. Hän on energia, voima, persoona, joka on sininen ja punainen. Hän on meissä. Voimmme kytkeytyä Hänen kauttansa taivaallisiin. Ilman Pyhää Henkeä emme voi olla yhteydessä Isän tykö. Jeesus (Jeshua) on meidän välimiehemme Jumalan tykö, ja matkalla Isän tykö me
käymme vihmotavana Hänen Verensä alla. Sillä Isän sydämen asuinpaikka on KaikkeinPyhin.

Mitä on KaikkeinPyhin? Se on kaiken alkamisen ja loputtomuuden ja kaiken toimeenlaittajan asemapaikka. Missä on Pyhin. Johon ei mikään klisee tai oma sepustus ylety. Isä on kunnian arvoinen. Minä rakastan Häntä tässä ja nyt. Hän on kaiken alku ja loppu, aikakauden alku ja loppu. Ajan ulkopuolella on iankaikkisuus, totisesti.

Kaikkeen Pyhimpään ei pääse mikään tahrainen, sinne pääsee vain vihmottuna uhri- Karitsan veressä. Ilman sitä toimenpidettä, emme voi päästä kontaktiin Isän kanssa. Jeesus ei tarvinnut maan päällä välimiestä, koska Hän oli itsessään Pyhä! Ainoa totisesti Pyhä Ihminen ja samalla Jumala joka on maan päällä koskaan astunut. Siis Hänessä asui Jumalan Persoona, ja Hänen olemuksensa kautta Hänellä oli kaikki tieto, kaikki rohkeus, kaikki voima, kaikki rakkaus, kaikki mitä Hänessä oli, oli Jumalaa. Sillä Hän oli astia, virheetön astia.

Tänä päivänä Pyhä Henki on sama kuin aina ollut, kuten ihminen on sama ja Jeesus (Jeshua) ja Isä. Voimme todellakin antautua ja uskon todella että hartaan todellisen maailman poissulkevan Jumalan etsinnän ja Hänelle kokonaisvaltaisen antautumisen kautta, voi ihminen saada olla valtaisalla tavalla Jumalan käytössä.

Jumala ei kunniaansa jaa. Ei Pyhä Henkikään. Ensin on paljon riisuttavaa itsellä. Kaikki ihmisessä on todella ojentauduttava Hänen tahtoonsa ja ymmärrykseensä ja Sanaansa. Kun sitten ihminen on antautunut, niin se ei tapahdu heti. Vaan Jumala koettelee oman esineensä ja tekee siitä monella tavalla käyttökelpoisen. Mikäli se on heikko ja pettävä, Hän ei voi tehdä sillä mitään.

Minä olen saanut suuren armon päästä tähän asti. Ja se on valtavaa. Ja minusta tämä Jumalan tie on valtaisan kiinnostavaa. Koska Jumala on rajaton. Ihmisen koskettaessa, Luojaa, koskettaa rajattomuutta. Jumala on kaiken ydin.

Voi niitä jotka pitää paheksuttavana sitä että puhun tänne asiat jotka johdattuu ajatuksiini. Mutta minä en voi siirtää kenellekään sanottavaksi sitä mitä tässä nyt sanon. Jumala etsii kanavia. Ja todella haluan olla Hänen kanava. Olen astia mikä olen. Olen ääni eetterissä. Siis ne jotka katsovat täten ihmiseen, että tuo on nainen, niin ummistavat sydämensä sille sanalle mitä Jumala puhuu.

Tässä ajassa Jumala puhuu seurakunnalle, ihmisille, ei miehille, vaan kaikille, ja joka kuulee Hänen äänensä on velvollinen tuomaan sen esille. Leiviskä vertaukset koskevat jokaista uuden liiton seurakunnan jäsentä.
Jumala ei polje ketään alas. Hänen puimatantereensa on seurakunta ja maailma, ei yksilön sukupuoli, vaan sudet ja lampaat tai vilja ja rikkaruohot..

Onko se Jumalan tahto että katsomme saviastioihin tai kultaisiin astioihin, sen mukaan kuin olemme Jumalan käytössä valmistuneet antautumisen ja nöyryyden tähden, eikö niin että kiinnitämme huomion siihen astian sisältöön. Mitä Hän puhuu ja miten Hänen puheensa on yhteydessä ja tasapainossa hänen henkilökohtaisen elämänsä ja Jumalasuhteensa balanssiin.

Yksikään Jumalan valtakunnan työntekijä, joka tahtoo olla parhaimman arvoisessa palvelutyössä, ei voi ja saata mennä kuin sika kokouksen jälkeen itseään saastuttamaan television tai sopimattoman puheen alaisuuteen. Jumalan Valtakunnan työntekijän on Pyhityttävä. Erottaudettava kokoaikaisesti Hänelle.
Muulla tavalla ei Jumalan kunnia tule ilmi Hänessä.

Nykyään ihminen on valitsija, päättäjä, eliittiä, kirkkokunnissa. Jumala on hyllytettynä, ja Pyhä Henki kielletään teossa ja voimassa. Valitettavasti Jumalan Henki joka on maanpiirit luonut ei ole ihmisten asetelmissa, tai hyllylle asetettavissa. Ei niin. Vaan Hän menee sinne missä on hätä ja vilpitön kaipaus. Hän on suvereeni. Tosi asiassa kirkko on elimenä hyllyllä. Jumala näkee kuin makaroonin läpi kaikki sen tekemät virheet ja pahennukset. Mutta Hän ei puutu siihen.

Hänen hätänsä on sieluista sen tähden niin suuri että Hän menee niihin alimpiin paikkoihin missä Häntä eniten tarvitaan. Herätys ei tule muualta kuin taivaaasta. Se ei tule organisaatiosta. Vaan yhdestä mitättömästä olemattomasta joukosta ja yksilöistä maailman silmin, mutta Jumalaan kaikkeen Pyhyyteen ja Sanaan varustautuneesta armeijasta.

Pitäytyminen Jumalan Sanassa eli kuuliaisuus.Ja jos ei ole kuuliainen, mitä se pidättää? Mitä täysi kuuliaisuus merkitsee Jumalalle?

Kaikki perustuu vapaa ehtoiseen kuuliaisuuteen, kuuliaisuus on Jumalan mieleen. Ihmistä joka on Sanalle kuuliainen, sitä varmasti Jumala siunaa ja paljon rakastaa. Kuuliainen ihminen on sellainen, jolla on erittäin läheinen yhteys Jumalaan. Ja siksi hän voi olla suurenmoisessa käytössä, koska tietää Isän sydämen laadun ja on osana Taivasta - sydämessään. Jumalan mielen mukainen kuuliaisuus ei ole teatteria. Vaan syvälle sisäistynyttä omaksuntaa, siinä elämistä ja sen noudattamista.

Mitä läheisempi on suhde Jumalaan, sitä suurempi on halu miellyttää Isää, pitää Sanasta kiinni ja noudattaa sitä. Kuuliaisuus on nimenomaisesti Pyhityksen mittari. Tahtoa siis noudattaa Jumalan Sanaa, tahtoa elää Sanan mukaisesti, rikkomatta sitä vastaan ja loukkaamatta Jumalan Pyhyyttä. Kunnioittaa siis Häntä. Emmehän ole itsemme omia, vaan Jumalan kuvia. - Siispä - tulisi omistaa itsessämme Jumalan Tahto, Totuus ja Sana.

Ihminen siis ei ole itsensä oma. Ihminen ei kasva vikuraan, Jumalan kasvatusmenetelmällä, ihminen ei silloin kasvata rihmoja sinne tänne, vaan Jumalan istutuksena, kasvaa vahvasti ja varmasti suoraan ylöspäin. Jumala ei tahdo että olemme itsemme orjia, toistemme orjia, oppikuntien orjia. Vaan Jeesuksen opetuslapsia ja seuraajia. Siis kuuliaisuuden lapsia. Eli Sanalle kuuliaisia. Ei muodille, perinteille, ihmisille, medialla, kulttuurille, aatteille, vaan Jumalalle - joka on Isä.Kun Isä ilmoittaa Sanassaan totuuden, sen noudattamatta jättäminenon tottelemattomuuden syntiä. Ja joka on tottelematon, ei ole vielä kasvannut hengellisesti aikuiseksi. Vaan on oikutteleva lapsi.

Se joka luottaa ennemmin teoreettisiin-, teologisiin-, filosofisiin-, ihmisnäkökulma- siltoihin, kuin Pyhän Hengen luotsaamaan Taivaalliseen ulottuvuuteen Raamatun avulla - siltana, ei voi tulla tuntemaan totuutta, ei voi omaksuen noudattaa sitä. Silloin kuuliaisuudesta tulee näytös tai vain pelkkä noudatusyritys, eli sellainen on täydellisen sillan näennäinen jäljitelmä, joka varmasti huojuu tai palaa sekä pettää lopuksi sillä seisovan tai kävelevän. Tahto Kuuliaisuuteen kehittyy, kun tunnemme Isää, tunnemme Jeesusta, eli seurustelemme rukouksessa Isän kanssa ja luemme Sanaa rukoillen ja tahdomme miellyttää Isää sen noudattamisella.

Kaikissa kuuliaisuuden asioissa on kyseessä - tahto. Jos ei sisimmässä sitä käsitä, ei voi ojentautua kuuliaisuuteen. Siten että tutkii Jumalan Sanaa, niin kuuliaisuuden käsite avautuu ymmärrykselle. Usein vain tälläinen, ei t apahdu niin, että otanpa tuosta takin päälle, ja riisun sen. Vaan se on sitä, että teet itse sen takin, eli Jumala antaa työkalut ja materiaalit sekä ohjeet Sanassaan ja rukouksen kautta Pyhässä Hengessä, ja itse ihminen prosessoi ja kaavoittelee, mittailee, tutkii ja vertailee. Saahan sitä kieltäytyäkin siitä, tai vaikka sitä siirtää tuonnemmaksikin. Mutta hyvä on, kun sen hyväksyy ja suostuu Pyhitykseen. Pyhitys on Jumalan mittatilaustyö ihmisessä, jokaiselle yksilöllinen - halukkuutensa mukaan.

Jumalan mittatilaus-asu on tilattava, jolloin Hän toimittaa sen. Tämä asu, on hengellinen, se sulautuu täydellisesti ihmisen sisäiseen olemukseen. Se peittää ja myös suojaa mielen, tahdon, sydämen ja sisimmän. Tämä puku on vanhurskauden asu. Jumalan mittatilaus työ meissä on valkeutta, siinä ei ole tahraa. Se istuu täydellisesti.Se myös on viattomuutta ja Taivaallista perintöä - sisässämme.

Tätä pukua et voi asettaa yllesi, jos päälläsi on likainen vaate. Koska omasi on saastainen ja kelvoton. Ensin on siis riisuuduttava, ennenkuin voit pukeutua Pyhyyden asuun. Vanhurskauden asu on lunta valkeampi, se annetaan vain niille, jotka ovat puhdistautuneet Karitsan Veressä. Mikäli jossain esiintyy kahtalaista kuuliaisuutta - niin se on teeskentelyä. Ainoastaan Jumalan Sanan kuuuliaisuuden tie vie perille Taivaskotiin.

Meidän tulisi olla Kristuksen opetuslapsia, Hänen kaltaisia, kaikilla ominaisuuksillansa. Puhua kuten - Hän, säteillä kuten - Hän, armahtaa kuten - Hän, olla taidollisia kuten - Hän, olla viisaita kuten - Hän, olla auktoriteettisia kuten - Hän, saada kaikki julistetut sanat, sekä ymmärrys ja kehoitus Isältä - Pyhässä Hengessä. Ketä seuraamme - sitä muistutamme, mitä syömme - sitä me olemme. Seuraaminen tuo tuloksena kuuliaisuutta. Kun siis seuraa Jeesusta, muodostuu halu omaksua Hänen tahtonsa - joka on Jumalan Sanassa kirjoitettuna. Mikäli haluaa seurata valtavirtaa maailmassa, omaksuu silloin maailmallisen imagon koko olemukseensa - sisimmästä alkaen.

Uskova joka omaksuu maailman valtavirran imagon, ei ole päässyt tuntemaan Isää todella läheisesti, siten että olisi todella kunnioittava Häntä, ja sen tähden noudattavaHänen tahtoaan - mielellään. Uskovan ei siis tulisi todellakaan olla kahden tienkulkija. On vain ainoastaanYksi Pyhä Valtatie, eikä siinä ole haarautumia sivuille. Ei sillä tiellä ole kääntymisviittoja oikealle tai vasemmalle. Ja se on hyvä! Joka vaeltaa sitä tietä ei eksy. - Amen!