Why should it be so bad to be bad,
When it´s so hard to be anything at all?
And why does everyone seem to forget
What it´s like to be all alone
- As soon as they
Have got someone, oh it´s no fun
It makes me wanna vanish and die
Maybe I´ll throw all my clothes
Into a waterfall
And sit and spy whilenthey all cry
- You get so silly when you´re lonely
And you think that you´re the only
Who´ll say:
I hope that someone´s gonna call
And tell me this night is over
`Cause I wanna start living my life
Before I get much older
Tuolla se taas oli. Ainoo ulkopuolinen, joka osas soluttautuu joukkoon. Se oli ärsyttävä ja säälittävä, mut silti kaikki halus olla sen kanssa väleissä. Tai sitten ei.
Ei se ottanu muista selvää, eikä kukaan muukaan vaivautunu ottaa siitä selvää.
Usein nähtiin se porukassa, meidän tai muiden, ilosena ja nauravana. Se heitti läppää, jolle muut nauro. Oli sarkastinen ja dissas muita, muttei ilkeesti. Se oli sen juttu.
Kuitenki suurimman osan ajastaan, se vetäyty ulkopuolelle. Pari ekaa kertaa, uudet tutut jakso kysellä mikä sillä on, mut sit neki jäi hiljasiks, ku vastaus oli ”mua väsyttää” tai muuta vastaavaa. Kuka semmoselle tuppisuulle haluiskaa puhuu?
Aina joku sattu sen kaa kahestaan jonnekki, ja sen jälkeen se nimettiin papupadaks, jota ei hiljaseks saa. Mut se ei toiminu porukoissa, silloin sen katoomista ei usein ees huomattu.
Me tiedettiin, et sen kavereil oli pahaolo, mut siihen se jäiki. Ei se halunnu kertoo, miks oiskaa?
Usein sil oli kaverittomii kausii, milloin ihmiset ei ees huvittanu. Tosin, vaik ei ois ollu semmonen kausi, nii se oli vapaa-ajallaan yksin ja kerjäs säälii. Näin meidän kesken, se teki siit supersäälittävän.
Suosittelen jättää sen rauhaan.
Maybe you all would consider it a joke
If I say that I hate myself
But now and then
When I look into the mirror
All I see is a big mistake
(And wouldn´t you)
Well, I just wanna be fun
Just wanna be the one
Who makes you smile
I just wanna believe
That I could be something to someone
- Am I the only one around here,
Who´s not gonna live my life in fear?
Ei se kai koskaa itestää tykänny. En tiiä miks, kai se jotenki kouluun liitty.
Kova se silti oli ylpeilee, siis valittamisen ohella.
Joskus muistan ku sille hoettii, et se on huono ja tyhmä, mut jos se sai hyvän numeron, nii sitä vaa dissattii. Se oli aika mielenkiintosta.
Se oli kans herkkä itkee. Tai siis. Aluks se kesti kaiken dissauksen, paitsi jos sil oli huonompi päivä, mut sit se murtu jossai vaihees. Ehkä se johtu vihast, tai jostai muust. Ei voi tietää.
Ja jos se kunnolla suuttu, nii tavarat lens portaita alas ja ihmisiä päin. Se oli aika pelottavaa.
Ei tainnu oikee hallita mielialojansa.
Eikä pukeutumistaa, tai mitää muutakaa. Se ei ollu niitä hallitsevia ihmisiä.
Varsinkaa siinä vaiheessa, ku se ei saanu mitää päätöksiä aikaan ja se vaan oli kokoajan tosi lamaantuneen olonen. Mikä on muuten vitun tyhmää, ei päätösten teko oo niin vaikeeta.
I hope that someone´s gonna call
And tell me this night is over
`Cause I wanna start living my life
Before I get much older
Se varmaa kuvitteli osaavansa piirtää, tai kirjottaa, tai laulaa. Tai olevansa joku fucking superlahjakkuus, mitä se ei todellakaan ollu.
Koulus se ehkä oli ihan ok jossai bilsas tai jotain, mut mihin sä mitää semmost tarviit.
Must tuntuu et se istu koko kesänki yksin koton, tai mökil tekemättä mitää ja vaa vittuillen kaikille. Kai vittuilu on joku sen yleinen tapa. Samoin ku se, et se kyllästy kavereihinsa tosi nopeesti.
Oli niin tyypillistä sitä olla puolvuotta, jonkun paraskaveri ja sit vihata sitä.
Varmaa haluis vaa tietoi, et voi puhuu lisää paskaa, joska sitä se kaikkien mukaa harrasti.
Sit valehtelu oli kans sen paheit. Se sano ettei ikin oo polttanu (vaik jotkut sanooki nähneensä sen polttamas), eikä oo ollu kännis (”koska sil oon niin vitun hyvä viinapää”). Niin varmasti valehteli, vaik toisaalta, miks joku tommosest valehtelis.
Sit sen juominen, tai siis syy miksei se muka dokannu. Lol, oikeesti, miks joku ei dokais, jos sen isä sattuu olee vittu (ex?)alkoholisti. Ei niinku mitää järkee. Kai sä nyt voit dokata, vaik sul oiski huonoi muistoi jostai sun isäst.
(- I don´t understand you!)
- And why would you?
(- Can you tell me
What is on my mind?)
- I don´t have words to say
How much I think I owe you,
- We ain´t gonna live our lives in fear...
Se on oikeesti nii paskianen ja säälittävä, et en tosissani suosittele, et tutustut. Se loukkaantuu siitäki et oot liian tyttö/poikaystävä keskeinen, etkä huomioi sitä.
Tyhmä, laiska, ruma, saamaton... lista jatkuu.
Sua harmittais nii paljon olla se.
Muaki harmittaa.
