IRC-Galleria

kumarru, minä käsken sinua
käännä kasvosi pois minusta
kasvosi ovat yhdentekevät
kumarru

ihminen nelinkontin
otan hänet kävelylle
tasakäyntiä eteiskäytävässä
olen pettynyt

nyt hän tulee takaperin minua kohti
hunaja pysyy jumissa sukkanauhalla
olen pettynyt, todella pettynyt

kumarru
kasvosi eivät kiinnosta minua

ihminen kumartuneena
hyvässä valossa
näytän mitä voin tehdä
ja alan itkeä

ihminen takeltelee rukouksen
peloissaan koska olen entistä pahempi
hän yrittää kumartua vielä syvempään
kyyneleet valuvat pitkin selkää

kumarru

kumarru, minä käsken sinua
käännä kasvosi pois minusta
kasvosi ovat yhdentekevät
kumarru vielä kerran

kumarru

he sanovat minulle
avaa tämä ovi
uteliaisuudesta tulee huuto
mitä voisi olla sen takana
tämän oven takana
seisoo piano
näppäimet ovat pölyiset
jouset ovat epävireiset
tämän oven takana
hän istuu pianon äärellä
mutta hän ei soita sitä enää
oi, siitä on niin kauan

siellä, pianon luona
kuuntelin häntä
ja hänen alkaessa soittaa
pidätin henkeäni

hän sanoi minulle
pysyn aina kanssasi
mutta vain vaikutti siltä
että hän soitti ainoastaan minulle
minä vuodatin hänen vertaan
raivoni tulessa
lukitsin oven
he kysyivät häntä

siellä, pianon luona
minä kuuntelin häntä
ja hänen alkaessa soittaa
pidätin henkeäni
siellä, pianon luona
seisoin hänen vierellään
vaikutti siltä
että hän soitti ainoastaan minulle

ovi on auki
oi, kuinka he huutavat
kuulen äidin anelevan
isä lyö minua
he vievät hänet pianon luota
eikä kukaan usko minua tässä
että olen kuolemansairas
surusta ja löyhkästä

siellä, pianon luona
kuuntelin häntä
ja hänen alkaessa soittaa
pidätin henkeäni
siellä, pianon luona
hän kuunteli minua
ja alkaessani soittaa
hän pidätti henkeään

Kohtalo hymyili minulle
ja antoi minulle lahjan.
Heitti minut lämpimälle tähdelle,
niin lähelle ihoa, niin kauas silmästä.
Otan kohtaloni omiin käsiini.
Minun haluni on miehitetty.

Makea vesi kuolee
koska se pilaa itsensä suolaan.
Pidän Pikku Prinssin mielessäni.
Kuningas ilman kuningatarta.
Jos nainen erehtyy luokseni
niin maailmankirjat menevät sekaisin.

Mies vasten miestä.
Ihoni kuuluu miehille.
Mies vasten miestä.
Samankaltaiset kuuluvat yhteen.
Mies vasten miestä.
Olen kahden isännän palvelija.
Mies vasten miestä.
Samankaltaiset kuuluvat yhteen.

Olen kaikkien huoneiden kulma,
olen kaikkien puiden varjo.
Lenkkiäkään ei puutu ketjustani,
himon vetäessä takaa.
Muut miehet haukkuvat minua petturiksi,
olen kaikkien isien painajainen.

Mies vasten miestä.
Ihoni kuuluu miehille.
Mies vasten miestä.
Samankaltaiset kuuluvat yhteen.

Mies vasten miestä.
Mutta joinain päivinä sydämeni jäätyy.
Mies vasten miestä.
Kylmien kielten sivaltaessa:

Homo-oh.

En ole kiinnostunut tasapainosta.
Aurinko paistaa kasvoihini
mutta joinain päivinä sydämeni jäätyy,
kylmien kielten sivaltaessa:

Homo-oh.
Mies, homo miehelle.

minä menen kuusimetsään
missä näin hänet viimeksi
mutta ilta heittää vaatteen maan päälle
ja metsän laitojen teiden päälle
ja metsä on niin musta ja tyhjä
voi minua, oi voi
eivätkä linnut laula enää

ilman sinua en voi olla
ilman sinua
ilman sinua olen yksinäinen myös
ilman sinua
ilman sinua lasken tunteja
sinun kanssasi sekunnit seisovat
ne eivät ole sen arvoisia

oksilla ojissa
on nyt hiljaista ja elotonta
ja hengittäminen käy niin vaikeaksi
voi minua, oi voi
eivätkä linnut laula enää

ilman sinua en voi olla
ilman sinua
ilman sinua olen yksinäinen myös
ilman sinua
ilman sinua lasken tunteja
sinun kanssasi sekunnit seisovat
ne eivät ole sen arvoisia

rakkaus on villieläin
se hengittää sinua, etsii sinua
se pesii rikkinäisillä sydämillä
ja lähtee metsästämään kun on suudelmia ja kynttilöitä
se imee tiukasti huuliasi
ja kaivaa tunneleita kylkiisi
se putoaa pehmeästi kuin lumi
ensin siitä tulee kuumaa, sitten kylmää
ja lopussa se satuttaa

rakkaus, rakkaus
kaikki haluavat sinut kesyttää
rakkaus, rakkaus lopussa
ansassa hampaidesi välissä

rakkaus on villieläin
se puree, raapii ja potkii minua
se pitelee minua tiukasti tuhansin käsin
ja raahaa minut rakkauden pesäänsä
se nielee minut kokonaan
se oksentaa minut taas aikojen kuluttua
se putoaa pehmeästi kuin lumi
ensin siitä tulee kuumaa, sitten kylmää
ja lopussa se satuttaa

rakkaus, rakkaus
kaikki haluavat sinut kesyttää
rakkaus, rakkaus lopussa
ansassa hampaidesi välissä

rakkaus on villieläin
putoat sen ansaan
se tuijottaa sinua silmiin
lumoudut kun katseensa kohtaa sinut

pyydän, pyydän, anna minulle myrkkyä

You can, you want and will never forgive
and you condemn his life
you drift in the insanity from
excessive anger, destruction and vengeance,
you were born to hate

My rage does not want to die
my rage does not want to die
my rage will never die heheheeeee

Niemand quält mich so zum Scherz! Wut will nicht sterben!!!

Auf einer Brücke ziemlich hoch
Hält ein Mann die Arme auf
Da steht er nun und zögert noch
Die Menschen strömen gleich zuhauf
Auch ich lass mir das nicht entgehen
Das will ich aus der Nähe sehen
Ich stell mich in die erste Reihe
und schreie

Der Mann will von der Brücke steigen
Die Menschen fangen an zu hassen
Bilden einen dichten Reigen
Und wollen ihn nicht nach unten lassen
So steigt er noch mal nach oben
Und der Mob fängt an zu toben
Sie wollen seine Innereien
Und schreien

Spring
Erlöse mich
Spring
Enttäusch mich nicht
Spring für mich
Spring ins Licht
Spring

Jetzt fängt der Mann zu weinen an
Heimlich schiebt sich eine Wolke
fragt sich Was hab ich getan
vor die Sonne es wird kalt
Ich wollte nur zur Aussicht gehen
die Menschen laufen aus den Reihen
und in den Abendhimmel sehen
Und sie schreien

Spring

Sie schreien
Spring
Erlöse mich
Spring
Enttäusch mich nicht
Spring für mich
Spring ins Licht
Spring

Heimlich schiebt sich eine Wolke
vor die Sonne es wird kalt
Doch tausend Sonnen brennen nur für dich
Ich schleich mich heimlich auf die Brücke
Tret ihm von hinten in den Rücken
Erlöse ihn von dieser Schmach
und schrei ihm nach

Spring

Spring
Erlöse dich
Spring
Enttäusch mich nicht
Spring für mich
Spring
Enttäusch mich nicht



Sillalla, melko korkealla,
mies pitää käsiään avoinna.
Siinä hän seisoo ja epäröi yhä.
Ihmiset alkavat heti parveilla.
Minultakaan ei jää näkemättä.
Haluan nähdä sen läheltä,
menen ensimmäiseen riviin
ja huudan.

Mies haluaisi kiivetä sillalta alas.
Ihmiset vihastuvat.
He muodostavat tiiviin joukon
eivätkä halua päästää miestä alas,
joten hän kiipeää takaisin ylös.
Ja ihmisjoukko alkaa raivota,
he haluavat hänen sisälmyksensä
ja he huutavat:

Hyppää,
pelasta minut.
Hyppää,
älä petä minua.
Hyppää vuokseni.
Hyppää valoon,
hyppää.

Mies alkaa nyt itkeä
(pilvet liikkuvat salaa)
kysyen itseltään mitä olen tehnyt.
(auringon edessä alkaa tulla kylmä)
Halusin vain nähdä näköalan
(ihmiset lähtevät rivistä)
ja katsella ilta-taivaalle.
Ja he huutavat:

Hyppää.

He huutavat:
Hyppää,
pelasta minut.
Hyppää,
älä petä minua.
Hyppää vuokseni.
Hyppää valoon,
hyppää.

Pilvet liikkuvat salaa,
auringon edessä alkaa tulla kylmä,
mutta tuhannet auringot paistavat vain sinulle.
Ryömin sillalle salaa
ja takaapäin potkaisen häntä selkään.
Vapautan hänet tästä häpeästä
ja huudan hänelle:

Hyppää.

Hyppää,
vapauta itsesi.
Hyppää,
älä petä minua.
Hyppää vuokseni.
Hyppää,
älä petä minua.

Olen nyt erilainen, muutitte minua,
mutta yhä olen sitä mieltä
että ihmisiä on liian paljon.
En kestä tätä
kidutuksenne tuskaa.
Sydämenlyönneissänne on huono sointi.

Seis! Pysykää paikoillanne!
Seis! Pysykää paikoillanne!
En kestä, en kestä tätä!
Seis!
Heretkää sykkimästä!

Ettekö näe etten voi hyvin.
Silti ne yhä jatkavat veren pumppamista ja
niiden voimistuessa
ne käyvät joukoittain päälleni.
En kestä niitä.
Yritän estää niitä.
Ohimoissani kaikuu
niiden sydämenlyönnit.

Seis! Pysykää paikoillanne!
Seis! Pysykää paikoillanne!
En kestä, en kestä tätä!
Seis!
Heretkää sykkimästä!

Liikkumatta rinnassaan
kuollut sydän ei ole mikään menetys.
Älkää liikkuko.
Kukaan ei pilaile kustannuksellani.
Päästän auringonpaisteen sydämiinne.

Kukaan ei pilaile kustannuksellani.
Tuon valon sydämiinne.
Päätös ei ole hankala,
menen kotiini ja haen aseeni.

Seis! Pysykää paikoillanne!
Seis! Pysykää paikoillanne!

Kukaan ei pilaile kustannuksellani.
Päästän auringonpaisteen sydämiinne.