IRC-Galleria

Mitä tämä tarkoittaa ja mitä pitää sisällänsä? Jumalalla on siis kaikki oikeudet sinuun, olet Hänen omistuksessaan, vallanalaisuudessaan ja huolenpidossaan. Silloin ei vihollisella ole mitään oikeuksia sinuun, kun olet antanut kaikki oikeudet elämässäsi Hänelle, olen Hänen omaisuuttansa. Myös kun olet antanut kaikki oikeudet Jumalalle, luovut samalla omista oikeuksista. Eli sinun ei tarvitse ja kuulu enää edustaa itseäsi, puolustaa itseäsi, pelätä ketään ja mitään. Asiasi on Jumalan käsissä, vihollisesi on Hänelle tilivelvolliset.

Tiedän että monikaan ei ole näin tehnyt. ja miksi, siksi että emme luota Jumalaan, emme usko Häneen, tai sitten olemme niin ylpeitä, että haluamme holhota ja olla päteviä itsemme ja muiden edessä konstilla jos toisella. Kun olemme antaneet Jumalalle kaikki oikeudet elämästämme ja itsestämme, emme enää ole itsemme omia. Me siis vartioimme suutamme, mitä puhumme. Jos pidämme sopimuksemme Jumalan kanssa, ja Hän uskollinen ja täyttää silloin oman osuutensa sopimuksesta. Mutta jos rikomme sen syystä tai toisesta, Jumala antaa meidän epäonnistua ja tulla nöyryytetyiksi ihmisten edessä.

Kun olemme antaneet kaikki oikeudet itsestämme Jumalalle, meillä ei ole enää oikeutta edustaa itseämme, tuoda esille omia mielipiteitämme ja elää itsellemme. Olemme silloin vain Hänen orjia tai palvelijoita vapaasta tahdostamme. Jotkut ovat valinneeet olla Jumalan orjia, jotkut taas palvelijoita. Palvelijalla on oma tahto, vapaa määräysvalta itseensä halutessaan, Hänellä ei ole pakkoa. Mutta uskova joka tahtoo - voi tulla Jumalan orjaksi, jota Jumala hallitsee ja määrää. Voi antaa Jumalalle luvan kaikessa määrätä ja ohjata, voi antaa oma tahtonsa Hänelle, ja luopua vapaaehtoisesta vapaudestaan ja nautinnoistaan.

Joillakin uskovilla on sellainen luonne, että he eivät voi ja halua olla itseellisiä palvelijoita, vaan he tahtovat että Jumalalla on konkreettisempi ote ja valta heihin nähden ja näin he tahtovat luovutaa vapauden tämän maailman asioita kohtaan Hänelle, ollakseen Hänessä. Että Hänen elämänsä olisi heidän elämänsä.Tämä asia aukeni minulle tässä ja nyt. Todella mielenkiintoista! Minun elämäni on siis sitä, että olen antanut itseni Jumalan orjaksi, en halua olla vapaa palvelija, joka voi mennä ja tehdä, mitä huvittaa vapaa- aikana, velvollisuuksien jälkeen.

Vaan orjalla ei ole vapaata elämää, hänen elämä on on koko aika kiinnitettyä Isäntäänsä, hänellä ei ole valtaa itseensä, hänellä ei ole omaa vapautta, valinnan varaa ja iltalomia ja viikonloppulomia. Tiedän että useimmat uskovat ovat ja tyytyvät olemaan palvelijoita. Paavali oli Mesiaan tähden Hänen orjansa, ja Hän kirjoitti galatian seurakunnalle, että hän on halveksittu, mutta galatalaiset ovat arvostettuja viisaita tämän maailman silmissä. He siis olivat palvelijoita ja Paavali oli Messiaan orja.

Orjaksi itse asiassa suostuvia ja tahtovia, on todella vähäinen joukko uskovista, koska se merkitsee ehkä sitä että ei koskaan mene naimisiin, ei koskaan perusteta pysyvää kotia, ei koskaan saa asettua paikalle, koko elämä on palvelua, voi että sellaiset ovat lähetystyötekijöitä, evankelistoja jne... Kaikki uskovat eivät ole orjia asemaltaan. Vain harvat ovat. He jotka ovat, he eivät mukaudu maailmaa, he eivät tavoittele omaansa, eivät tämän maailman asioita. He tahtovat olla nöyriä Jumalan palvelijoita koko elämänsä ajan.

Usein palvelijat halveksuvat näitä Messiaan orjia, koska heillä on kuri ja vaatimus, jota he kantaa koko aika sisällä. Palvelija on vapautettu vaatimuksesta ja velvotteista. Mutta palvelijakin voi päättää tulaa orjaksi. Se tapahtuu rakkaudesta Isäntään. Vanhan liiton aikana isännillä oli orjia, mutta riemuvuonna lain mukaan piti päästää orjat vapaaksi. Mutta jos orja ei halunnut sitä, niin hän sai jäädä virkaansa. Se jääminen tapahtui yleensä vain rakkaudesta, sillä ehdolla että isäntä oli hyvä ja jalo.

Minä olen iloiten Messiaan orja - mikä ihana armonosoitus. Kun olen sitä, niin olen yhtä Hänen kanssaan. Hänen elämänsä ja tahtonsa on minun tahtoni. Hänen vaatimuksensa ovat minun omia. Olen Messiaan orja, kuten Hän oli Jumalan orja, kuten Apostoli Paavali oli Messiaan orja. Olen niin riemuissani saadessani olla siihen sovelias. Palvelijana olisin etäisnen, mutta orjana olen Hänessä todella totisesti. Olen Häneen kahlehdittu, olen Hänestä riippuvainen ja Hän pitää minusta kiinni. Ihanaa - Hän pitää minusta kiinni, olen Hänen omansa kokonaan.

Orja tuntee hyvin läheisesti omistajansa, Hän tuoksuu omistajaltaan, Hän ei ota kunniaa itselleen, hän puhuu isäntänsä tahdon sellaisenaan, ja usein siinä on vaatimusta ja terävyyttä, koska hän on asenteeltaan koulutettu sillä metodilla. Tullakseen taipuisaksi isännän tahtoon, täytyy käydä kova koulu läpi, kuuman sulatusuunin kautta käydä läpi, että voi olla taipuisa ja kuuliainen Isännälle. Orja on täydellisesti isännän omaisuutta, hänellä ei ole mitään omaa ja ansaittua. Mutta Taivaallisen isän orja saa kokea valtavaa rakkautta ja osallisuutta Häneen olemalla Hänelle kuuliainen - se on Hänen palkkansa..

Orjat pääsee kaikkein Pyhimpään. Orjat pääsevät petaamaan isäntien vuoteet, levittämään isäntien eteen matot, heidän astuakseen, he pääsevät heidän keittiöihinsä touhuskelemaan. Palvelijat ei koskaan pääse niin lähelle, he eivät koskaan tiedä minkä väriset lakanat on isännän vuoteessa, mistä ruokamerkistä isäntä pitää, mikä on isännän mieleisin siivousaine. He pääsevät ja saavat tulla isännän koko taloon ja koluta kaikki paikat siivotessaan ja järjestellessään.
- Antamalla kädet ja jalat Herralle tehdä niiden kautta Hänen valtakuntansa.

- Lopettamalla omat järjen päätelmät, ja omat mielipiteet ja antamalla Jumalan Sanan muokata mielipiteet

- Olemalla sopivan ankara itselle, kurinalaisuuteen ja uhrimielialaan valmistautuminen : asketismi taas ei ole Jumalan näkökulma . Ankaruuteen kuuluu se, että näemme omat virheemme suurempina virheinä kuin muiden virheet.

- Näkemällä kaikki Taivasten valtakunnan näkökulmasta

- Janoamalla Taivasten Valtakuntaa kaikessa. Mitä tämä uusi bussilippu, voi tehdä "taivasten valtakunnan hyväksi"

- Jumala on antanut meille kaikille jotakin, lahjoja tai muuta. Jumala pyytää meitä tekemään niillä jotain.

- Aamuvartio, Herran edessä odottaminen, "mitä tänään". Sanan lukeminen yhä enemmän attitudilla: "Anna Herra mulla sana täksi päiväksi"

- Yhteys - Yhteys tarkoittaa sitä että menemme toisten luo, jotka ovat rakentamassa Jumalan valtakuntaa. Yhteys on sitä, että meidän kekoon kantamisemme tulee osaksi isoa kekoa. Jos vain yksin yritämme, rakennamme pientä kekoa vai itsellemme. Ja se ei ole osa isoa kekoa.

- Lyhyet tilivälit. Synnin kanssa pitää olla valmis katkaisemaan kaikki kädet jalat ja sormet jotka viettelevät.

- Jeesus sanoo: Menkää ja tehkää... Siis meidän täytyy mennä ja tehdä!

- Mitä mennä ja tehdä? Ei sitä mihin on mieli ja mitä haluamme tehdä, vaan sitä mihin on kutsu? Mihin on kutsu? Se on jokaisen uskovan elämän syvin quest, haaste ja tutkimusmatka. Etsiä mikä on Jumalan tahto. Se on henkilökohtaisen Jumalasuhteen syvin uoma, jota seuraamalla pääsee lähemmäksi Herran tuntemusta, lähemmäksi omaa identiteettiä, Jumalan hyvää tahtoa, Hänen luomistekoaa, riippuvuutta Hänestä. Ja se kaikki toteuttaa ihmisen suurimmat ja syvimmät tarpeet ja kaipuut. Mitään ei voi olla niin suurta, kuin tietää: "Herra. Tässä olen. Ja olen niin iloinen, että tiedän olevani JUURI OIKEALLA PAIKALLA. SINUN TARKOITTAMASSA PAIKASSA. Vaikka aikaa on kulunut, vaikka minua rasittaa nämä päivittäiset ongelmalliset pikku yksityiskohdat joihin menee niin kallista 'sinun aikaasi minussa'. Siltikin. Olen siinä mihin olet minut kutsunut"

- Onni on sitä, että on luopunut onnesta. Siitä onnesta mitä tämän maailman media tarjoaa. Onni on se, että minä tiedän astuvani kerran Jumalan valtakuntaan. Ja Jeesuksessa on kaikki se mitä minä tarvitsen. Sillä se mitä minä voisin tarvita täällä, katoaa. Mutta se mitä Jeesus on ja minkä Jeesus omistaa, se pysyy iäti.

- Pitää janota Taivasten valtakuntaa, Jeesusta. Itse olen siinä onnellisessa asemassa, etten enää kaipaa maailmasta yhtään mitään. Mä olen saanut maistaa jotain taivaasta, niin fundamentaalisesti, että kaikki mitä täällä vois saada, on yksinkertaisesti halpaa. Ääretöntä roskaa. Turhaa. Osin välttämätöntä mutta siinäkin välttämättömyydessä liki turhuutta.

- Mitä pitää tehdä? Pitää tehdä se minkä Herra kehottaa. Ei niin kuin minä, että vuosien perästä, vaan niinkuin moni tuttavani. HETI! Kun toteuttaa ensimmäisen kehotuksen, pääsee nopeasti seuraavaan. Ja siinä samassa kasvaa Jeesuksen ystäväksi. Sillä hän puhuu ystävilleen mitä on tekemässä ja kuinka toimimassa ja minne suuntaamassa ja missä on vihollinen.

Opillisuudesta kehotan pysymään niin kaukana kuin mahdollista. Opilliset keskustelut eivät vie ketään taivasten valtakuntaan. Kaikki olemme hieman vinksallaan jos Jumalan näkökannasta katsotaan, kuka enemmän ja kuka vähemmän. Terve oppi on ylösnoussut lihaan tullut, syntien tähden kuollut Jeesus Kristus joka Kuninkaana halliten kutsuu omakseen ja omiaan tekemään töitä hänen valtakuntansa eteen, että saisimme osallisena iloita taivaassa kättemme teoista. Armosta toki perille päässeinä, mutta että meillä olisi kolmen viisaan itämaan tietäjän tavoin edes jotakin Kuninkaalle tuomisena.

Erityisesti kehotan lukemaan suurien uskovien elämäkertoja, "puoluekantaan katsomatta". Isien ja äitien, ennalta menneiden, jotka osasivat soveltaa Raamatun omaan elämäänsä ja löysivät kutsunsa ja menivät. He saavuttivat suuria, pienessäkin mittakaavassa. Vaikkapa siperialaisena rukoilijamummona, pienessä mittakaavassa, kun elivät kutsunsa, heistä tuli suuria taivasten valtakunnassa. Heidän työnsä ja rakennuksensa pysyy ja tulee vielä kaikkien nähtäville. Herra kuulee uskollisten rukoukset. Vielä vuosienkin perästä.
Vaimoni oli lukinnut tämän kammion oven ulkoapäin pyynnöstäni.

(Kun tuon lauseen luin, niin heti paikalla yhdistin tämän asian siihen, että en jätä itselle mitään valinnanvaraa, vaan annan lähes kaikki rahani Jumalalle, ja en osta enää ruokaa. Eli en jätä pako-ovia itselleni, ruokapöydän ääreen ja lihan voittoon. Vaan syön pakastimeni tyhjäksi ja sitten paastoan lopun aikaa, niin kauan kuin jaksan ja saan.)

Vapisin, koetin nähdä Hänet, ja sitten pelkäsin nähdä, sillä äkkiä käsitin kuolevani, jos Hänet näkisin.

(Kun tuon lauseen luin, sain vision siitä. Näin sisäisin silmin Hänen kasvonsa, ja en voisi luonnollisin aistein Häntä koskaan nähdä Hänen kasvojaan, Hänen kirkkaudessaan. Tuo lause todella pysäytti minut. Luin sitä monta kertaa ja koko aika ikäänkuin näin Hänen kasvonsa etäisesti. En todellisesti, vaan jonkinlaisena ymmärryksenä. Kun Hän katsoisi minuun täynnä Pyhyyttä ja näkisi lävitseni ja kuin Hänellä olisi kirkkauden kaltaiset silmät, en kestäisi minäkään.)

* * * * * * *

http://www.biible.org/profetioita/allen.html

Vaikutti nimittäin siltä, että näin paljon pidemmälle kuin kaukoputkella saattoi nähdä edes kirkkaana, pilvettömänä päivänä, vaikka tuona aamuna sumu heikensi paljon

(Sisäisin silmin taas ikäänkuin näin tai koin äärettömyyden, siis visiona, ymmärrykseen se piirtyi. Katsoin niin pitkälle kuin kykenin luonnollisesti ja aina kun katsoin avautui pidempään ja pidempään näkymää, pikavauhdilla aina avautui eteeni uusi horisontti.)

INDEX - kausi - 2 Keskiviikko 13.09.2006 10:55

HeavenHeart
-INDEX - kausi - 1

HeavenHeart (Pe 15.09-06)
-Tämän ajan epäjumalat (piilossa)
-Pyhitetyn ja Jumalalle erotetun uskovan elämä on Jumala- keskeistä (piilossa)

HeavenHeart (To 14.09-06)
-Jumalan ORJA on antanut Hänelle kaikki oikeudet elämässään
-Miten pääsee omaan kutsuunsa? (henkilökohtainen -piilossa)
-Kirja jota luen. A. A. Allen - JUMALAN ihmeitätekevän VOIMAN HINTA (henkilökohtainen - piilossa)

HeavenHeart (Ke 13.09-06)
-(yksityinen)

HeavenHeart (Ti 12.09-06)
-Jumalan Kirkkaudessa verhoamme itsemme (vain Hän saa Kunnian) TÄRKEÄ !!!!!!!

HeavenHeart (Su 10.09-06)
-Jumalan mielen mukainen paasto (käytännön näkökulmasta käsin) (piilossa toistaiseksi)
-Uskoon tulo prosessini
-Kasvaminen Messiaan täyteyden täyden iän määrään

HeavenHeart (La 09.09-06)
-Rahan himo on orjuutta
-Pyhän Hengellä täyttymis-kokemukseni
-Onko meillä enempään ja parempaan oikeutta kuin Jumalan ainokaisella Pojalla?
-Omalle minälle kuollut ihminen voi olla ainoastaan agapea täynnä

HeavenHeart (Pe 08.09.2006)
-Jumalan tavoittelijan rukous ja hätähuuto
-(yksityinen)

HeavenHeart (To 07.09.2006)
-Jumalan läsnäolon ja kirkkauden tavoittelu
-William ja Catharine Boothin kirja (yksityinen)

HeavenHeart (Ma 04.09.2006)
-Kukaan tai mikään asia ei saa tulla Jumalan ja minun väliini, ainoastaan Messias Jeshua.

HeavenHeart (Su 03.09.2006)
-Kirja jonka luin: Tommy Tenney - Tähtäimessä Jumala

HeavenHeart (La 02.09.2006)
-luet näitä omalla vastuullasi (piilossa)

HeavenHeart (Ke 30.08.2006)
-Jumalan kosketus (miten päästä Hänen lähellensä?)
-Kirja jonka luin: Tommy Tenney - Jumalan näkökulma

HeavenHeart (Ti 29.08.2006)
-Hengellisen luomuksen todellisuus ja hengelliset taivaalliset aarteet
-Kirja jonka luin: Tommy Tenney - Tahdon Sinua Jumala

HeavenHeart (Su 27.08.2006)
-PALVONNASTA KIRKKAUTEEN: http://groups.msn.com/IsraelinMessias/general.msnw?action=get_message&mview=0&ID_Message=468&LastModified=4675578246230143222
-Irti epäuskon olosuhteiden selleistä

[Ei aihetta]Keskiviikko 13.09.2006 08:03

Jumala teki taas ihmeen minussa. Erik Foramission oli kirjoittanut minulle jokunen päivä sitten että kun Jumala käskee, niin pitää toimia HETI. Ja tänä yönä tuo Sims2 tuli mieleeni. Ja heti syntyi päätös se lähettää sille Baron66 - tytölle. Se oli jo keväällä mielessä. Nyt paketoin ne kaikki ja en edes empinyt. Minulle siitä oli tullut jo epäjumala ja kiusa. Nyt pääsin siitä eroon. Siinä on kaikki pelilevyni. Lisäjuttuja en laita, ne heitän roskiin. Nyt vain kun tämä henkilö antaisi osoitteensa ja laitan sen perjantaina postiin ja sen jälkeen olen huh- huojentunut. Ihanaa nyt siitä pääsen. Olihan se kiva, mutta se tuli minulle synniksi. Ja en siis empinyt, vaan tuo Ericin kirjoittama lause tuli heti mieleeni kun sitä harkitsin, ja se oli helppo ratkaista. Tuo peli häiritsi minun mieltäni, se sitoi minua, nyt siitä pääsen vapaaksi. Se on ainakin parinsadan euron arvoinen kokonaisuus alkuarvoltaan. Se on lahja Jumalalta sille tytölle minun kauttani, ja varmasti myös unelmien täyttymys. En vain tiedä minkä tehoinen kone heillä on. Mutta se on heidän probleemansa.

Nyt taas tämä asia sekoittaa päätäni, se kun on minulla vielä se kiusaa minua. Haluaisi että se olisi jo toimitettu. Sama oli akvaarion kanssa, kun se oli jo sydämessä luovutettu, sen pitäminen täällä oli kestämätöntä piinaa, se vainosi minua ja oli riesa. Nyt on taas sama juttu. Olen sydämessäni jo siitä luopunut ja se että kun on täällä, se piinaa. No perjantaina se lähtee, ellei Kela laita rahoja tilille jo huomenna, jota en oikein usko. Eli ylihuomenna se on hoidettu. Sitten hermoilen mitä siihen osoitekorttiin laittaisin, kun en halua paljastua. Ja mietin mitä se Baron ajattelee, kun sellainen tulee yhtäkkiä. Totuus on että en ajatella sitä jälkeenpäin, en halua mitään hyvitystä. Minua ei kiinnosta sitä akvaariota enää kysellä ja siitä kuvia tms.. (hyvä että ei ole siitä kertonut mitään) näkemään, kuten muustakaan luopumastani en ole kiinnostunut tietämään. En halua tietää edes. Ihmisten pitää kiittää siitä Jumalaa ei minua, koska Jumala on vaikuttaja ja kehoittaja, ei se ole minun aikaansaannos, minä vain tottelen. Olen Herralta saanut, ja annan takaisin kun Hän käskee.

Tein tämän yhtä spontaanisesti kuin alkuvuonna lähetin Johnille sen kirjeen. Valitettavasti siitä ei tullut mitään. Hänellä oli mahdollisuus, mutta se meni ohi. Hän jäi paikalle, minä jatkan matkaa. Minä odotin paikallani, mutta en voinut enää odottaa, nyt menen eteenpäin Jumalan johdatuksessa. Surku että muut ei etene. Olin todella kärsivällinen. Onneksi Herra laittoi tuon Ericin foorumille ja samaan aikaan aloin lukea noita kirjoja. Kaikki yhdessä vaikutti että pääsin eteenpäin jatkamaan matkaa. Olin todella pitkään jumissa, vain odotin häntä. Nyt siis olen jo hänestä irti lopulllisesti. Arvostan häntä todella paljon, ja olen suunnattoman kiitollinen hänestä Jumalalle ja hänelle itsellensäkin. Mutta en voinut enää odottaa, minun tehtäväni on Jumalan tehtävä. Jumala on luvannut minulle aviopuolison ja me kumpikin palvelemme Jumalaa yhdessä, ja elämme Jumalan valtakuntaa rakentaen, emme tätä aikaa ja tälle ajalle perusta. Se varmasti tapahtuu, mutta milloin? Jumala kuljettaa minua nyt vauhdilla eteenpäin. Olen kokenut nyt kerralla tapahtuneen paljon asioita.

Laitoin yhden toisenkin epäjumalan roskikseen. Ja ne kolme cd:tä rikoin ja laitoin roskikseen ja kaikki simssit pyyhin koneelta pois. Totta oli tuo mitä Eric kirjoitti että kun tekee ensimmäisen kuuliaisuuden teon, niin pääsee nopeasti seuraavaan. En tunne mitään ihmeellistä. Olin kuin ohjelmoitu toimimaan niin tänä yönä. Aivan ihmeellistä. Näin kauhean hirvittävää unta eilen. Nyt on katkottu tämä alue. Ja on helppoa varmaan tästä eteenpäin. On minulla muitakin pelejä, mutta ei ne tällä hetkellä ole epäjumalia minulle. Jos pelaan jotakin jossa on hahmoja, niin ne hahmot on epäjumalia. Minulle ne on. Ehkä jollekin toiselle ne ei ole. Varmaan ne muutkin voin vielä hajoittaa, mutta eiköhän tämä nyt riitä, tiedän että voin tehdä senkin. Mutta tämä pahin alue on nyt karsittu pois. En ole pelaillut kuin aivan satunnaisesti, mutta sekin on jo liikaa, ja niiden omistaminen ja tiedostaminen on jo liikaa. Nyt ne on pois!

Tiedostan että tämä ei pääty tähän. Vielä jumala karsii lisää asioita, kunnes kaikki on Häntä tyydyttävää asunnossani ja elämässäni. Ja Hän vaikuttaa että pidän puhtaampana kotia. Eilen sain erään muistuksen siitäkin ja tottelin heti. Järjestin parveketta myöskin eilen. Kun olen tehnyt kaiken, niin sitten varmasti Jumala tekee ihmeitä, ja vierailee kotonani. Joskus vuosia sitten joku profetoi että Hän tulee öisin vierailuille. Ihmettelin sitä. Mutta eiköhän se vielä ole mahdollista, kun kaikki on tiptop. Olen vuorokauden ajan kuunnellut Rakkauden Kuninkaan lauluja. (Laulan halleluja, Pyhä, Pyhä, Kaikkivaltias, Sodan jälkeen, Sinä olet arvollinen, Ylistäkää Herraa) Oikein remonttilauluja! Pistävät koko sielun ja mielen uuteen uskoon. Mutta jo minulle sims oli epäjumala voiko, se olla jollekin muulle, onko sittenkään hyvä sitä pakettia lähettää? Jos sittenkin kysyn Baronilta, mitä mieltä hän on. En minä roskiin sitä sentään laita. No kysyn sitä, että en tekisi mitään syntiä siinä.

Tilasin jotexista kaksi viikkoa sitten ne valkoiset tekoturkispeitot, että saisin ne olohuoneen lattialle matoiksi. Nyt ne on postissa. Voisin ne hakea. Mutta kuitenkin haluan valita herran tahdon. En voi hakea niitä, jos Jumala ei sitä tahdo. Niin odotan vain ja annan ajan kulua, ja katson mitä mieltä Hän on, Hän vaikuttaa minussa. Voi ne hakea ja ei se ole synti. Se on tottelemttomuus. Mutta jos en tee kuten minä haluan, silloin minä en rakkauden tähden halua niin toimia. Jumala on tarttunut elämääni, ja hallitsee minua. Haluan niin ja se on hyvä asia. Pelottaa hieman se asia että kun olen työtön, niin mitä Jumala sanoo siihen vielä. Ehkä Hän tulee siihenkin vielä puuttumaan. Mutta en voi sitä vielä ajatella, se pelottaa niin paljon. Jos käy niin että en saa enää nostaa rahaa, niin mites sitten suuni laitan? Täytyy jättää se asia hautumaan. Maallisiin kokopäivä- töihin en vielä kykene ja en jaksa käydä kaukana kotoa. Minä olen niin elänyt suojaisessa pesässä, että en kestäisi kovaa mailmaa - minä hajoaisin ihan totaalisesti.
Taivas on palvontaa ja musiikkia täynnä, linnut ja koko luonto ylistää Häntä, Iankaikkista Isää Jumalaa. Palvonta on Jumalan elementti. On todella siunattua saada tässä ajassa verhoutua Hänen suloiseen ilmapiiriinsä, mikä välittyy musiikissa, ja myös kohottaa oman mielen ja sydämen Jumalan tykö. Palvonta ja ylistys musiikki on profetaalista tuoksua täynnä, täynnä tulevan maailman ajan lupausta ja aromia. Siitä mitä on Jumalan Valtakunnassa oleva. Isän Jumalan kirkkauden ja Pyhyyden ylistystä. Voimme sukeltaa Jumalan läsnäoloon, ja kokea esimakua siitä mitä se on Iankaikkisuudessa.

Voimme verhoutua siihen, ja tulla vedettyä Jumalan läheisyyteen sen kohottamana. Olen kerran yhden paaston aikana vaipunut musiikin kuuntelun aikana horrokseen, ja kuullut aivan miljoona ulotteisen kaukaisen äänen. Olin jossakin paikassa, jossa oli niin valtava tila, ääretön tila, ja kuulin aivan valtavan äärettömän väenjoukon kovaäänisen ylistyksen ja (suosionosoituksen) taputuksen. En nähnyt mitään, en kirjaimellisesti ollut missään. Se aika oli muutenkin hyvin erikoista. En halua koskaa lähteä Jumalan läsnäolosta pois, haluan olla koko aika Hänessä.

En halua koskaan menettää Jumalan läheisyyttä. Tahdon koko aika olla Häneen verhottuna. Haluan olla Hänessä ja Häntä täynnä. Haluan välittää Häntä kaikkialle, sanoillani ja sanoitta. En häpeä Jeesusta Messiastani, olen sanomattoman ylpeä Hänestä, olen sanomattoman kiitollinen Hänelle. Haluan aina tuoda Häntä esille, todistaa Hänestä, korostaa Häntä. Omalla elämälläni ja olemisellani. Rakastan Messiasta Jeesusta Kuningastani - ylitse kaiken. Hän on Minun ihana oma lunastajani ja sieluni rakastaja.

Olen aivan riippuvainen musiikista, minun pitää lähes koko ajan kuunnella palvonta- lauluja, että pysyn sellaisessa valmius ja viritystilassa Jumalaan nähden. En voisi varmaan elää ilman palvonta ja ylistys lauluja. Jos joutuisin jonnekin, minun pitäisi lienee hankkia mp3 - soitin. Musiikkia kuunnellessa olen sellaisessa omassa ilmapiirissä, se on kuin olisi jatkuva Jumalan ilmapiirin viritys läsnä. Hengelliset asiat ja musiikit on todella siunaavia. Ne antaa sellaisen rauhan ja suojan omien ajatuksien ympärille, että ne pysyy Jumalan mielen mukaisuudessa ja kurissa.

Minusta tuntuu koko aika että Herra on läsnä sillä tavalla että teen mitä teen, olen koko aika tarkkailtavana. Koko aika joudun olemaan varovainen. Joskus olen todella pahasti murehduttanut Hänet. Mutta Hän on aina antanut anteeksi. Hän on niin ihana. Kumpa minä voisin olla tekemättä virheitä. En tiedä... Mutta en ole yksin, Hän on läsnä. Jatkuvasti. Hän seuraa minua, koen että kaikki ajatukseni, sanani ja kaikki on Hänen edessänsä. Ja Hän on hiljaa ja vaiti. Ei tämä elämä itsessäni ole helppoa, ei vaeltaminen uskossa ole helppoa, se on jatkuvaa itsetutkiskelua, että tiedostaisin mikä on Herran mielen mukaista ja mikä on kapinaa.

Kun kirjoitan näitä hengellisiä kirjoituksiani, todella usein koen että välitän Hänen sanojansa. Hän on läsnä ollut tänäänkin tämän kirjoitelmani aikana, ja ohjannut minua ja ajatuksiani. Hän seuraa mitä teen, ja Hän vahvistaa hyväksyntänsä, läsnäolollansa. Voi - se mitä ... niin... se on niin arvollista ja olen niin pieni. Minä olen arvoton itsessäni ja itselleni - Hän on Arvollinen ja Hänessä kaikki on arvollista! Minä en saa kunniaa, minä en saa näitä sanoja eloon, minä en niitä inspiroi, ne tulee Häneltä. Jumala saa kaiken - Hän saa kaiken. Hän saa Kaiken Kunnian! - Kunnia Hänelle!


-Tiedostatko sinä Jeesuksen läsnäolon elämässäsi koko aika?
-Koetko että sinun ajatuksesi ja motiivisi ja kaikki salatuimmat asiat sinusta tunnetaan ja tulkitaan?
-Koetko että sinun elämäsi ei ole omaasi, vaan SINUA HALLITSEE JUMALA, HÄN ON TARTTUNUT ELÄMÄÄSI?
-Onko sinulla herkkä omatunto, hyvin herkkä?
-Koetko sinä hengessä koskaan Jumalan vetoa, Jumalan sydämen tunteita, Jumalan vaikuttamaa jotakin tuntemusta?


Kun toisinaan palvon kotona, niin minun on pukeuduttava niin että vartaloni on peitetty, nilkkoihin asti (käsivarret saa jäädä paljaaksi). Jotenkin koen että Jumalan läsnäolo on väkevämpi kun olen soveliaammin pukeutunut Hänen läsnäolossaan. Hänen eteensä täytyy tulla säädyllisesti, niin että ruumis on verhottu. Kun astun Hänen eteensä lyhyessä mekossa palvomaan ja ylistämään Häntä, niin se vaivaa, on pakko laittaa pitkä päälle. Sitten kun sen teen, olen Hänen arvollisuutensa mukaan vaatettu, ja olen peittänyt häveliäisyyteni ja alastomuuteni.

Taivaassa kaikilla pyhillä on pitkät valkoiset vaatteet. Se on ainoa vaate joka on säädyllinen vaate Jumalan kirkkaudessa ja Pyhyydessä. Amen! Jos haluan täällä palvon Jumalaa, niin täytän Hänen tahtonsa ja peitän kehoni täten palvonnassa ja ylistyksessä (väri on samantekevää). Jos minä haluan elää koko elämäni täydessä Jumalan läsnäolon ilmapiirissä, minä kuljen säädyllisesti missä olenkin. Jos elän Hänessä, niin peitän jalkani pitkällä hameelle, se on Jumalan tahto. Jumalan läsnäolo edellyttää että peitämme ja verhoamme ruumiimme. (koen tässä kirjoittaessa Jumalan olevan tämän takana, Hänen voimansa on tässä näin)

Jos minä haluan palvella Jumalaa, jos haluan edustaa Häntä, jos haluan saarnata, todistaa, elää Hänelle, täytän Hänen pukeutumisnorminsa. Lopun aikoina Jumalan kirkkaus ja läsnäolo tulee tässä maassa yhä konkreettisemmaksi, ja se edellyttää sitä että Hänen palvelijansa ovat säädyllisesti ja Hänen arvoisesti edustamassa Häntä, julistamassa Hänen sanomaansa. Tulee olla sisäisesti Karitsan Veressä pestynä ja Pyhitettynä ja eroitettuna Hänelle ja ollen Jumalan edessä verhoiltuna Hänelle arvollisella tavalla. Mikäli tahdon Jumalan kutsua elämääni ja Hänen yliluonnollisen läsnäolonsa olevan minun elämässäni, minun tulee olla Hänen edessänsä, Hänen arvollisuutensa mukaisella tavalla.

Isän Valtaistuimen ympärillä Kerubit peittävät kehonsa siivillänsä. Jumala on niin Pyhä, että kaikki liha ja kaikki kehollinen alastomuus on verhottava Hänen läsnäolossaan. Joka haluaa todella olla Hänen kirkkautensa kanava, toteuttaa tämän asian. Mitä lähemmäksi Jumalaa ja Hänen Pyhyyttänsä astumme, sen kuuliaisimpia meidän tulee olla. Jumalan edessä emme edusta itseämme, omaa olemustamme, vaan me annamme Hänelle kaiken Kunnian ja palvomme Häntä. Jumala sitoutuu niihin palvelijoihinsa, jotka sitoutuvat Hänen tahtoonsa ja täyttävät Hänen tahtonsa.

Jumalan tahto on että joka ikinen laulaja, jokaikinen naisjulistaja, joka haluaa olla otollinen Jumalan palvelija, kaikessa merkityksessä, tulee pukeutua hameeseen, joka peittää jalat nilkkoihin asti. Jumalan Kunnia on niin suuri, että kukaan ihminen ei saa Hänen edessänsä korostaa omaa lihaansa ja sukupuolisuuttansa ja varastaa Häneltä kunniaa. Jumala ei jaa Kunniaansa ihmisten kanssa. Jumala ei laskeudu luoksemme Kirkkaudessaan ja Kunniassaan silloin, jos me emme ole arvolliset Hänen edessänsä.

Kathryn Kuhlman pukeutui pitkiin (yleensä valkoisiin) leninkeihin kokouksissa aina, Jumala oli uskollinen ja paransi Hänen palvelustyönsä kautta paljon ihmisiä. Jokainen Hänen kuoronsa jäsen oli pukeutunut säädyllisesti ja Jumala toimi suuresti hänen työnsä kautta. Kathryn Kuhlman oli eräs Jumalan palvelijatar, jonka Jumala suhdetta ja herkkyyttä Pyhälle Hengelle ihailen ja arvostan suuresti.

Haluanko olla yhteydessä Valtaistuinsaliin? Jos haluan olen sen koko ajan Jumalan Pyhyyden ja Kunnian tähden verhottuna, kun vietän aikaa Hänen edessänsä. Jumalan läsnäolo on maailmassa, Hänen Henkensä ja enkelinsä on täällä. Hän halajaa katsoa meitä, mutta meidän tulee antaa itsemme Hänelle ja uhrata ylistysuhrimme Hänelle arvollisesti. Hänelle ei kelpaa kelvoton uhri. Kun Hän luo katseensa meihin, kirkkautensa kasvot, se mitä tapahtuu on arvoitus. Joka kelvottomasti on Hänen edessänsä silloin, mitä sille tapahtuukaan?

Seuraava jae tuli mieleeni; "ettei mikään liha kerskaisi Jumalan edessä". Jumala on Pyhä, ja uskova voi olla pyhitetty ja eroitettu Hänelle. Pyhä ei kerskaa lihastaan, ei itsestään - vaan Jumalasta. Pyhän ihmisen elämässä on Jumalan läsnäoloa yllä. Jos Jumalan edessä ihminen kerskaa itsestään ja lihastaan, ihminen häpäisee itsensä ja Jumalan Kunnian. Monet uskovat eivät tule ajatelleeksi sitä kun menevät kokoukseen, heidän pitäisi todella mennä kohtaamaan sinne Jumalaa, eikä häpäisemään Hänen kunniaansa sinne.

Hengellisessä kokouksessa, meidän kehomme ei tulisi olla huomion keskipiste, sen ei tulisi kiinnittää yleisön huomiota itseensä. Sen ei tulisi kenenkään julistajan ja laulajan pääasia, eikä asia, joka on Jumalan ja ihmisen välissä, häiritsevänä ja tiedostavana asiana. Kokoukseen menemme Jumalan läsnäoloon, Hänen eteensä, Hänen Pyhyteensä. Hänen Valtaistuimensa edessä, kukaan ei ota Kunniaa itsellensä. Jos pukeudut viettelevästi ja kevytmielisesti kokouksissa, olet siis häpäissyt Herran Kunnian. Sinun ruumiisi on Pyhän Hengen temppeli, ja se edellyttää että sinun ja minun ja jokaisen Pyhitetyn tulisi elää joka hetki kunniallisesti, kiinnittämättä kevytmielisellä pukeutumisella keneenkään huomiota.

Mikäli haluat täyttää Herran tahdon noudata tätä asiaa. Kun sitoudut Hänen tahtoonsa, vaikka lihasi ei sitä haluakaan ja pidä siitä, niin teet oikein tekemällä näin. Ole siis alamainen ja nöyrä Herran edessä. Ennen tätä moraalitonta aikakautta, oli syntiä seurakunnassa keskata vaatteilla ja koruilla. Nyt se on hyväksyttyä ihmisten mielestä. Se on paholaisen valhe, ja ihmiset ovat muuttuneet lihallisiksi ja Jumalan pelko on hävinnyt. Totuus on sen sijaan pimitetty, mutta nyt on aika paljastaa Jumalan näkökulma. Tulkoon Jumalan pelko ja Kunnioitus takaisin seurakuntiemme ylle ja jokaisen ylle, joka tahtoo olla pyhä ja koroittaa Jumalaa.
Olen ollut sellaisessa paastossa, jossa olen juonut vain rasvatonta maitoa. Olen pitänyt sellaisen paaston, jossa olen syönyt vain kaksi kananmunaa illassa, ja lisäksi juonut erittäin laihaa teetä. Olen pitänyt sellaisen paaston jolloin olen syönyt vain kaksi karjalanpiirakkaa päivässä, ja erittäin laihaa teetä. Olen pitänyt sellaisia paastoja, joilloin olen juonut erittäin laihaa teetä, kahvia ja light-mehuja, enkä syönyt mitään sen lisäksi. Kaikki nämä paastot ovat ollleet väh. 2 viikon mittaisia. Ja sokeria en ole käyttänyt. Teen tai maidon sekaan olen laittanut lorauksen maitoa, koska sen jälkeen juoma on ollut kuin jugurttia. Ilman maitoa se olisi liian karvasta.

Paastoni on aina olleet sellaisia, että en ole halunnut pikapaastoilla, vaan venytellä sitä. Eli jos olisin vain vedellä, en ehkä selviäisi viikkoakaan, mutta teellä ollessa selviän todella pitkään. Pitkä aika suo paljon enemmän asioita, ja tuloksia (hengellisä sekä fyysisiä) kuin lyhyt ja rankka. Mutta etusijalla on aina oltava Jumalan tavoittelu. Hengellisessä paastossa, on todella asioita, joita tulisi ottaa huomiooon. Olen siis joutunut kokemaan yhtä ja toista taistelua ja todellisuutta. Jos on heikko uskova tai herkkä hengellisille asioille, kovin tunteellinen, eikä varustautunut Hengellisesti - en suosittele pelkkää paastoa vain vedellä.

Vaan silloin suosittelen paastoa, jossa ei ole sokeria, mutta maitoa, jossa on hieman hiilihydraatia ja proteiinia. Maito myös estää ketosiinituotannon tulon. Jos olet vedellä, ketosiini tuotanto ilmaantuu neljän päivän päästä, ja se pysyy niin kauan kiusana, kuin olet päässyt elimistön kuonaaineista eroon. Kamalin asia paastossa on ketosiini. Se on kuin olisi rikissä, hengittäisi rikkiä, hikoilisi rikkiä. Se on hirvittävää. Se on kuin olisi kadotuksen liemessä upotettuna.

-- - - -- - -- - -- - -- -- -- -- --- - -- - -- -- -- -- - -- -- --- -- ---- --- --- -- -- -- ---- -- --
Aikaisempaa tekstiäni aiheesta: HeavenHeart
Paastoaminen ja Jumalan itsensä salojen arvoitelmat osat. 1 - 3
-- - - -- - -- - -- - -- -- -- -- --- - -- - -- -- -- -- - -- -- --- -- ---- --- --- -- -- -- ---- -- --

Paastojeni aikana en ole koskaan huuhdellut suoltani, olen sen tyhjentänyt aivan tyhjilleen heti alussa (metalax) ja se on riittänyt hyvin. En ole koskaan pitänyt dieetti tai terveyspaastoja. Vältän sellaisia. Uskon että Jumalan Henki aina säätää, mikä on juuri tuolloinen ote siihen. Hengellinen paasto on aina Jumalan ihme. Siihen en koskaan ajattele ryhtyväni päiväksi, viikoksi tms... se on aina määrittelemättömän pituinen aika. Sen päätös ja pituus on Herran käsissä ja ratkaistavissa. Koska se on Herrasta niin Hän päättää siitä, Hän huolehtii siitä. Itse lakkaan silloin huolehtimasta.

Kaikkiin paastoihini on sisältynyt myös television katselusta pidättäytyminen (ei ole enää minulla olemassakaan), pelien peluusta pidättäytyminem, ihmisten riippuvuuksista irrottautuminen ym... (kaikki vaan menettää ottensa, sielu ei janoa niitä, ei tyydyty niistä) Paastoni on aina olleet kokonaisvaltaisia, joka aluetta koskevia. Todellinen hengellinen paastoaja, ei paastonsa aikana, kiroile, katso televisiota, ei harjoita moraalittomuutta, hekumoi ruuasta jne... Vaan kaikki se on myös ohessa pois laitettua - sen vaikuttaa nimenomaan Jumalan Henki.

Paaston aikana, voi nauttia kauneudesta, puhtaudesta, siisteydestä, ylistää, palvoa, laulaa, lukea Raamattua ym... Mutta ei koskaan tule ihmisten edessä mököttää ja surkutella. Paaston aikana olisi paras olla mahdollisimman vähän tekemisissä ihmisten kanssa. Paaston aikana myös olisi hyvä antaa säästämänssä ruokarahat köyhillle tms... säästöt evankeliumin työhön, avustuksiin tms... tai sitten lyhentää viime kädessä velkoja.

Ihminen kuluttaa ruokiin aivan uskomattomia summia rahaa. Kuinka moni köyhä josssakin maassa saa syödäkseen 50 eurolla? Sillä köyhä suomalainen elää kernaasti kuukauden. Sillä saa tarjouksista 50 kiloa puuroutumatonta riisiä. Ja köyhissä maissa euron valuutta kurssi on aiva toinen, kuinka monta kymmentä kertaa (50) tuon määrällä sillä summalla siellä saakaan silloin? Jos siellä rahan arvo vaikka olisi 10 osa tästä niin sehän tarkoittasi 500 kiloa - eli 500 kiloa riisiä, jonka voisit kuluttaa yhtenä ainoana viikkona yksinäsi täällä suomessa hampurilaisiin ja pihveihin. Voisin kahdella sadalla eurolla ruokkia 2000 perhettä jossakin maassa, eli 2000 (kiloa) päivää yhdelle perheelle å100gr. henkilö, jonka kulutat itse 20 päivässä.

-- - - -- - -- - -- - -- -- -- -- --- - -- - -- -- -- -- - -- -- --- -- ---- --- --- -- -- -- ---- -- --
Aikaisempaa tekstiäni aiheesta: HeavenHeart
Sapatti ja paasto ~ Jumalalle erotettu ja Pyhitetty
-- - - -- - -- - -- - -- -- -- -- --- - -- - -- -- -- -- - -- -- --- -- ---- --- --- -- -- -- ---- -- --

Vaikka vuodessa on vain 365 päivää. Menee jo (ulkolasku) pää, laskuissa sekaisin, mutta olisiko että jopa tuon laskuynnäyksen perusteella 20000 ihmistä voisi sillä saada yhteensä joka päivä 100grammmaa riisiä? Joka tapauksessa erot on huimia. Mitä hyötyä on paastota sitä varten että saisi rahaa kerättyä jonkin käteishankintaan. Mitä siitä on hyötyä? Raamattu käskee että paaston aikana päästämme köyhät majaamme, tykömme, taloihimme - ruokimme ne, vaatetamme ne joilta puuttuu, avustamme köyhiä. Eli se mitä meiltä säästyy, niin annamme sen heille, uhrilahjana Jumalalle. Se on Jumalan tahto!

Tee kuten sinä tahdot että sinulle tehtäisiin. Jos olet köyhä ja joku uskova paaston ihminen tulee tykösi, ja antaa sinulle ruoka-annoksensa, ja saisit samalla kuulla evankeliumin, mitä ajattelisit? Tuo uskova ei söisi, ja vaan antaisi sinulle oman päiväannoksensa, siksi koska rakastaa Jumalaa, ja Jumala vaikuttaa rakkautta sinuun hänen kauttansa. Mitä ajattelisit? Eikö niin, että Jeesus olisi ikäänkuin tullut palvelemaan sinua? Eikö olisi ihana antaa Jumalalle omastaan. Mitä me tänne haalimme turhaan?! On ihanaa vapautua omaisuudesta, velvotteista, taakoista, huolista. Jos on jotain tarpeetonta - on ihanaa se antaa Jumalalle.

Ihan sama mihin kohteeseen se menee. Sinähän annat annat sen Jumalalle, etkä jollekin kohteelle. Jumala johdattaa näitäkin asioita ihanalla tavalla. Jos olet epävarma älä tee mitään (pidä asia jemmassa ja odota johdatusta). Odota varmuutta. Epävarmuus on epäuskoa. Jumalalla on nämäkin asiat käsissä. On ihanaa antaa Jumalalle lahjoja, ne on tuoksuvia ja mieluisia Hänelle. Jos sinusta tuntuu pakolta - älä missään tapauksessa anna!!! Jumalalle uhratun uhrin täytyy nimittäin aina tuoksuta suloiselta, ei kitkerältä. Sen täytyy olla aina annettu kiitoksella, antaumuksella ja ylistyksellä sekä täydellä sydämellä ja antaumuksella.

Myös unesta pidättäytyminen vastaa usemman päivän paastoa. Jos paastoat kolme vuorokautta pelkällä vedellä ja valvot koko sen ajan, olet todella paastonnut vahvasti. Esterin säätämä paasto oli tälläinen. Piti kolme vuorokautta paastota kellon ympäri, ja todennäköisesti silloin tosi monet myös valvoivat sen koko ajan putkeen, koska oli kyseessä todellinen uhka, siis koko kansan eliminointi eli hävitys. Itse vastaavanlaisessa tilanteessa varmasti en voisi myöskään nukkua, vaan valvoisin ellen sitten pyörtyisi.

-- - - -- - -- - -- - -- -- -- -- --- - -- - -- -- -- -- - -- -- --- -- ---- --- --- -- -- -- ---- -- --
Aikaisempaa tekstiäni aiheesta: HeavenHeart
Paastojakeet
-- - - -- - -- - -- - -- -- -- -- --- - -- - -- -- -- -- - -- -- --- -- ---- --- --- -- -- -- ---- -- --

Uskoon tulo prosessiniSunnuntai 10.09.2006 19:46

Kuukautta ennen uskoon tuloa tapahtui niin että eräänä myöhäisiltana nukkumaan mennessäni, alkoi jalkojen kärkiin tulla ihmeellistä voimaa, nautin siitä, se oli todella kummallista. Mutta ei se siihen loppunut. Sitten se alkoi myös sormieni kärjistä tunkeutumaan sisääni, ja siihenkään se ei loppunut. Se nousi ja nousi ja nousi... nilkoista polviin ja reisiin ja vyötäröön ja korkeammalle ja korkeammalle, ja aloin pelätä jo. Ja se ei riittänyt että se oli kaulaani myöten jo vallannut kehoni, vaan se peitti minut päätä myöten. Ja tilanne oli kaamea minusta.

En ollut enää itseni oma. En saanut nukuttua, en saanut ajateltua, en saanut rauhaa, ihan kuin olin jonkun voiman kaappaama. Kun yritin katsoa telkkaria, tuntui kuin demonit tunkeutuisi silmien kautta pääni sisälle, samoin radion kanssa oli, kirjat ja lehdeti mitä katsoin ne aiheutti saman reaktion ja en voinut syödä, kävelin ja kävelin vaan ympäri. Ja olin ihan fyysisesti oudossa tilassa. Ihan kuin sisälläni olisi ollut joku henki tai voima. Olin ihan heikko fyysisesti, mutta se voima ei hellittänyt.

En nukkunut kolmeen päivään, kun tuntui että kuolen siihen. En voinut tehdä mitään muuta kuin huutaa Jumalan puoleen koko sielussani ja olin ihan peloissani ja paniikissa. Kolmen päivän päästä, tämä voima lähti minusta pois ihan hiljaa. Ihan hiljaa. Sen jälkeen tärisin ja vapisin heikkoudesta. En tiennyt mistä oli kyse. Tyynyni alla oli pieni traku (arvokortti), jota luin todella usein ja siihen tarrauduin kiinni sen kolmen päivän aikana ja sen jälkeen.

Koko ikänä en ollut kokenut Jumalan voimaa. Uskoon tultua halusin kokea saman asian uudestaan, mutta en ole saanut sitä. Minä luulin että paholainen olisi tullut ja ottanut ruumiini, ja toisaalta luulin että se joku heittäisi tietoisuuteni pois kehostani, tuntui kuin minun tietoisuutenikin oli kamalassa taistelussa, ja pidin kiinni vaan tässä ja nyt tilanteesta. Tuntui kuin silloin mahdollisesti häviän, jos en pidä itseä tässä ja nyt. En voinut silloin sulkea silmiänikään hetkeksikään, tuntui että silloin joudun jonnekin. Piti kolme vuorokautta olla siis syömättä, nukkumatta, ja silmät auki koko aika.

Olin luvannut antaa elämäni Jumalalle, Jeesukselle, ja sen kuukauden ajan elin hirveässä synnintunnossa. Ihan kamalassa, koko aika se asia kalvasi, ja en tiennyt miten saada oikein varmuus että olen tullut uskoon. Jotenkin en pystynyt sitä vastaanottamaan itsekseni. Ja en voinut siitä puhua kenellekään. Tilani oli sietämätön. Pelkäsin että se sama voima tulisi minuun uudestaan.

Pääsin sitten juhannuskonferenssiin, ja silloin hypin sisäisesti riemuissani, sinne pääsemisen varmistumisesta. En näyttänyt sitä ulospäin. Automatkalla soi radiosta Heimo Enbuskaa, ja kamala olo oli. Ihan itketti, mutta en itkenyt, kiemurtelin vaan auton takapenkillä ja väkisin pidättelin. Sitten siellä kokouksessa myöhään, itkin sen kokouksen ajan. Ja kokouksen lopussa ryntäsin rukoustelttaan ja siellä pelastuin voimakkaasti.

Uskoisin että se rouva joka rukoili synninpäästön minulle ei ollut ikinä kohdannut, eikä ikinä kohtaa niin dramaattista ja täysin epätoivoista ja katuvaa ja punanaamaista ihmistä kuin minä silloin olin. Vapauduin tupakasta samalla. Olin unohtanut tupakat kotia (olin polttanut pari- kolmisen vuotta säännöllisesti). Siellä en muistanut kertaakaan koko juttua. Vasta kun tulin kotiin ne tuli mieleeni ja koklasin polttaa kiusallani, ja sain hirveän kurkkuärsytyksen, yskin ja silmät vuosi. Oli pakko heittää ne pöntöstä alas.
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- -- --- -
Ef 4:12-14. tehdäkseen pyhät valmiiksi palveluksen työhön, Messiaan ruumiin
rakentamiseen, kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan
Pojan tuntemisessa, täyteen miehuuteen, Messiaan täyteyden täyden iän mää-
rään, jotta emme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja kulkeutuvat kaikissa
opintuulissa, ihmisten arpaonnen tavoittelussa, ovelasti houkuteltuina eksytyksen
juoniin
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- -- --- -

Tarkoittaa sitä, että olemme täysin Hänessä, täysin valmistuneita, täysin Hänen mieleensä pukeutuneita, täysin tietoisia Hänen tahdosta. Täysin koeteltuja ja vakaita. Täysin varustautuneita Häneen ja Hänessä. Olemme silloin lakanneet tekemästä omia valintoja, emme puhu omiamme, emme tahdo omiamme. Emme enää puhu tyhjiä, haihattele, ahnehdi, etsi omaamme jne... Vaan olemme yksimielisiä Messiaassa, täysin yksimielisiä Hänessä. Täysin Hänen mielellä varustuneita ja saman mielisiä Hänen kanssa.

Meidän henkilökohtainen päämäärämme on tulla Messiaan kaltaisiksi. Samanlaisiksi kuin Hän on. Ei melkein, vaan ihan. Täysin tunnemme Hänet. Täysin luotamme Häneen. Täysin tietoisia Hänen tahdostaan ja mielestään. Täysin varmoja uskossa Häneen. Emme enää silloin vitsaile, puhu saastaisia asioita, juorua, ole pahansuopia, katkeria, vihaajia, panettelijoita, herjaajia, himokkaita, pröystäilijöitä, hekumoitsijoita jne... Ne kaikki on pois. Kaikki nuo piirteet on lihan mielen piirteitä. Mutta Messiaan täyden iän määrässä, emme enää ole lainkaan lihan mielisiä, vaan kokonaan Hengen mielisiä.

Tämä on tahdon valinta. Mutta ihmistä täytyy kouluttaa, koetella ja kurittaa. Ihminen ei silittämällä tule vahvaksi, lujaksi, koetelluksi uskovaksi, joka kestää kaiken. Jota ei voi sielunvihollinen manipuloida, jota ei voi manipuloida kukaan pukeutuneena valheeseen, teeskennellen. Messiaan Henki tunnistaa henget ja sydänten aivoitukset. Kun ihminen on täysin Hänessä, silloin tämä informaatio kulkee Hänestä ihmisen tietoisuuteen. Ja ihminen valitsee Herran tahdon.

Tuli mieleeni ajatus, kun pohdiskelin niitä näin, niin on paljon uskovia, pitkään uskossa olleita, armoituksilla varustettuja. Herraa rakastavia. Mutta he ovat jääneet paikalle. He eivät ole kasvaneet enää Messiaan tuntemisessa. He eivät ole pohtineet ja tutkineet itseään, Jumalaa, syöneet Sanaa. He mieluummin puhuvat ihmisten kanssa, kuin Jumalan kanssa. He mieluummin prosessoivat inhimillisiä asioita, kuin hengellisiä asioita Jumalan kasvojen edessä omassa kammiossa. He eivät koskaan kasva täyteen Messiaan kypsyyteen ja tuntemiseen.

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- -- --
RAAMATTU 2005: http://www.nettiseurakunta.net/2005
wwBible haku: http://www.wwbible.net/php/biblesearch.php3
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- -- --

(11.09-06 alk...) Nyt muutaman päivän aikana on sellainen Jumalan puhuttelu ollut sisässäni, joka koskee omaa mieltä ja Messiaan mieltä. Oman mielen vaikuttimia ja tahraisuutta. Omassa mielessäkin voimme saarnata, rukoilla ja tehdä hengellisiä asioita. Voimme ottaa kunnian itsellemme tällä tavalla, kun emme ole niin nöyriä Jumalalle, niin että Hän vain ainoastaan vaatisi meitä ja silloin toimisimme. Itse olen huomannut että toimin tällä tavalla. Puhun totuutta, puhun sitä todella oikein ja raikkaasti.

Mutta silti, usein minä valitsen, minä määrään, minä päätän, minä johdan, minä osaan. Ei siinä mitään kamalaa ole sinällänsä, se kuuluu opetuslapseus kouluun. Se on normaalia. Mutta Jumala kuitenkin on alkanut paljastamaan asioita siltäkin alueelta minulle. Voi olla että kestää kauan ennenkuin olen täysin Hänen hallinnassaan. Jos joku asia on mihin koen halua puuttua, niin minun tulisi nöyrtyä, ja pyytää Jumalan Henkeä voitelemaan sanani ja mieleni. Minun ei tulisi siis päteä ja unohtaa Jumalan osuutta, vaan tiedostaa koko ajan Hänet.

Olen päässyt elämässäni nyt ihan alle parin viikon aikana aivan uudelle luokalle Jumalan koulussa. Olen saanut uudet sisäiset visiot, ja olen valmis omaksumaan ne. Se mitä omaksuin aiemmin se tuli koeteltua, ja koska sen kestin, pääsen nyt eteenpäin - kiitos Herralle! Amen! Tämä uudelle tasolle pääseminen on aivan fantastista. Pääsen enemmän Jumalan näkökulmiin sisään, pääsen enemmän tuntemaan Hänen näkökulmastaan käsin mikä minä olen, mitkä on vaikuttimeni ja mitkä on Hänen. Kunnia Jumalalle!

Minä siis tosiaan luulin viime keväänä, että en voisi enää mitätöityä enempää kuin silloin mitätöidyin, olin vaikuttimiltani vilpitön ja täysin puhdas, omatuntoni ei soimannut minua. Toiset huomauttelivat minusta sitä ja tätä, mutta minä olin vilpitön ihan täysin. Luulin että minusta ei voisi enää löytyä mitään moittimista Jumalan puolelta. Mutta Jumala soi minulle sen rajoittuneen näkökulman. Hän ei ollut vielä paljastanut omaa näkökulmalaajuuttaan minulle. Eivät ihmiset minua havahduttaneet, vaan Jumala teki sen ihan tässä lähiaikana ihanasti. Hän tarjosi tilalle oman näkökulmansa.

Jumala siis ei kiellä minua kirjoittamasta omasta aloitteesta, mutta alan tiedostaa sen mikä on Hänen järjestys. Ja toisaalta itse olen välillä ristiriidassa, teenkö vai enkö. Kumpi voittaa, omatahto, vai se että nöyrryn ja en kirjoita. On todella paljon kirjoituksia jotka ei ole turhia sinällänsä, mutta ne ovat väärässä paikassa, väärässä ajassa, väärässä yhteydessä. Ja ne eivät tuo tulosta, niistä on vain se hyöty, että minä omaksun niitä asioita syvemmin sisääni, mitä kirjoitan. Mutta minun tulisi omaksua Jumalan mieli, ei vain tahto, myös mieli. Ei siis tulisi ainoastaan tietää mitä Hän tahtoo, vaan ottaa se Hänen mielensäkin käytäntöön.

Vielä joskus tulevaisuudessa kun tulisi eteenpäin mentyä, niin ei enää ihmisten kirjoituksista hakisi virikkeitä, joista kasaisi kirjoituksia, vaan että Jumala antaisi suoraan omat virikkeensä minuun taivaasta, ja niitä kirjoitan Hänen tahdostaan. Eli virikkeeni ei pitäisi olla maailmasta, vaan Hänen näkökulmastaa, Hänen todellisuudestaan. Toisaalta olen paljon ennen harrastanut näiden virikeiden kautta, niiden kumoamista, tai niiden rikastamista, uusien syvempien merkityksien kaivamista niistä esille. Sekin on todella hyvä asia. Mutta työkaluni on olleet sellaiset kuin on tähän mennessä.

Mitä Jumala varaa tästä eteenpäin, se on mielenkiintoista kokea. Me kuuntelemme ja huomioimme mitä meillä on toisillemme sanottavaa. Me kuuntelemme ja odotamme saarnoja, opetuksia ja Jumalan sanomia, jotka koskettavat ihmistä, maailmaa ja inhimillisiä asioita. Mutta Jumalan tahto olisi, että ihmiset etsisivät ja kuuntelisivat Häntä. Että ihmisillä olisi tuoretta Sanomaa Häneltä ja Hänestä. Että ihmiset eivät hakisi ja tavoittelisi ratkaisuja oman elämänsä ongelmiin, vaan tahtoisivat ottaa JUMALAN PROBLEMATIIKAN tehtäväkseen. Ja Jumalan tahto on että koko maailma pelastuisi.

Tässäkin kirjoituksessa on liikaa (?) astian makua. Aina kun on seassa itseä, siinä on Jumalan kirkkauden teho himmennettyä. Kirjoituksen pitäisi olla aivan täysin kokonaan Hänen ominaisuuttansa täynnä. Jos siinä mitä välitän, on minun mieltäni seassa, minun logiikkaani ja päätelmiäni, se ei ole täysin Jumalan Pyhä Suvereeni puhdas ilmoitus. Ei siinä sanomassa mitään valhetta sinällänsä ole, ei siinä mitään eksytystä ole, se on kyllä totuuden Sanaa. Mutta sen sanoman takana voi on seassa INHIMILLINEN VAIKUTIN. Siinä saattaa olla liikaa inhimillistä ominaisuutta mukana; heikkoutta, väärää syyllisyyttä, pelkoa ja kärsimätöntä intoa tms.

Uskoisin että kukaan ei koskaan tule täysin valmiiksi tässä ajassa. Aina jokaisessa on omanlaisensa luonteen,- ja persoonallisuuden- piirteensä jotka pysyvät olemassa, mutta niitä voi kyllä kouluttaa. Se on väärin että oma luonteemme hallitsee sanomisiamme ja tekemisiämme - kun on Jumalan ilmoituksen välittämisestä kyse. Ihmisessä on myös tunteet, mutta Pyhä Henki voi ihmeellisesti käyttää niitä ja ottaa ne hallintaansa. Kaikkinensa meidän tulisi antautua Jumalalle - Hänen hallintaansa.

Kun Jumala puhuu meidän välityksellämme, meidän sanamme tulisi välittyä Hänen sydämeltään meidän sydämillemme. Hänen puheensa tunkee sisällemme, se ei jää meidän älyymme ja vaikuta sillä tavalla. Hänen sanansa menee sydämeen ja sisimpään, ja saa aikaan kaipauksen ja antautumisen Hänen puoleensa. Eli siis tarkoituksemme on antautua Jumalan kanaviksi ja kuunnella Jumalan sydämen ääntä. Ottaa Hänen tunteensa, ottaa Hänen mielensä ja nöyrän asenteensa vastaan. Tulisi antautua JUMALALLISEN VAIKUTTIMEN alaisuuteen, ja RIISUA INHIMILLINEN VAIKUTIN pois päältä.

Oikeastaan jos haluaa olla todella PYHÄ, ja toimia oikein. Niin ihminen olisi hiljainen ihminen. Luin C. Finneyn kirjaa (ihmeellisiä herätyksiä) viime yönä. Siinä mainittiin eräs kaupunki (?) missä oli todella voimakas herätys. Eräs mies oli tulossa sinne hevoskyydillä. Hän matkalla alkoi kokemaan outoa yliluonnollista tunnetta, ja mitä lähemmäs hän lähestyi kaupunkia, sen enemmän hän koki sitä. Kaikki ihmiset kaupungissa, oli hiljaisia ja varovaisia. Kaupungin yllä oli Jumalan läsnäolo ja ihmiset eli Jumalan pelossa. Kenkään ei uskaltanut höpistä omiaan - vaan kaikkialla rukoiltiin.

Kun Jumalan Pyhyys ja kirkkaus tulee luoksemme, me hiljennymme, m kunnioitamme Häntä. Hän on silloin tervetullut, me emme voi muuta kuin ollla hiljaa. Jos puhumme Jumalan Sanaa, vavisten ja pelolla sen teemme silloin. Koska silloin kun Jumala on kanssamme, niin tehtävä on ylen Pyhä. Jumala on tänä päivänä peittänyt itsensä meiltä. Jos Hän laskisi voimansa keskuuteemme vavisimme Hänen edessänsä. Emme voisi mitään muuta. Olisimme aivan hiljaa, emme sanoisi mitään omiamme, olisimme vain huolissamme sieluista.

Jos me Hänen läsnäolossaan teemme syntiä, me romahdamme, me emme kestäisi. Me emme uskaltaisi tehdä mitään väärää. Me vain palvoisimme ja kunnioittaisimme Häntä. Kaikki show lakkaisi, kaikki lihaa miellyttävä viihde lakkaisi. Nykyajan seurakunnat on täytetty musiikilla. Se on hyvä asia, silloin kun sen tarkoitus on se, että se kohottaa meidät Jumalan läsnäoloon. Mutta kun Hänen läsnäolonsa tulee, sillä ei ole enää merkitystä. Haluammeko Jumalan läsnäolon elämäämme.

Ihminen joka vaeltaa pyhityksen tietä, tulee kohtaamaan Jumalan läsnäolevasti. Se varmasti tapahtuu. Mutta ihmisen tulee muuttua ja valmistautua siihen. Ihminen menee siihen, kuin pilveen. Mooses meni vuorelle kohtaamaan Herraa, ja Hän meni pilveen. Ja Jumalan läsnäolon pilvi sulki Hänet sisäänsä. Voimmeko me mennä Jumalan lähelle, niin että olemme Hänen pilvessä? Kuollut voi mennä sinne - kuollut omalle mielelle, emme omalle identiteetille, vaan mielelle. Kuollut on haluton virkoamaan eloon, se on täysin alistunut, se on menettänyt oman voimansa ja halunsa, se ei enää reagoi.

Halutko olla kuollut omalle itsellesi? Tiedätkö mitä se sisältää, mitä se on? Se on täydellistä haluttomuutta, tavoitella tämän maailman asioita, tavoitella edes kunniaa Jumalan edessä. Se on haluttomuutta, ansaita Jumalan siunauksia ja palkintoja. Se on täydellistä haluttomuutta haalia ja kerätä itselle, rakentaa itsestä jotakin ja kehittää itseä joksikin. Itselle kuollut ihminen haluaa vaan olla Jumalan palvelija, pyyteetön palvelija. Kuollut ihminen haluaa palvoa Häntä - vain palvoa Häntä. Yöllä ja päivällä iankaikkisesti. Jumalan Valtaistuimen ympärillä on kerubeja, ne aina ja iankaikkisesti palvovat Häntä, ylistävät Häntä. Aina ja iankaikkisesti!

Jumalan läsnäolossa, kaikki murtuu, kaikki sulaa, kaikki herpaantuu, kaikki taipuu, kaikki nöyrtyy. Hänen läsnäolossaan on mahdotonta olla mitään. Hänen läsnäolossaan, ei voi muuta kuin langeta Hänen eteensä ja palvoa Häntä. Hänen lähellä jokainen mieli, jokainen kieli ja jokainen polvi notkistuu. Jumalan läsnäolossa ja kirkkaudessa ei ole aikaa. Se omii kaiken, se on kuin sulattava tuli, se on kuin Voima joka pakottaa kaiken allensa. Se on sellainen Pyhyys ja rakkaus, että se hypnotisoi ja lumoaa kaiken lähistöllään. Kuka vain tulee Hänen kasvojensa eteen lankeaa maahan kuin kuolleena. Vain kuollut pääsee Hänen eteensä. Kuka voi kestää Hänen edessänsä?

Taivaallinen Rakas Isä - tee minusta haluton omistamaan ja omimaan mitään, tavoittelemaan mitään omaa. Tee minusta haluton pätemään missään. Tee minusta haluton kiinnittämään huomiota tämän ajan asioihin. Tee Taivaan Isä minusta haluton osallistumaan turhuuden turhuuksiin, ihmismielipiteisin, kiistoihin ja järkeilyyn. Isä vaikuta minussa Pyhän Henkesi kautta voimallisesti tätä haluttomuutta. Haluttomuutta takertua tämän maailman asioihin ja omiin itsekkäisiin haluihin. Rakas Isä, Jeesuksen Messiaan nimessä - anon tätä.

Isä suo että Sinua suuremmassa määrin haluan, että koko olemuksellani kaipaisin Sinua ja ilmestymistäsi enemmän. Isä Sinun läsnäoloasi, Isä Sinun rakkauttasi, Sinun Pyhyyttäsi, Sinun ihmeellisyyttäsi - oi Isäni. Täytä minut sinun pelollasi, Isä Sinun - niin oi Sinun. Murra minua, särje minua, Isä suo kosketuksesi koko minun olevaisuuteeni. Isä toteuta Sinun suunnitelmasi elämässäni, kuluta minut Isä, niin että olisin vain Sinussa, Isä niinkuin vain Jeesus, niinkuin vain Hän oli Sinussa. Amen!