Sä olit mulle kaikki kaikessa,
se katosi hetkes niin pienessä.
Sut oli viety pois mun luota,
ja tätä tehdes kyyneleet vuotaa.
Sä opetit mulle niin paljon,
sä annoit mulle niin paljon,
nyt vain jätit muistot,
kävelen läpi kaikki kaupungin puistot.
Ikuisesti asut mun sydämessä,
mun muistoissa,
silti mua sattuu.
Ja niin pahalta tuntuu,
mut sun on parempi olla,
mun vaan pitää antaa,
varjojen tulla.
Ja mut sisäänsä kietoo,
en haluu sanaa,
en tietoo.
Haluun vaan sut takas.
Haluun sua halata,
mut enää voin vain muistoihin palata