IRC-Galleria



Opettavaene tarina

Kaveri Savonmualta läks hommii Afrikkaan ja otti koirasa mukkaa. Sielä ol
helevetin paljo haisteltavvoo ja niinpä siinä sitten kävvii että koera hävis
viitakkoo. Äkkiä viitakossa koera huomas, että leoparti havittelloo siitä
loonasta, ja koera miettimään hetkeks, milleehän pirulla sitä nyt ihtesä
pelastas. Niimpä koeralla äkkäs: Se nappas jonnii vanahan luun muasta, kiäns
seläkäsä leopartia kohti, ja justiisa kun leoparti ol hyökkeemässä, koera
sylykäs luun poes suustasa ja huus jotta: 'Huh, huh, vuan olpa paskanmakune
leoparti, onneks se on nyt syöty!'. Leoparti kiitti onneesa, ettei ollu
kerinny hypätä koeran kimppuu, ja lähti tiehesä. Apina ol kuitennii puussa
parahiks ja näk koko tappaukse. Apina ajattel, et jos hän kärräyttää koeran
valehtelemisesta, hä vois suaha leopartista ystävän, eikä tuo ennee kehtois
yrittöö syyvä apinoo. Apinan perkele män kertomaa leopartille, että koera se
kusetti sitä. No leoparti tietennii suuttu helevetisti ja huus apinalle
jotta: 'Hyppee minun selekään nii piäset kahtommaan mitenkä höynäättäjälle
käöp!'. Koera näk leopartin juoksevan apina selässä häntä kohti. Sillo koera
kiänti selekäsä ja huus isolla iänellä jotta: 'Missee se helevetin apina
viipyy?! Minähän lähetin sen hakemmaan uutta leopartia ainakii puol tuntia
takaperj! Näläkkäänkö tässä pittää kuolla?!'

Tarinan opetus:Perseennuoleminen voep auttoo hetkeks, mutta taitava savolaene paskanpuhuja selevii tilanteesta ku tilanteesta!

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.