IRC-Galleria

*Sööri*
Heräsin aamul kauhees darras, päätä särki ja oli paha olo ja lisäks tuntu ihan ku joku ois maannu mun päällä. Toi jälkimmäinen oli ihan uus tunne ja ihmettelin, että mitä ihmettä olin illal oikeen vetäny. Makasin viel hetken silmät kii, jos olo ois yhtään helpottan tai jos toi uus tunne ois ees kadonnu, mut sit ku kumpaakaa ei tapahtun, aattelin lähtä keittiöön juomaan vettä.Avasin silmäni ja tajusin, et se tunne, ku joku ois maannu mun päällä, ei johtunukkaan mun darrastani. Katoin mun päällä makaavaa miestäni. Jonnehan se siinä. Olin samal innoissani, koska olin salaa öisin haaveillut tästä miehestä yläasteelta lähtien, samal harmissani, koska en muistanu meiän yhteisestä yöstä mitään, ja samal kauhuissani, sillä mitä mä sanoisin Jonnelle sit kun se heräis? Täst vois seurata meille jotain ihanaa, tai sit Jonne ei enää koskaan haluis puhuu mulle ja sitä mä en kestäis.

Aloin darraises mielessäni miettii ratkaisuu tähän mun ongelmaan, mut en saanu päähäni mitään ajatusta darran takii. Siirsin Jonnen varovast pois mun päältä, jotta pääsisin sinne keittiöön. Vilkaisin nopeest Jonnen kasvoja ettei se vaan heränny, ku työnsin sen pois mun päältä. Ei onneks. Ai että sil on muute herttainen ilme nukkuessaan.

Menin keittiöön ja jois lasillisen vettä. Se ei kyl paljoo helpottan mun oloo, mut pää selkeni sen verran, että sain kaipaamani ratkaisun. Mä raahaisisin Jonnen ulos, johonki ojaan jonkun matkan päähän mun luota, nii ettei se vois millään keksii meiän viime yön tapahtumii. Tajusin, että mun idea oli tavattoman villi, ja että ainoostaan rankan ryyppyillan jälkeen joku vois keksii jotain yhtä päätöntä. En kuitenkaa keksiny mitään parempaakaan ja mun mielestä mun idea kuulosti hyvältä, joten päätin toteuttaa sen.

Jonne retkotti edelleen tiedottomana mun sängyn pääl. Otin sen jaloist kii ja kiskoin sen alas sängyltä mut varoin ettei se löis päätään. Sain sen onnistuneesti lattialle ja aloin raahaamaan sitä lattiaa pitkin. Helvetti, että jätkä osas painaa. Sain raahattuu sen ulos asti ja jätin sen pihatielle oottamaan siks aikaa ku laittaisin ovet kii. Olin just sulkees asuntoni ovee ku puhelin soi. Menin makkariin hakemaan mun kännyy. Antti soitti.

"Sööri", vastasin. "Moi, Antti täs. Onnittelut, sä siis selvisit hengis eilisen baari-illan jälkeen. Ootsä sattumoisin nähny Jonnee, seki oli aika pahas kuosis eilen, sitä ei saa kiinni millään, eikä kukaa oo nähny sitä. Alkaa vähän huolestuttaan, sehän voi olla vaik jossaan katuojas." "En mä oo nähny sitä", mä valehtelin. "Ei sil mitään hätää oo, hei, sehän on Jonne.", lisäsin rauhoitellen. "Se on Jonne ja just siks mä oonki huolissani. Mut joo, sä oot varmaan oikees, se varmaan on täl hetkel jonku kundin sängys..", Antti sano, lopun melko katkeraan sävyyn. Samas mä muistin Jonnen, joka retkotti edelleen meiän kerrostalon pihas ja sanoin: "Mut joo, mul ois vähä kiire. Ilmota sit jos näät Jonnee, mäkin. Nyt pitää lopettaa, mo". "Joo, mä ilmotan. Näkyillään".

Astuin makkarist ulos ja pysähdyin. Mun edes seiso Jonne.