IRC-Galleria

Mie oon kai vähän kummallinen ihminen,
jos sanon et miuta harvoin kaduttaa
riippuu tietysti asiasta ja mitenkä voimaakkaasti on kaduttanu

otetaan vaikka tilanne missä mie riitaannun kaverin kanssa
sanon jotain, joka satuttaa sitten kaveria
no totta kai pyydän asiaa anteeks ku tajuan itekki miten tyhmä olin
se vaa et suostuuko toinen ottamaan anteekspyynnön vastaan
ja toiseks mikä miulle on tapahtunu,
et on ruvettu nälvimään asioista
jotka ei TODELLAKAAN kuulu enää hänelle
siinä vaiheessa ei kaduta enää yhtään että sanoin pahasti
ja siinä vaiheessa sanon et painukoon vittuun sitten
sen jälkeen rupeen miettiin aika paljonki asioita,
mitä siinä tyypissä muuttu enne ku mie avasin suuni

tai sit tilanne missä hlön kanssa tehään toisillemme
"karhunpalveluksia"
ja meillä on sopimus, joka liittyy just tähän palveluksien vaihtoon
toinen päättääkin rikkoa sopimuksen oman mielensä mukaan
siinä vaiheessa mie oon ihan hajalla
ja toiseks rupee niin pahasti kaduttaan et suostuin niihin palveluksiin
just semmosta "voi vittu jos en ois tehny sitä enkä tätä"
se katumus ei kuitenkaa oo pitkäkestoista
se tulee välillä kysymyksenä mieleen et "miks?"

Mut yhen asian muistan missä oon katunu ihan hirveesti
muutama vuos takaperin ku pikkuveli oli viel pien
nii mie huusin hälle yhestä asiasta ja pikkuveli rupes itkemään
ku mie pakottamalla pakotin tekemään yhen asian
ilmiriidassa oltiin
no tilanne rauhottu ku mutsi ja isäpuoli tuli väliin
kaiken sen jälkeen ei pahemmin puhuttu mitään
ja mie pyysin sitten pikkulappukirjeellä anteeks häneltä
se tuntu pahalle,
ku veljen kanssa kuitenki pystytään keskustelemaan nykyään
monistaki asioista ja sopimaan jotain juttuja, jotka liittyy esim.
rahaan taikka matkoihin jne.
hirveesti ei veljen kanssa riidellä onneks et tarvis katua mitään