IRC-Galleria

vaikken sua tuntenut, tiesin vain ja hiukkasen tutustuin.

sattuu silti, varsinkin kaikkien sun läheisten puolesta.
kymmenet kysymykset leijuu ilmassa, jääden ilman vastausta.

MIKSI?

toivottavasti nyt viimeistään opin ettei jokupäivä ole viikonpäivä.
että kun toinen haluaa nähdä, kahville mennä, niin sitte mennään.
meinaaminen voi jäädä joskus vain meinaamiseksi..

pitää tarttua aina joka hetkeen, koskaan ei voi tietää mikä on viimeinen.
ei saa sulkea riidoissa silmiä, ne silmät ei ehkä enää avaudu.

toivottavasti opin läksyni, ehkä joskus ymmärrämme tarkoituksen tällekin.
kaikellahan on tarkoitus? onko meidän tarkoitus ymmärtää?

miten voi ymmärtää, kuinka nuorelta otetaan elämä pois?
mikä voi olla syynä? olen vain pieni ihminen ja yritän ymmärtää...

hänen ihkupoksia lainatakseni "se mikä ei tapa, se vahvistaa".
tätä mäki aina hoen, mutta lisään siihen perään usein jotain sen suuntaista,
että "kunnes tulee se hetki, että on saanut liikaa paskaa eikä voimat vaan enää riitä".
meille "vahvoille" ihmisillekin tulee joskus se hetki....

kaikille teille siis paljon voimia ja jaksamista

Mul on uus (vanha) auto!! Se on Ooppeli ja se on sininen ja sit se on viimeinen kasari <3
Pösö on viel pihas. Pitää hyvästellä se viel ystävien kesken enneku voin luopuu siit... NIISK!
(Olis hyvät kesärenkaat siin jos joku tarvii)

Ja se on ihana <3 Siis se auto... pitää keksii sil nimi.... Emmä ees muista rekkarii xD

Mut kiitos TuoNmakselle siitä <3
Mul ei olis sitä ilman TuoNmasta meinaat :)

Eli taas pääsee menee silleen nöööööön nöööön nönönönöööööön xD
Eli varokaaa!!!


Ja IdaIhana tulee maanantaina, ihanaaaaa!!!! Tätä on odotettu :)

Ja oli ihana nähä mun rakas "aviomies" eilennä taas pitkästä aikaa, pusipusi <3
Ja petran luona oli kiva nähdä uusia ja vanhoja tyyppejä ja tutustuskella :)

Ja ja ja ja ja ja :P

Mitäs sitte.... NIIH!! Mä mahun farkkuihin joihin en oo vuoteen mahtunu hyvin!!!!

hmmm..... Nyt ei tuu kyl mielee muuta.... ihmeellisen positiivinen fiilis vaikka onkin sairas nälkä, eiliset meikit edelleen naamassa ja rahaa 0e.....

Ei viinaa, ei tupakkaa, ei naisia, ei rokkia... pöf..... Tai sain mä kyl eilen pusun yhelt kauniilt ruskeesilmäselt tytölt.... tosin, en tie muistaako se sitä ees :P mut mä muistan ;)

Mut joo, etten nyt alkais liikaa miettii sitä niin vois kattoo maanantain salkkarit ku ei muutakaan tekemistä oo tällee lauantai iltapäivällä. Ulkonakin paistaa aurinko ja on kaunista... Ei mun sovi sinne mennä, menee viel aurinko pilveen!! Ja eihän me haluta ketään et aurinko on pilves, eihän? Jätetään ne pilvet muille tyypeille, jookosta joo? ja jakoon kaikille :D

Ei hemmetti, tää kevät on sekottanu mun pään! Tai sitte se on selvittäny sen koska sekasinhan se on aina ollut. Mut jokatapaukses hiton sekavaa juttuu ooon heittäny tässä jo muutaman päivän, kaverien mielest varmaa muutaman päivän liikaa xD mut kaikki tulee julki mitä päässä liikkuu, ei voi mitään, kaiken sanon, kaikille, kaiken, kaikkialla, kaikin tavoin.

Ja mun piti kirjottaa vaan et mul on uus auto...

Laav juuu

Hidih

...ja ne tuhat sanaa lisään tähän myöhemmin...

EDIT. en lisääkään, en jaksa. annan olla ja olen vaan....

Jos sitä riipasis punkkukännit tänään?

Onhan noista viime känneistä jo n 5kk :D

Saa nährä että ehtiikö tää tyttö kyllä ees sinne alkoon!

Pääsiäisiä kaikille, syökää munaa, minä en

Heidi

http://www.youtube.com/watch?v=zlSF8yCuvTk&feature=related

Hjuuh, kyllä on xD

Kaikki meni hyvin! Heräsin sittenki siitä nukutuksesta ja nyt musta puuttuu pieni pala, joka
toisaalta olikin ylimääräinen. Katotaan sitte jatkossa jääkö siitä jotain näkyvää...

Hope not :)

Niih ja 1v ja 1kk ilman tupakkii, jei jeee!! Eikä kyllä tee yhtään mielikään, yöks mikä
haju siitä jää vaatteisiinki, valitettavasti edelleen.....

H<sydän>A

Hidi

Sinne se IdaIhana sitten läksi... Takastulomatka Pedon kanssa oli aika nihkeä ja tunnelma kireä....
Mutta siitäkin selvittiin ja taidettiin sitten löytää taas yhteinen sävelkin, kun tuntuu että molemmat voi paremmin nyt kuin pari kuukautta sitten

Vaikkakin on tässä vaikka mitä... Kouluun en tällä viikolla päässyt vaan saikalla olen. Poskiontelontulehdus taas vaihteeksi, mutta tällä kertaa koitetaan hoitaa ilman antibioottia. Toivottavasti menee ohitse maanantaiksi, kun tosiaan on TYKSissä leikkaus ja pitäisi olla täysin terve. Siis fyysisesti, mun henkinen terveyshän on tunnetusti mennyt jo aikoja sitten xD

Mutta pirusti se leikkaus pelottaa, tai oikeastaan se että mut ekaa kertaa elämässni nukutetaan kunnolla.... Ja ne ketä mut tuntee niin.... ei varmaan tarvitse sanoa enenpää... Pelottaa ja jännittää ja nään painajaisia. Haluan uskoa ja luottaa että kaikki menee hyvin, mutta silti.... Pelkään. Enkä häpeä sitä myöntää. En pitkään aikaan ole ollut näin peloissani jostain asiasta..

Mites mun elämä muuten.... Ehkä olen hiukan enemmän pystynyt näkemään ystäviä, joita en ole hetkeen nähnyt. Ehkä mulla menee tällä hetkellä elämässäni paremmin kuin moniin vuosiin. Luulisin sen johtuvan siitä että olen hyväksynyt ongelmani ja hakennut apua niihin. En enää koita ihan kaikesta selviä yksin, vaan pystyn ottamaan apua vastaan ystäviltä ketä sitä tarjoaa. Edelleen stressaan kaikesta liikaa, tiedän sen ja sitä koitan vähentää parhaani mukaan. Tuntuu vaan että aina on monta asiaa joita vastaan pitää taistella, vastoinkäymisiä jotka pitää voittaa.

Mutta olen päättänyt että kaikesta selviän ja kaiken mä kestän!

Pään selvittely on alkanut ja hyvin selvänä on pää pysynyt, sen takia parempi olo nyt mitä pitkiin aikoihin. Ja se että mulla on ihminen kenestä välitän ja ketä välittää musta, se on auttanut paljon Tietenkin myös on ystävät ketkä välittää ja rakastaa ja kenestä välitän ja rakastan mutta on se aivan eri asia kun vierellä on henkilä, kenen kainaloon käpertyä ja voi hetkeksi unohtaa tämän maailman ja kaikki sen pahuudet jotka kokoajan minua ja meitä kaikkia koettelee

http://www.youtube.com/watch?v=xfq_A8nXMsQ
Baz Luhrmann - Everybody´s Free (To Wear Sunscreen)

Laav juu ool mai frends
Hidi

Onpa taas ollu sitä ja tätä ja vaikka mitä...... Mutta kaiken mä vastaan otan ja
kaiken mä kestän, antaa tulla vaan, mua ei tapa mikään! HA!!

Huomen IdaIhanan kanssa lähen Hkiin saattelee sitä maanantain koneeseen, kun se jättää
mut tänne kyyyyyylmään Suomeen ja painelee ite Meksikoon <3 aika nättii kyl :)
Mut ikävä tulee ja kova!!! NIIISK!!!!!

Kouluun sitte taas pitäs päästä ens viikoksi, hassua kun on ollu pari viikkoa etäopiskelua,
tuntuu että olis ollu niiiiin pitkään jo poissa sieltä :) kaipaan kyllä sinne, tekemisen puute.
Tosin viikon vaan ehdin siellä olla ja sitte taas viikko saikkaa tulossa, mutta sillo pitää
sitte ihan oikeesti levätä... Menis vaa tää kipeys tästä ohitte ettei jää operaatio
tekemättä sen takia, en kestä jos sitä siirretään ja joudun taas odottaan....

Mutta olen onnellinen!! Niin onnellinen :) Ei niin paljoa pahaa, ettei jotain hyvääkin.
Ja mä löysin sen hyvän, tai se kait löysi mut, tai ehkä me löydettiin toisemme
Pääasia että on hyvä olla. Ja nytkin tunnen ikävää....

Heidi

"Elämäs' on taistelun arvoinen, oi, rakas veljeni muistathan sen?
Jokainen polku ja jokainen tie, kivinen olkoon, mutta eteenpäin vie.
Joo, se on taistelun arvoinen, oi, rakas siskoni muistathan sen?
Jokainen hetki on lahja, oli vaan kansi tai pohja.
Nyt sun on oltava vahva!

Seisot äärellä jyrkänteen, älä eteenpäin astu, ota järki käteen.
Mikä eteen kun juttus ei toiminutkaan?
No ainakaan et saa käydä luovuttamaan, luova tauko on paikallaan.
Kautta meditaation saavutetaan, näkemys uusi
uuteen toimintasuunnitelmaan, se vain odottaa toteutumistaan.

Hei, elämäs' on taistelun arvoinen, oi, rakas veljeni muistathan sen?
Jokainen polku ja jokainen tie, kivinen olkoon, mutta eteenpäin vie.
hei, se on taistelun arvoinen, oi, rakas siskoni muistathan sen?
Jokainen hetki on lahja, oli vaan kansi tai pohja.
Nyt sun on oltava vahva!



On aika taistella ja aika juosta,
jos pakenemaann joudut niin mitäpä tuosta.
Sido kengännauhat ja vyötäsi nosta,
murheesi suista, nouse häpeän suosta.
Uuteen toivoon, uuteen aamun jo herää.
Uuteen uskoon koko settisi kerää, hio veitsesi terää
kunnes se kiiltää, ja viiltää poikki kahleet jotka sua riistää.

Elämäs' on taistelun arvoinen, oi, rakas veljeni muistathan sen?
Jokainen polku ja jokainen tie, kivinen olkoon, mutta eteenpäin vie.
Joo, se on taistelun arvoinen, oi, rakas siskoni muistathan sen?
Jokainen hetki on lahja, oli vaan kansi tai pohja.
Nyt sun on oltava vahva!

Väkevä kuin karusiini, lempeä kuin lounatuuli.
Itsepäinen kuin muuli, lennät eteenpäin kuin nuoli.
Älä huoliasi huoli, pidä puoliasi, kukaan ei sitä tee sun puolestasi,
pidä pintasi ja tee selväksi ettet ole mikään nyrkkisäkki,
tökittäväksi tehty sätkynukke, etkä kauppatavara.
Vapauttaan ei voi myydä, ostaa, ei omistaa, ei vaihtaa, varastaa.
Kylvä siemenet, jotain voi kasvaa.

Elämäs' on taistelun arvoinen, oi, rakas veljeni muistathan sen?
Jokainen polku ja jokainen tie, kivinen olkoon, mutta eteenpäin vie.
Joo, se on taistelun arvoinen, oi, rakas siskoni muistathan sen?
Jokainen hetki on lahja, oli vaan kansi tai pohja.
Nyt sun on oltava vahva!"






Nyt mun on oltava vahva!!

Mä tein päätöksen, jossa kuuntelin tunteita. Tai siis ainahan mä teen päätökset vaan tunteiden mukaan, järjen hiventä niissä näyttää olevan kerta kerralta vähemmän...

Se päätös tuntu oikeelta.... Se oli oikea päätös, syyt vain väärät. Syyt ei ollutkaan sitä mitä sanoin tai sitä mitä luulin. Vasta tänään sen itselle myönsin, samalla kuin ystävälle..

Miksi kuuntelen niin paljon tunteitani? Miksen ikinä voi tunneasioissa myös järkeillä?

Ajattelin kerrankin avautua ja kertoa miltä musta tuntuu. Väärin tein taas.. Sain siipeeni, mutta sain kuitenkin ystävän, ehkä, ehkä sitten joskus mäkin ajattelen sen niin. Nyt se on vaikeaa.

Mistä sen tietää milloin pitää avautua ja milloin ei?
Ei mistään.

Avauduin ja sen seurauksista kärsin nyt. Miten pitkään, se aika näyttää. Se oli vaan asia joka oli pakko sanoa ääneen, että itsekin sen tajuaisi. Ja tajusin. En ikinä voisi tehdä sitä. En. Ikinä.

Mutta mulla on kuitenkin parempi nyt olla. Sain selvitettyä väärinymmärrykset ystävä kanssa <3
Pystyin hetkeksi rauhoittumaan ja kuuntelemaan mitä itse haluan. Tiedän mitä haluan. Tiedän myös etten sitä saa ja sen hyväksyminen ottaa oman aikansa. Mutta olen varma että olo kohta taas tästä vaan edelleen paranee. . . Ainakin toivon niin ja siksi saan voimia jatkaa.

Antakaa ihmisille anteeksi kaikki sellainen, minkä olisit itsekin voinut tehdä.
Älkää tuomitko ihmisiä asioista, joita teette itsekin.
Muistakaa että tässä elämässä tärkeintä on ne muut ihmiset siinä ympärillä.

Rakkaus toiseen ihmiseen, oli se sitten ystävä tai jotain muuta, aiheuttaa usein riitaa. Ei sellaisten ihmisten kanssa riitele, kenestä ei välitä. Miksi vaivautuisi riitelemään jos toinen ei merkitse? Riidat on rakkautta ja sovinnot vahvistaa sitä rakkauden sidettä <3
Kun toisen kanssa riitelee, se harmituksen tai vitutuksen määrä kertoo myös sen rakkauden määrään. Kiukku laantuu ja asiat ei tunnu niin pahalta. Anteeksi pitää antaa ja uusi mahdollisuus, toivoisithan niin myös itsesti kohdalle....

Muistetaan tehdän ihmisille niin, miten haluaisimme heidän tekevän meille <3
Rakastakaa, vain niin tulette myös itse rakastetuiksi!

Sitä rakkautta edelleen odottaen, rakkaudella kuitenkin teihin
Heidi