Kysyin kerran; ”kuinka yksi lause voi saada minut vihaamaan sinua niin paljon?” Nyt haluaisin kysyä sitä uudestaan, mutta tällä kertaa kysyisin sitä peililtä, sillä nyt minä vihaan itseäni.
Vihaan itseäni todella paljon ja vihaan myös niitä, jotka saavat minut vihaamaan itseäni.
Kun sanotaan, että tämä on oikeaa elämää, eikä teatteria, pitäisi ajatella syvemmin. Sillä kun oikein kovasti ajattelee, niin huomaa, että elämä on yhtä suurta, helvetillistä teatteria alusta loppuun.
Ja minä vihaan sitä...