Jos et laita tätä blogiisi minuutin sisällä, heräät jokaisena tulevana yönä tasan kello 02.27 siihen että pieni poika tuijottaa sinua lähietäisyydeltä.
Jenni lähetti mul tän... Niin yö taas koittaa, salit hiljenee.
Miksi ilta päättyi hieman outoon säveleen?
Tai taas uudestaan niin kuvittelin vaan.
Monet kauniit muistot, jotka jäivät elämään,
taas jostain saapui, sai heidät itkemään.
Joku säälien, häntä huomannut mä en.
Ei rakkaimmastaan kukaan pysty luopumaan.
Ei, vaikka tietää jos oven sulkee takanaan
voi kaikki kuitenkin silloin olla paremmin.
Ja ehkä tämän laulun vielä silloin laulaa saan.
Kun katseet kertoo, on aika luovuttaa.
Se tekee kipeää, jos sen vielä ymmärtää.